Oma roolisi yhteiskunnassa?

[exPertti]

Millaiseksi koet oman roolisi yhteiskunnassa?

Onko sinulla merkitystä yhteiskunnalle? Huomaisiko joku poissaoloasi?

Haaveiletko muutoksesta roolissasi?

[NuoriD]

Ei sota yhtä miestä kaipaa. Jos yht'äkkiä katoaisin, ihmiskunta jatkaisi ennallaan.

En haaveile suuremmasta roolista. Toki joskus tulee mieleen, että pitäisikö pyrkiä politiikkaan. Olen vasta 41, jos nyt aloittain määrätietoisen pyrkyryyden, niin ehkä olisi ministeri kahdessakymmenessä vuodessa. Mutta ei jaksa, ministerin tuntipalkka on paljon huonompi kuin omani ja ei saa olla rauhassa.

[Vesper]

Olen tärkeä veronmaksaja.

[exPertti]

Jos ei puhuta Pertistä niin puhutaan samassa ammattiryhmässä olevista. Me teemme yleensä töitä vientiteollisuudelle, joka on suomalaisen hyvinvoinnin pääasiallinen takuumies.

Teemme kansainvälisesti katsoen surkealla palkalla ja olemattomalla irtisanomissuojalla todella hyvää tulosta, josta valtio nappaa ison osan jaettavaksi muualta tulevan rahan näkökulmasta tuottamatonta työtä tekeville.

Sitten päälle saattaa saada vielä nörttileiman ynnä muita stereotypioita. Tietty kuten tälläkin palstalla olemme oppineet ei inssin tai vastaavan ole ollut hankalaa lisääntyä ja täyttää tämä kitylä eikä edes elää siedettävän hyvää elämää, mutta silti pidän ammattiryhmääni typeränä.

Kuka idiootti suostuu tähän näillä ehdoilla? No, minä näköjään ainakin. Kiitoksia odotellessa...

[NuoriD]

Jos ei puhuta Pertistä niin puhutaan samassa ammattiryhmässä olevista. Me teemme yleensä töitä vientiteollisuudelle, joka on suomalaisen hyvinvoinnin pääasiallinen takuumies.

Teemme kansainvälisesti katsoen surkealla palkalla ja olemattomalla irtisanomissuojalla todella hyvää tulosta, josta valtio nappaa ison osan jaettavaksi muualta tulevan rahan näkökulmasta tuottamatonta työtä tekeville.

En missään tapauksessa väheksy vientiteollisuutta. Haluan kuitenkin korjata tuon usein esiin tulevan virheen siitä, että nimenomaan vientiteollisuus olisi se, mikä toisi rahaa ja kaikki muu vain kuluttaa.

Yleisesti ottaen on niin, että mitä rikkaampi maa, sitä suurempi palvelusektori.

Ei se, että vientiteollisuus tuo rahaa ulkomailta, ole mitenkään oleellista hyvinvoinnin kannalta. Työ on työtä ja (lähes) kaikki työ kasvattaa hyvinvointia.

Ei ole eroa siinä, tekeekö insinööri työtä vientiteollisuudessa vai kotimarkkinateollisuudessa.

Jos rakennusmies rakentaa talon kotimarkkinoilla, se luo hyvinvointia yhtähyvin. Samoin kauppias, joka myy rakennusmiehelle ruoan ja naulat ja opettaja joka on opettanut rakennusmiehen lukemaan ja päivähoitaja, joka on hoitanut rakennusmiestä lapsena.

On hyvin naiivi käsitys, että vientiteollisuus olisi jotenkin erityisasemassa. Toki suomalaiset on aivopesty näin uskomaan, eihän kotimarkkinoita olisi muuten saatu aikoinaan devalvaatioita maksamaan.

[exPertti]

Ei se, että vientiteollisuus tuo rahaa ulkomailta, ole mitenkään oleellista hyvinvoinnin kannalta. Työ on työtä ja (lähes) kaikki työ kasvattaa hyvinvointia.

Ei ole eroa siinä, tekeekö insinööri työtä vientiteollisuudessa vai kotimarkkinateollisuudessa.

Jos rakennusmies rakentaa talon kotimarkkinoilla, se luo hyvinvointia yhtähyvin. Samoin kauppias, joka myy rakennusmiehelle ruoan ja naulat ja opettaja joka on opettanut rakennusmiehen lukemaan ja päivähoitaja, joka on hoitanut rakennusmiestä lapsena.

