bliss kirjoitti:Riittääkö ukki ja eno hyväksi miehen malliksi pojalle, josta tulee jonain päivänä mies?
Jaa a. Vaikea sanoa.
Mutta kaiken kaikkiaan, anna pojan remuta, rymytä, painia, ottaa damagea, tapella ja olla ihan niin kuin kaikki muutkin pojan kaverit. Liialla ylihuolehtimisella ja estämisellä voi olla huonot vaikutukset.
Oma serkkupoikani kasvoi umpikyrvän isänsä suojissa koko ikänsä kokematta minkäänlaista murkkuikää samanikäistensä kanssa. Tuo poika ei päässyt ennen 18:sta ikävuottaan edes kaupunkiin kavereiden kanssa viikonlopulla, eikä mulkku faija ostanut pojalleen mopoa 15 vuotiaana, vaikka silloin kaikilla pojan kavereillakin oli. Poika tottakai olisi halunnut sellaisen, että olisi pystynyt kuulua joukkoon ja tehdä sitä mitä kaikki kaverit silloin tekivät.
Mulkulla faijalla oli kyllä rahaa vaikka 50:n mopoon, mutta se oli kusipäisen saita ja yritti ohjata poikaansa täysin omien mielihalujensa mukaan.
Kun poika viimein täytti 18, oli hän jo totaalisen yksin. Surkea vässykkä, ilman harrastuksia ja kavereita. Sama malli jatkui työttömyyden ja kotona asumisen siivittämänä 34 ikävuoteen asti, jolloin hänet otti siipiensä suojaa nykyinen vaimonsa.
No, poika pääsi muuttamaan kotoa pois, on naimissa ja suunnittelevat kovasti lapsia. Totuus on kuitenkin se, että pojalla ei ole mitään koulutusta, ei ammattia, ei töitä ja taas aloitettu koulukin roikkuu kuin jätkän räkä. Miten helvetissä tuollaisesta pojasta voisi olla isäksi ja perheestään huolehtivaksi mieheksi? - Ei mitenkään, kiitos oman isänsä, joka on nykyään hyvin katuvainen ja myöntänyt monesti omat virheensä "kasvatuksessaan."
Silloin lapsille pitäisi kyllä antaa myös sukupuolineutraalit nimet, mikä kenties rajoittaa valikoimaa vähän turhan paljon.
'