Ei-seksuaaliset perversionne?

[Gat]

Tässä kysytään taipumuksianne tai mieltymyksiänne, jotka nykykulttuurin katsannossa ehkä koetaan omituisiksi ja perversseiksi. Jos enää mahdollista. Mutta jotka kuitenkaan eivät ole suoraan havaittavasti seksuaalisia perversioita.

Itselläni se on varmaan mieltymys tuhoutumiseen tai särkymiseen.

Pikkupoikana minusta kaikkein kiehtovin TV-ohjelma oli se klassinen tietoisku, jossa varoitettiin heikoista jäistä. Ihaninta oli nähdä ensin se täysin ehjä tasainen jää. Joka sitten rikkoutui. Ja miehiä vajosi sinne, yksi kai "hukkuikin".

Legoistani rakensin taloja.
Sitten kuvittelin olevani jättiläinen, ja murskasin ne talot käsissäni, aah!

Paperista tein palloja, leikkiplaneettoja, joihin piirsin meriä, mantereita ja kaupunkeja. Sitten kuvittelin, että planeetta on avaruushyökkäyksen kohteena, ja poltin sen pintaa suurennuslasillani (siis Enterprisen laseraseilla) tuhkaksi!

Silloin ja vieläkin kiehtovan näköistä minusta on isojen rakennusten purkaminen räjäyttämällä. Joku vuosi sitten tuli tunnin dokumentti, jossa talojen hallittuja purkuräjäytyksiä näytettiin paljon. Iso hieno rakennus sortuu nille sijoilleen! Ensin ehjä, sitten menee pirstaleiksi! Olin ihan hekumoissani! Vaikea oli WTC-iskua livenä katsoessa ihan kieltää samaa tuntevansa.

Sci-Fistä minua eniten kiehtovat post-apokalyptiset, vaikkapa ydinsodan jälkeiset tarinat. Mieluiten oikein synkät, niin että toivoa ei ole.

No, entäs te? Minä siis olen hullu, mutta onko muilla jotain yhtä kipeää ei-seksuaalista perversiota? Millä alalla vaan.

[Leila]

En tiedä onko kyse varsinaisesti perversiosta, mutta olen aina halunnut tietää miltä asiat näyttävät sisältä. Lapsena purin puhelimen luurin, koska halusin tietää mitä on sisällä. Telkkarin takakannen avaaminen oli huippua, samoin vanhan radion purkaminen. Kerran pistin vanhan seinäkellon sekaisin kun halusin tietää kuinka painava punnus on. Kalojen perkaamista seurasin myös. Hieman myöhemmin kiinnostuin käsitöistä, oli mielenkiintoista kasata itse vaate kangaskappaleista tai neulo jotakin silmukka kerrallaan valmiiksi. Nyt aikuisena olen kiinnostunut enemmänkin syy- ja seuraussuhteista (esim. miksi jokin eläin tai ihminen käyttäytyy juuri noin tai miksi jokin asia on juuri niin kuin sen ja mitä sen muuttamiseksi voi tehdä) sekä erilaisista prosesseista (esim. miten jokin tavara valmistetaan).

[Madonna]

Tiedä sitten onko kuin perverssiä pitää tulesta mutta tuli on aina kiehtonut kovasti ja niimpä on noita tulipesiäkin tullut hommattua useampia, lisänä kynttilät ja nuotiopaikka pihalla ja tietysti grillipaikka
Tulen parissa viihdyn varsin hyvin puuhailemassa enkä koskaan koe hankalaksi tai pitkästyttäväksi saunanlämmityspuuhia ja vesien lämmittämistä saunalla tuli padan alle menetelmällä.
Takkaa lämmittelisin varmasti enemmänkin mutta kun tuo on niin varaava että liiat lämmitykset joutuu tuuletella harakoille jos liikaa innostuu, niin joudun rajoitella tulien pitelyä jonkin verran.
Tosin sopiva huonelämpötila itselleni on siinä 29 asteen paikkeilla joten ..

Perverssiksi ovat väittäneet jotkut myös huovutustyötäni joka on kieltämättä melko hidas tapa tuottaa mitään mutta väittäisin että käsin karstaaminen on vielä hitaampaa tai sitten olen siinä vain niin kömpelö ettei se suju ripeästi.
Villa muutenkin on tosi rakas materiaali ja koko sen matka joksikin mahd. hyödylliseksi, lähtien karitsan syntymästä, on jopa perversiyteen asti kiehtovaa ja jatkuva ilon aihe.