On hyvin naiivi käsitys, että vientiteollisuus olisi jotenkin erityisasemassa. Toki suomalaiset on aivopesty näin uskomaan, eihän kotimarkkinoita olisi muuten saatu aikoinaan devalvaatioita maksamaan.

Totta kai hyvinvoinnin eteen tehty työ kasvattaa sekä työn kohteen että työntekijän (palkan muodossa) hyvinvointia.

Ja rakennusesimerkki on hyvä siinä mielessä, että siinä luodaan jotakin uutta. Siis esimerkki tuottavasta työstä.

Mutta kokonaan uutta rahaa järjestelmään syntyy vain myymällä tuotteita tai palveluita maamme rajojen ulkopuolelle. Tai esimerkiksi alkutuotannossa maa- ja metsätaloudessa jne.

Tietty voidaanhan painaa rahapapereitakin lisää, mutta se toimii ilmeisesti vain pieninä annoksina kerrallaan. Ja liikkumavara siinä on aika ulkoa annettu näin euroaikoina.

[NuoriD]

Mutta kokonaan uutta rahaa järjestelmään syntyy vain myymällä tuotteita tai palveluita maamme rajojen ulkopuolelle. Tai esimerkiksi alkutuotannossa maa- ja metsätaloudessa jne.
.

Tehdäänpä ajatuskoe: jos maailmaa suomen rajojen ulkopuolella ei olisi olemassa ollenkaan, niin eikö meillä olisi lainkaan palvelusektoria? Tuskin olet tuota mieltä?

Vaikka suomi olisi maailman ainoa maa, meillä olisi silloinkin palvelusektori. Meillä olisi opettajia, kauppiaita, lääkäreitä jne silloinkin.

Ei se, että vientiteollisuuden raha tulee suomen ulkopuolelta muuta sitä mitenkään. Samaa rahaa se on.

[exPertti]

Tehdäänpä ajatuskoe: jos maailmaa suomen rajojen ulkopuolella ei olisi olemassa ollenkaan, niin eikö meillä olisi lainkaan palvelusektoria? Tuskin olet tuota mieltä?

Vaikka suomi olisi maailman ainoa maa, meillä olisi silloinkin palvelusektori. Meillä olisi opettajia, kauppiaita, lääkäreitä jne silloinkin.

Ei se, että vientiteollisuuden raha tulee suomen ulkopuolelta muuta sitä mitenkään. Samaa rahaa se on.

Saman ajatuskokeen hengessä ruksaa pois elämästäsi jokaikinen tuote, joka on tehty maamme rajojen ulkopuolella (ja joihin meillä ei olisi varaa ilman viennistä tulleita tuloja). Tai kysy P-Korealta millaista on viennitön utopia.

Se ei mitenkään vie pois sitä mitä sanoit kaiken työn hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Se ei vaan riitä ilman vientiponnisteluja.

[Frederik Krueger]

Kyllä mä Daven pointin sikäli ymmärrän että ainakaan isommissa maissa vienti ulkomaille ei liene yhtä tärkeää, jos ja kun sisämarkkinat toimivat. Toisaalta Suomi on pienenä ja luonnonrikkauksista vapaana maana kovin riippuvainen ulkomaista (esim. energian, monien raaka-aineiden ja jopa elintarvikkeiden suhteen) että vientiteollisuuden merkitys meillä korostuu enemmän kuin jollain Venäjällä tai Yhdysvalloilla.

Olen kokenut jonkinasteista ylpeyttä toimimisestani vientialalla joka tuo Suomeen tätä kaivattua rahaa jolla sitten ostaa tänne raaka-aineita, tuotteita ja palveluita ulkomailta, mutta kokemuksesta tiedän että kunhan tunnen tekemäni työn olevan sellaista mitä jonkun pitää tehdä, voi siitä kokea ammattiylpeyttä. Tämä päti jo puotipuksuna toimiessani.

Harvastapa täysin turhasta työstä maksetaan palkkaa. Tosin en tiedä kokisinko ammattiylpeyttä jos ansaitsisin toimeentuloni tupakkateollisuuden tai spämmereiden leivissä. Puhelinmyyntikin voisi olla vähän niin ja näin, mutta ehkä niissäkin kokisin ylpeyttä jos tulisin taitavaksi alallani.

