annepa kirjoitti:Pitää tutkia asiaa, josko ois jotain tieteellistä tutkimusta saatavana asiasta.
No siellä on se artikkeli johon linkkasin, jossa on "muutama solubiologinen fakta", ja kauhea määrä lähdeviittauksia. Voi olla aika iso työ lähteä kaivamaan niitä lähteitä esille. Siksi minäkään ihan just nyt en jaksa lähteä rakentamaan vasta-argumenttia tässä keskustelussa esitetyille argumenteille. Artikkelissa kuitenkin annettiin ymmärtää että liiat tyydyttymättömät rasvat heikentävät soluseinämiä, ja koska ne ovat herkkiä hapettumaan/härskiintymään kehossa, se aiheuttaa oksidatiivista stressiä.
Aion nyt ainakin ottaa tämän kookosöljyn paistokäyttöön. Kookosöljy ei käryä eikä räisky, paistotulos oli kaunis eikä ruoka tarttunut, ja sain pannun pestyä puhtaaksi tosi helposti. Mitään tahmakerrosta ei syntynyt ympäröiville pinnoille. Rypsiöljystä minulla on taas juuri tällaisia huonoja kokemuksia. Se kärtsää ja räiskyy, ja peittää kaiken ympäriltä tahmaiseen polymeroituneeseen rasvakerrokseen, ja pannun pintaan tulee tahmea kerros johon paistettava takertuu kiinni. Vähän herää epäilys että tyydyttymättömissä rasvossa tapahtuu korkeissa lämpötiloissa epäterveellisiä muutoksia. Eli rypsiöljy sopii mielestäni kastikkeisiin muttei paistamiseen.
Monsieur Manala kirjoitti:saamme kyllä kovia rasvoja yli tarpeidemme ja yli suosituksienkin ihan jo perusruokavaliostakin ilman niiden tarkoituksellista lisäämistä ruokaan.
Täsmentäisin ettemme välttämättä saa tarpeeksi niitä hyviä kovia rasvoja, vaan lähinnä liikaa elintarviketeollisuudessa laajalti käytettyjä hydrogenoituja rasvoja.