Onhan noita varmasti muitakin juttuja mutta kirjaan niitä muistaissani sitten tuonnempana lisää.

[NuoriDaavid]

En tiedä, onko tämä seksuaalista vai ei, mutta monesti hieron hikeä nivusestani kivespussin ja reiden välistä ja sitten haistelen sormeani. En kylläkään töissä tai muiden läsnäollessa.

Uskoakseni kyseessä on perusbiologiaa, täytyyhän eläimen tietää oma hajunsa.

[NuoriDaavid]

Tämän olen kertonut ennenkin; mulla on suuri mielenkiinto siihen, miten asiat toimivat, sen jälkeen kun se on selvinnyt, niin mielenkiinto lopahtaa täysin.

Voin käyttää intensiivisesti pari viikkoa esim. ymmärtääkseni miten puolijohde, niistä koottu diodi ja niistä koottu looginen piiri ja niistä koottu muisti toimivat. Kun olen sitten selvittänyt sen itselleni riittävällä tarkkuudella, mielenkiinto asiaan lopahtaa täysin. Samoja esimerkkejä löytyy hyvin monista tekniikan alueen asioista. Olen hyvin kiinnostunut selvittämään, miten asia toimii ja kun olen selvittänyt sen itseäni tyydyttävällä tavalla, mielenkiinto asiaan loppuu täysin.

[Gat]

"Terveempänä" perversiona varsinkin nuorempana tunsin sairaalloista kiinnostusta kaikkiin pienoismalleihin ja miniatyyreihin. Jopa hyvin tehdyt nukkekodit kiehtoivat juuri koska ne olivat pienennöksiä tosimaailmasta. Ehkä kyse oli jostain hallittavuuden tunteesta? Rakensin paljon lentokoneiden muovimalleja. Ja joo, oli minulla nukkekotikin, mutta siis EN leikkinyt sillä vaan asettelin sisustusta. Siis ei tyttöjen leikkiä!!! Kaikki laivojen ym. halkileikkauskuvat myös kiihoittivat.

Viime kuukausina olen melkein sijaistoimintona luonnostellut avaruusalussuunnitelmia sanomalehden kulmaan, vaikka televisiota katsoessani. Aina kun on kynä ja paperia. Alasta kiinnostuneena olen tietävinäni, että tosimaailman avaruusalusten ja systeemien suunnittelu on perustasolla aika simppeliä eli modulien logistiikkaa tai asettelua. Jota miettiessään ei ole alkuun pakko tietää kaikkea fysiikasta, polttoaineista ja moottoreista. Ja kaikenlaisia kummia suunnitelmia on vakavamminkin esitetty. Nyt huomaan itse kehittäneeni vaihtoehtoisen arkkitehtuurin NASA:n uudelle kuulentosuunnitelmalle, kaikki on minulla hieman nurin päin. (Seuraavaksi Hesarin kulmaan varmaan suttaan LOR:n eliminointia tai supistamista siihen, että Kuun kiertoradalle jätetään vain TEI:n vaatima polttoaine )

[bliss]

Millintarkka järjestys asioissa. Kirja- ja levyhyllyt, keittiön kaapit, vaatekaapit... Kaikki tavarat pitää olla suorassa ja väri- tai aakkosjärjestyksessä.
Tämä on kuulemma sairasta, suorastaan perverssiä.

[NuoriDaavid]

Viime kuukausina olen melkein sijaistoimintona luonnostellut avaruusalussuunnitelmia sanomalehden kulmaan, vaikka televisiota katsoessani. Aina kun on kynä ja paperia. Alasta kiinnostuneena olen tietävinäni, että tosimaailman avaruusalusten ja systeemien suunnittelu on perustasolla aika simppeliä eli modulien logistiikkaa tai asettelua. Jota miettiessään ei ole alkuun pakko tietää kaikkea fysiikasta, polttoaineista ja moottoreista. Ja kaikenlaisia kummia suunnitelmia on vakavamminkin esitetty. Nyt huomaan itse kehittäneeni vaihtoehtoisen arkkitehtuurin NASA:n uudelle kuulentosuunnitelmalle, kaikki on minulla hieman nurin päin. (Seuraavaksi Hesarin kulmaan varmaan suttaan LOR:n eliminointia tai supistamista siihen, että Kuun kiertoradalle jätetään vaan TEI:n vaatima polttoaine )

Oletko muuten pohtinut muiden aurinkokuntien asuttamista?

