Rockin vireä dinosaurus jalkautuu jälleen maailmankiertueelle - ehkä viimeiselleen. Aika kysellä, mikä on bändin paras pitkäsoitto? (Laulajasta on turha järjestää äänestystä, katsokaa avatarta niin tiedätte mikä on oikea vastaus)
Albumit vedin ulkomuistista, joten jos järjestys fibaa tai joku unohtui, lähettäkää valitus osoitteeseen:
Süüri AC/DC-pölli!!
-
masa
Vastaan Blow Up Your Video, koska myöhäisheränneenä tulin Uskoon vasta silloin ja siten se teki ensivaikutelman. Ja onhan se parempi kuin pari edeltäjäänsä.
Wikipedian mukaan albumilista on tämä:
High Voltage (Aus.) (1975)
T.N.T. (1975)
High Voltage (1976)
Dirty Deeds Done Dirt Cheap (Aus.) (1976)
Dirty Deeds Done Dirt Cheap (1976)
Let There Be Rock (Aus.) (1977)
Let There Be Rock (1977)
Powerage (1978)
Highway to Hell (1979)
Back in Black (1980)
For Those About to Rock (We Salute You) (1981)
Flick of the Switch (1983)
Fly on the Wall (1985)
Who Made Who (1986)
Blow Up Your Video (1988)
The Razors Edge (1990)
Ballbreaker (1995)
Stiff Upper Lip (2000)
Black Ice (2008)
Wikipedian mukaan albumilista on tämä:
High Voltage (Aus.) (1975)
T.N.T. (1975)
High Voltage (1976)
Dirty Deeds Done Dirt Cheap (Aus.) (1976)
Dirty Deeds Done Dirt Cheap (1976)
Let There Be Rock (Aus.) (1977)
Let There Be Rock (1977)
Powerage (1978)
Highway to Hell (1979)
Back in Black (1980)
For Those About to Rock (We Salute You) (1981)
Flick of the Switch (1983)
Fly on the Wall (1985)
Who Made Who (1986)
Blow Up Your Video (1988)
The Razors Edge (1990)
Ballbreaker (1995)
Stiff Upper Lip (2000)
Black Ice (2008)
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
-
daddykillkill
-
sanctus
Jaa-a.
Koska viimeisestä AC/DC -levystä, jonka olen kuullut kokonaan, on jo n. 16 -vuotta, täytyy vastata ulkomuistista, että Powerage. Siitäkin huolimatta, että Let there be rock -albumilta löytyy bändin paras biisi eli Whole lotta rosie ja Let there be rock on muutenkin albumina hieno kiteytys bändistä. Powerage oli kuitenkin se levy, joka Dirty deeds done dirt cheapin ohella, kulkeutui ulkomaan reissulta kotiin ja ahkerimmin kuunneltiin. Let there be rock -levyyn liittyy lisäksi ikävä sivumaku, koska levystä on julkaistu jenkkiversio, josta on poistettu hieno ja räkäinen bluesrääkäisy Crapsody in blue ja vaihdettu se aiemmin Dirty deeds done dirt cheap -levyllä julkaistuun Problem Child -biisiin, jotta jenkkien markkinoille saatiin "iskevämpi" kokonaisuus. Alhaista.
Vaikka bändi on jäänyt käytännössä unholaan, on huomioitava, että lenkkeilykäytössä bändin tuoteperheen teokset ovat edelleen sangen aktiivisessa käytössä. Esim. Fly on the wall -levyltä löytyy monta hyvää ns. ylämäkirallia. Brian Johnssonin -aikaiset tuotteet toimivat yleensäkin paremmin liikuntakäytössä. Sileämpi tuotanto ja lyhyemmät biisit takaavat ilmeisesti sopivan äänimaisemoinnin.
Ja oikeastihan Bon Scottin jälkeen bändi on ollut todella hirvittävää paskaa, mutta se ei onneksi kuuntelua häiritse,kun olosuhteet ovat oikeat.
Koska viimeisestä AC/DC -levystä, jonka olen kuullut kokonaan, on jo n. 16 -vuotta, täytyy vastata ulkomuistista, että Powerage. Siitäkin huolimatta, että Let there be rock -albumilta löytyy bändin paras biisi eli Whole lotta rosie ja Let there be rock on muutenkin albumina hieno kiteytys bändistä. Powerage oli kuitenkin se levy, joka Dirty deeds done dirt cheapin ohella, kulkeutui ulkomaan reissulta kotiin ja ahkerimmin kuunneltiin. Let there be rock -levyyn liittyy lisäksi ikävä sivumaku, koska levystä on julkaistu jenkkiversio, josta on poistettu hieno ja räkäinen bluesrääkäisy Crapsody in blue ja vaihdettu se aiemmin Dirty deeds done dirt cheap -levyllä julkaistuun Problem Child -biisiin, jotta jenkkien markkinoille saatiin "iskevämpi" kokonaisuus. Alhaista.
Vaikka bändi on jäänyt käytännössä unholaan, on huomioitava, että lenkkeilykäytössä bändin tuoteperheen teokset ovat edelleen sangen aktiivisessa käytössä. Esim. Fly on the wall -levyltä löytyy monta hyvää ns. ylämäkirallia. Brian Johnssonin -aikaiset tuotteet toimivat yleensäkin paremmin liikuntakäytössä. Sileämpi tuotanto ja lyhyemmät biisit takaavat ilmeisesti sopivan äänimaisemoinnin.
Ja oikeastihan Bon Scottin jälkeen bändi on ollut todella hirvittävää paskaa, mutta se ei onneksi kuuntelua häiritse,kun olosuhteet ovat oikeat.
-
daddykillkill
-
RL Burnside
-
Tix
-
bedlam
-
Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki