EveryWoman kirjoitti: Mites jos se fiilis on jo ennen lapsen saamista sellainen, mikä joillakuilla on vasta lapsen saamisen jälkeen?
Mission impossible.
Et voi tietää miltä orgasmikaan tuntuu, js et ole sellaista koskaan saanut.
Totta, mutta joku voi olla silti ennen ensimmäistä orgasmiaan ihmisenä (about) samanlainen kuin sen jälkeen.Onslow kirjoitti:Mission impossible.EveryWoman kirjoitti: Mites jos se fiilis on jo ennen lapsen saamista sellainen, mikä joillakuilla on vasta lapsen saamisen jälkeen?
Et voi tietää miltä orgasmikaan tuntuu, js et ole sellaista koskaan saanut.
Toki. Mutta siltikään se henkilö ennen lapsen saamista ei voi mitenkään väittää tietävänsä millainen kokemus oman lapsen saaminen on. Ei mitenkään. Ja se muuttaa, takuuvarmasti.EveryWoman kirjoitti: Totta, mutta joku voi olla silti ennen ensimmäistä orgasmiaan ihmisenä (about) samanlainen kuin sen jälkeen.
Onneksi valaistuminen koetaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja silloin ei enää huvita hypätä parvekkeilta.bedlam kirjoitti:Jos jonain aamuna herätessäni huomaisin ajattelevani kirjaimellisesti näin, tutkailisin mitä on tullut juotua edellisenä iltana ja hyppäisin varmaan parvekkeelta. Tosin asun kolmannessa kerroksessa, mutta koettaisin tulla pää edellä.
Kun katsoo vierestä kuinka sininen ja verinen ihmisen oloinen + kaikenlaista veristä mössöä tulee ulos toisesta ihmisestä ja kun tämä ihmisen oloinen alkaa hengittää ja äännellä, niin pakkohan sen on jotenkin ihmiseen vaikuttaa ja tätä muuttaa.Onslow kirjoitti:Toki. Mutta siltikään se henkilö ennen lapsen saamista ei voi mitenkään väittää tietävänsä millainen kokemus oman lapsen saaminen on. Ei mitenkään. Ja se muuttaa, takuuvarmasti.
Eli jos ei tunne samoin kuin sinä niin voi lapsi parkaa. Selvä se sit on. Taitaa tunneskaala olla sulla aika pieni.Onslow kirjoitti:Rouva Pupu kirjoitti: Ja sä taas oletat että kaikki kokee asian samanlailla kun sinä. .
Jos tietää jo etukäteen ettei oma fiilis muutu ollenkaan lapsen saamisen myötä, niin voi lapsi parkaa.
Niin, lapsellisethan ei itsemurhia harrasta. Lapsettomien puuhaa.Riemumieli kirjoitti:Onneksi valaistuminen koetaan vasta lapsen syntymän jälkeen ja silloin ei enää huvita hypätä parvekkeilta.bedlam kirjoitti:Jos jonain aamuna herätessäni huomaisin ajattelevani kirjaimellisesti näin, tutkailisin mitä on tullut juotua edellisenä iltana ja hyppäisin varmaan parvekkeelta. Tosin asun kolmannessa kerroksessa, mutta koettaisin tulla pää edellä.
Tunne samoin kun minä?Rouva Pupu kirjoitti: Eli jos ei tunne samoin kuin sinä niin voi lapsi parkaa. Selvä se sit on. Taitaa tunneskaala olla sulla aika pieni.
Minäkin uskon, että se muuttaa ihmistä (uskon nimittäin, että ihan kaikki kokemuksemme muuttavat meitä ainakin vähän). Mutta en usko, ettei tiettyjä juttuja, joihin osa jengistä kasvaa vasta lapsen saamisen johdosta, voisi joku oppia lapsia saamattakin. Jos teette äänestyksen, kysykää vaikka samalla sitäkin, kuinka moni on ennen lasten saamista elämänsä aikana muuttunut niin selvästi eri ihmiseksi, että paras tapa kuvailla tilannetta on sanoa sen aiemman minän olevan kuollut.Onslow kirjoitti:Toki. Mutta siltikään se henkilö ennen lapsen saamista ei voi mitenkään väittää tietävänsä millainen kokemus oman lapsen saaminen on. Ei mitenkään. Ja se muuttaa, takuuvarmasti.EveryWoman kirjoitti: Totta, mutta joku voi olla silti ennen ensimmäistä orgasmiaan ihmisenä (about) samanlainen kuin sen jälkeen.
Vai mitä sanoo palstan muut vanhemmat. Oletko sama ihminen nyt, kuin ennen lapsia? Pertsa tee huutoäänestys!
Josta herää näin lapsettomana outo nakuttava fiilis takaraivoon että lapsien hankkiminen on maailman suurin kusetus jonka tajuaa vasta kun sellaisen on hankkinut ja sitten halutaan jakaa kurjuutta ympärilleen "perkule kyl noi muutkin pitää sada kuseen kun itsekkin lankesin".NuoriDaavid kirjoitti: Lapsettomilla ei ole kokemusta lapsellisuudesta.