Matkahan kestäisi tuhansia vuosia. Pitäisi rakentaa siirtokunta, joka eläisi useita sukupolvia. Mutta miten se pysyisi kasassa toimivana esim. tuhat vuotta? Millainen sen tulisi olla? Itse uskoisin, että toimiakseen siirtokunnan koon tulisi olla tuhansia ihmisiä ja sen tulisi toimia markkinatalousperiaatteella ja vapaaehtoisuudella. Ei voida ajatella, että ihmisten tehtävät määrättäisin, vaan tehtäviin ajauduttaisiin, kuten nykyäänkin.

Hallintoahan ei voisi nuijia etukäteen betoniin, koska maasta käsin siihen ei voitaisi enää vaikuttaa. Tietysti voitaisiin laatia perustuslaki jota sitten voisi muuttaa vain riittävällä määräenemmistöllä.

Joku voisi ajatella, että tuollaisessa siirtokunnassa eläminen olisi epäinhimillistä, mutta olen toista mieltä. Nuo ihmiset ainakin tietäisivät, mitä varten ovat olemassa, toisin kuin me.

Mutta olisiko raskasta olle esim vuoden 500 siirtolainen. Syntynyt avaruusaluksessa, kuolee avaruusaluksessa. Mutta toisaalta niinhän käy meillekin ja meidän elämällämme ei ole mitään tarkoitusta, heidän elämällään olisi.

[Gat]

Oletko muuten pohtinut muiden aurinkokuntien asuttamista?

No tuolleen kuin sinäkin. Mieluummin tietysti nopeammin, mutta siihen tarvittaisiin joku läpimurto fysiikassa, poimuajo, madonreikä tms. Kyllä niitäkin ihan vakavissaan mietitään. Mutta tuskin toteutuu vaikka periaate keksittäisiinkin. Snadimmatkin ja nykyään mahdolliset jutut kaatuu rahoituksen ja poliittisen tahdon puuteeseen. Marsiinkin olisi voitu mennä aikoja sitten ja laittaa siirtokunta Kuuhun, mutta kun ei ole rahhaa. Uusi kuusuunnitelmakin on menossa vituiksi niiden rajoitusten takia ja koska alunperin sitouduttiin huonoon kantorakettizydemiin.

Nuo mun lehden kulmaan suttaukset kumminkin on maanläheisempiä, ja olisivat tehtävissä nykytekniikalla, palikoita toisin päin laittamalla. Tavoitteena vain Maan kiertorata ja Kuu. Pitäisi joskus laittaa ne NASAspaceflight:n foorumille, on siellä kummempaakin ajatusleikkiä.
http://forum.nasaspaceflight.com/index.php#1

[NuoriDaavid]

Oletko muuten pohtinut muiden aurinkokuntien asuttamista?

No tuolleen kuin sinäkin. Mieluummin tietysti nopeammin, mutta siihen tarvittaisiin joku läpimurto fysiikassa, poimuajo, madonreikä tms. Kyllä niitäkin ihan vakavissaan mietitään.

Oma käsitykseni on, että kyllä nuo on 99% scifiä. Ja vaikka jonkinlainen madonreikä olisi teoreettisesti mahdollista luoda, sen vaatima tekniikka on niin äärimmäisen eksoottista, että se on ihmisen käytettävissä huomattavasti myöhemmin kuin tähtienvälinen arkki.

Ydinräjäytyksillä liikkuva suuri avaruusalus ei ole läheskään niin eksoottista tekniikkaa vaativa.

Harmi, että

http://en.wikipedia.org/wiki/Project_Or ... ropulsion)

hylättiin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Project_Or ... n_vehicles

Tämä olisi mahdollista rakentaa ilmeisesti jopa nykytekniikalla, jos haluttaisiin.


Siirtokunnan koosta:

http://www.newscientist.com/article/dn1936

[Gat]

Dave:
Orion on luonnollisesti nykyään kauhistus: Ydinpommeja avaruuteen. Vielä kauhistuttavampaa on, että se olisi tehokkain systeemi myös Maasta kiertoradalle laukaisuun, mutta lähtöalue "hieman" saastuisi.

Tuossa on Nasaspaceflightin hörhöintä horinaa niistä scifimäisistä propulsioista:
http://forum.nasaspaceflight.com/index. ... ic=13020.0

Mode jo huomautti siellä "Oogie Boogie sciencestä". Itse siis en ole tuonne rekkautunut.

Itse kyllä arvelen, että ne hitaammat "avaruusarkitkin" on yhtä lailla scifimäisiä. Ei sellaiseen löydy rahoitusta eikä poliittista tahtoa vielä tuhansiin vuosiin, ja siihen mennessä nykykulttuuri saattaa olla jo unohtunut.