[NuoriD]

Koko maapallohan on suljettu systeemi, eihän tänne ulkoa tule muuta kuin auringonvaloa.

Silti täällä ihmisiä elää, vaikka emme käykään kauppaa avaruusolentojen kanssa (tai minä käyn, mutta en halua kertoa siitä tarkemmin).

Mutta vaihtotaseen ulkomaille täytynee pitkän päälle pysyä tasapainossa, eli tietysti tarvitsemme rahaa ulkomailta maksaaksemme ulkomailta tulevan tuonnin. Yritän kuitenkin sanoa, että ei se ole niin, että vain vientiteollisuus tuottaa jotain, ja kaikki muut sitten elävät sen siivellä.

[exPertti]

Yritän kuitenkin sanoa, että ei se ole niin, että vain vientiteollisuus tuottaa jotain, ja kaikki muut sitten elävät sen siivellä.

Johon minulla ei ollut vastalausetta.

Kun yleensä vaan puhutaan arvostuksesta (tai sen puutteesta) tässä yhteiskunnassa niin melkein pelottaa sanoa olevansa vientiteollisuudessa ja vieläpä oikein valkokauluspuolella vaikka luulisi tyhmempi olevansa arvostettu osa tätä yhteiskuntaa.

Puhumattakaan siitä, että ainakin minulle työn arvostus on jotakin joka tulee määräajoin pankkitilille. Ja sen arvostuksen annostuksen tulemisen säännöllisyys tuntuu tärkeältä.

Siksi ainakin itse pohdin välillä mitä ihmettä täällä teemme. Jos olisin mennyt 17-vuotiaana lähihoitajakouluun voisin ottaa vaikka 60-vuoden asuntolainan kun töitä on maailman tappiin asti ja "se hyvä Pertti hoitaa meitä ihmisiä". Hölmöhän lukee matematiikkaa 11 tuntia viikossa.

[Frederik Krueger]

Koko maapallohan on suljettu systeemi, eihän tänne ulkoa tule muuta kuin auringonvaloa.

Valitettavasti tänne Suomeen sitäkin tulee suuren osan vuodesta aika vähän.

Tosiasia on että maailma on täynnä juttuja ja asioita joita mekin haluamme, mutta emme pysty itse valmistamaan tai ottamaan omasta maaperästämme. Suomen kaltaisilla luontaisesti köyhillä pikkumailla osaamiseen perustuvan vientiteollisuuden merkitys kasvaa.

Eipä silti, kai Suomessa oli elämää ennen vientiteollisuuden syntymistä, täällä kasvatettiin poroja ja syötiin juuria maasta. Emme välttämättä kuitenkaan haluaisi enää elää tuota vientivapaata aikakautta.

[Vesper]

Pilasitte taas heti koko ketjun.

[NuoriD]

Mutta Pertin alkuperäiseen viestiin:

Kyllä minäkin ihmettelen, miksi suomessa maksetaan kaikille akateemisen koulutuksen saaneilla ihmisille niin huonosti. Sitähän olen kysellyt ihan oman ketjunkin verran:

http://kitina.net/viewtopic.php?t=6072

Asiaa voi tutkia myös gini-indeksin kautta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-indeksi

[EveryWoman]

Olen vasta 41.

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

[elco]

Olen vasta 41.

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

No joo, ei se kyllä mikään nuorekas 41:nen ole.

[sivustahuutaja]

En missään tapauksessa väheksy vientiteollisuutta. Haluan kuitenkin korjata tuon usein esiin tulevan virheen siitä, että nimenomaan vientiteollisuus olisi se, mikä toisi rahaa ja kaikki muu vain kuluttaa.

Vientiteollisuuden korostamisessa nostaa usein päätään vanha kunnon merkantilismin nollasummapeli. Eli viennillä muka saisimme jotenkin kaapattua hyvinvointia muilta mailta.

Tosiaasiassa kaikki kauppa lisää hyvinvointia. Se, että osa kaupasta tapahtuu rajojen yli, on pelkkä detalji.

En ole makromiehiä, mutta suuri viennin osuus lisännee talouden heilahteluja verrattuna kotimarkkinoihin. Kun suhdanteet saavat viennin lentoon, niin tuntuu mukavalta ja kun itä-vienti loppuu, niin vituttaa sitäkin ankarammin. Toisaalta vientivetoisuus on etu, koska menetettyjä kotimarkkinoita on todennäköisesti vaikeampi korvata kuin johonkin maahan menetettyä vientiä.