Nyt alkaa näkymään jo aikamoista pätemistäkin näissä viesteissä. Enkä nyt haluaisi aloittaa mitään flametusta, koska tää keskustelu on ollut mielenkiintoinen ja olenkin adoptoinut jotain ajatuksia lapsellisilta, mutta lopeta nyt saatana tuo tunnetiloihin vetoaminen. Keskustelu aiheesta sai kuitenkin enemmän tai vähemmän alkunsa siitä, että voiko lapseton olla hyvä kasvattaja tai voiko lapseton edes omata valideja mielipiteitä lapsen kasvattamisesta.Onslow kirjoitti:No kerrohan. Millainen fiilis sulla on kuvitellusta lapsesta joka kärsii esimerkiksi refluksoireista siten, että se itkee 4-5 tuntia suoraa huutoa, se on todella pahoinvoivan näköinen ja oksennus lentää jopa metrin päähän.MGandhi kirjoitti: Näin. Tähän 'Mulla on lapsi, sulla ei, joten turpa kiinni kun mulle puhut'-korttiin mulla ei ole vastinetta. Tämän matsin häviän joka kerta.
Millainen fiilis sulla on sillä hetkellä, kun et voi tehdä mitään auttaaksesi ja helpottaksesi lapsesi oloa. Pelaatko xboxia hyvillä mielin ja annat lapsen huutaa, vai osaatko jo tosiaan tällä hetkellä myötäelää sen vanhemman tunteita, joka tuota tilannetta elää?
Miksi? Siitähän mä olen koko ajan keskustellutkin. Siis nimenoman niistä tunteista ja fiiliksistä, joiden olemassaolosta ei tiennytkään ennen lapsen saamista, ja ettei sitä fiilistä voi tietää muuten kuin kokemalla asia itse.MGandhi kirjoitti:mutta lopeta nyt saatana tuo tunnetiloihin vetoaminen.
Muistaakseni en ole koskaan väittänyt etteikö voisi olla?MGandhi kirjoitti:että voiko lapseton olla hyvä kasvattaja tai voiko lapseton edes omata valideja mielipiteitä lapsen kasvattamisesta.
Mä kyllä ostan Onslown väitteen, vaikkei lapsia ole eikä tule enkä halua. Ja katson myös menettäväni jotain (erittäin paljonkin), mutta omapahan on valinta.MGandhi kirjoitti:Ja juurin tämä on se ärsyttävä asenne, josta puhuin aiemmin.Onslow kirjoitti:Olen vahvasti erimieltä tästä. Väittämäni on niinkin klassikko kuin se, että oman lapsen kohdalla vasta tajuaa miten syvästi voikaan jotakin rakastaa.Rouva Pupu kirjoitti: Korjaan tuon oikeaan muotoon "vapaaehtoisesti lapseton ei menetä mitään".
Mä rakastan itseäni niin paljon, että siinä jää muksut kakkoseksi.
Jotta puhuisimme samoista asioista. Miksi haluat väkisin keskustella asiasta, josta sanot, etten voi keskustella koska en omaa omakohtaista kokemusta.Onslow kirjoitti: Miksi? Siitähän mä olen koko ajan keskustellutkin. Siis nimenoman niistä tunteista ja fiiliksistä, joiden olemassaolosta ei tiennytkään ennen lapsen saamista, ja ettei sitä fiilistä voi tietää muuten kuin kokemalla asia itse.
Sellainen fiilis on jäänyt (ei pelkästään sinun) lapsellisten äänensävystä.Muistaakseni en ole koskaan väittänyt etteikö voisi olla?
Kukapa tietäisi.Ihan tiedoksesi. Mä en tiedä lastenkasvatuksesta yhtään mitään.
LOLMGandhi kirjoitti: Jotta puhuisimme samoista asioista. Miksi haluat väkisin keskustella asiasta, josta sanot, etten voi keskustella koska en omaa omakohtaista kokemusta..
Kyllä mä olen pakostikin täysin kyvytön tuottamaan ulosantini ymmärrettävässä muodossa, koska mut jatkuvasti ymmärretään väärin tai dissataan sellaisenaan.Onslow kirjoitti:LOLMGandhi kirjoitti: Jotta puhuisimme samoista asioista. Miksi haluat väkisin keskustella asiasta, josta sanot, etten voi keskustella koska en omaa omakohtaista kokemusta..Sinähän tässä yrität ohjata minun puheita koko ajan joksikin muuksi kuin mitä ne ovat olleet.
Jankkaa vaan Pertsan kanssa nistä kasvatuksellisista asioista. Minä kun en ole niistä puhunut halaistua sanaa koko ketjussa. Kertaa vaikka!
Miten sä luulisit enemmistön vastaavan? Äkkiseltään voisi ajatella oman kuoleman valitsemisen olevan se epäitsekkäin vaihtoehto, mutta toisaalta kuolevan osa lienisi helpoin, joten se olisikin itsekäs valinta?NuoriDaavid kirjoitti:
Mun mielestäni parempi kysymys olisi, jos jonkun pitäisi kuolla
1)Sinun
2)Lastesi
3)Puolisosi
Niin kuka se olisi. Mn vastaus ei olisi ainakaan lasten.
En pysty kuvittelemaan muuta vastausta kuin itseni. Muunlaisen valinnan jälkeinen elämä ei olisi elämisen arvoista.NuoriDaavid kirjoitti:Mun mielestäni parempi kysymys olisi, jos jonkun pitäisi kuolla
1)Sinun
2)Lastesi
3)Puolisosi
Niin kuka se olisi. Mn vastaus ei olisi ainakaan lasten.
Kuinka ihanan runollista! <3Ylermi Ylihankala kirjoitti:En pysty kuvittelemaan muuta vastausta kuin itseni. Muunlaisen valinnan jälkeinen elämä ei olisi elämisen arvoista.NuoriDaavid kirjoitti:Mun mielestäni parempi kysymys olisi, jos jonkun pitäisi kuolla
1)Sinun
2)Lastesi
3)Puolisosi
Niin kuka se olisi. Mn vastaus ei olisi ainakaan lasten.