[Leila]

Olen vasta 41.

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

No joo, ei se kyllä mikään nuorekas 41:nen ole.

Jaa, minä olen luullut että Dave on kyyninen kolmekymppinen.

Asiaan. Koen olevani tällä hetkellä tärkeä yhteiskunnan jäsen, sillä olen ruoantuottaja. Tosin kukaan muu tätä asiaa ei nykyään enää arvostakaan kuin me jyväjemmarit itse. Eikä mekään kovin korkealle. Maksan kuitenkin veroja yhteiseksi hyväksi.

[NuoriD]

Olen vasta 41.

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

No joo, ei se kyllä mikään nuorekas 41:nen ole.

Mulla on sentään hiukset päässä

[Kazarm]

Ei sota yhtä miestä kaipaa. Jos yht'äkkiä katoaisin, ihmiskunta jatkaisi ennallaan.

^ noin ajattelen minäkin

[Frederik Krueger]

Vientiteollisuuden korostamisessa nostaa usein päätään vanha kunnon merkantilismin nollasummapeli. Eli viennillä muka saisimme jotenkin kaapattua hyvinvointia muilta mailta.

Niinhän se juuri on. Tällä hetkellä esim. Kiina ja Intia kaappaavat länsimailta hyvinvointia itselleen kaappaamalla niiden vientiteollisuutta työpaikkoineen itselleen.

Tosiaasiassa kaikki kauppa lisää hyvinvointia. Se, että osa kaupasta tapahtuu rajojen yli, on pelkkä detalji.

Melkoisen tärkeä detalji pienille maille jotka eivät ole omavaraisia niinkin keskeisissä asioissa kuten energia, ruoka ja tärkeät raaka-aineet. Jos haluamme ostaa noita muilta mailta, kai meillä pitää olla vastavuoroisesti tarjota heille jotain tilalle korvaukseksi (noin niinku yksinkertaistettuna)?

Venäjän ja Yhdysvaltojen kaltaiset isot ja luonnonrikkaat maat pystyisivät halutessaan toteuttamaan paremmin omavaraisuutta. Ehkä Suomikin pystyisi, mutta ei lähelläkään nykyistä elintasoa. Ehkä dramaattisin esimerkki vienti"teollisuuden" merkityksestä paikalliselle taloudelle ovat öljytuloillaan rikastuneet Lähi-idän maat.

Tosin, vientiteollisuus ole ainoa tapa saada ulkomaista vaurautta maahan, onhan myös esim. turismi. Mikä tahansa tapa millä saa ulkomaalaisia kuluttamaan rahaa Suomeen on erityisen hyväksi Suomelle.

[exPertti]

Olen vasta 41.

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

Onko kyynisyys automaattisesti iän mukana tuleva ilmiö?

AEG(=Aus Erfahrung Gut)?

[EveryWoman]

Olen vasta 41.

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

Onko kyynisyys automaattisesti iän mukana tuleva ilmiö?

AEG(=Aus Erfahrung Gut)?

Ei. Mutta tuon tyyppistä kyynisyyttä, jota Dave edustaa, esiintyy suurissa ikäluokissa selvästi enemmän kuin nuoremmissa.

[NuoriD]

Luulin sua kyynisyytesi perusteella 10-20 vuotta vanhemmaksi.

Onko kyynisyys automaattisesti iän mukana tuleva ilmiö?

AEG(=Aus Erfahrung Gut)?

Ei. Mutta tuon tyyppistä kyynisyyttä, jota Dave edustaa, esiintyy suurissa ikäluokissa selvästi enemmän kuin nuoremmissa.

Jos jaksat, niin voisitko laatia pienen yhteenvedon edustamastani kyynisyyden lajista.

Ps. En edes tiedä olenko kyyninen vai romanttinen hupakko, joka yrittää olla kyyninen suojellakseen mimosan herkkä sisintää, mutta eniveis kiinnostaa.

[elco]

Jos jaksat, niin voisitko laatia pienen yhteenvedon edustamastani kyynisyyden lajista.

Haluatko siis "pienen", pienen, pienen vai pienen? Määrittele pienen?