Ei missään tapauksessa. Tästä ketjusta saattaa olla monelle lohtua jo pelkästään niin, että tiedostaa meitä olevan lukuisia muitakin vastaavan kaltaisessa tilanteessa. Jos saan itsestäni irti, niin palaan aihion ääreen lyhyellä kuvauksella omasta suhteestani alkoholisti isääni. Tällä hetkellä päättyvä tarina on kuitenkin perunkirjoitus vaiheessa ja etäisyyden ottaminen asiaan, järkevien ajatusten luomiseksi, on lähes mahdotonta.Kid kirjoitti:I
ja nyt tän ketjun vois poistaa. Kiitos.
Alkoholistit
-
JakeBlues
-
Kid
Kun tätä ei poistettu niin jatkan..
30 päivää selvinpäin!!! Isukilla antabuskuuri. Käypi kaks kertaa viikossa ottaa napit a-klinikalla ja pari kertaa kuussa juttutuokio lekurin kanssa.
Myönsi vihdoin että nyt on parempi olo eikä ahdista enää niin paljon. Viinaa kuulemma tekee vielä mieli - mutta onneks on pysynyt vahvana. Sanoi että päivä päivältä helpompaa.
Mä näin iskän tossa pari päivää sitten ekaa kertaa n. kuukauden tauon jälkeen ja se näytti tosi hyvältä. Ei punotusta naamassa eikä pöhötystä. Tuoksuikin raikaalle ja hyvälle. Ei kädet tärissyt eikä ollut hermostunut niinkuin ennen. Töissäkin menee hyvin.
Josko sitä pikkuhiljaa sais iskän takas![:]](./images/smilies/icon_hymy.gif "Iso Hymy")
30 päivää selvinpäin!!! Isukilla antabuskuuri. Käypi kaks kertaa viikossa ottaa napit a-klinikalla ja pari kertaa kuussa juttutuokio lekurin kanssa.
Myönsi vihdoin että nyt on parempi olo eikä ahdista enää niin paljon. Viinaa kuulemma tekee vielä mieli - mutta onneks on pysynyt vahvana. Sanoi että päivä päivältä helpompaa.
Mä näin iskän tossa pari päivää sitten ekaa kertaa n. kuukauden tauon jälkeen ja se näytti tosi hyvältä. Ei punotusta naamassa eikä pöhötystä. Tuoksuikin raikaalle ja hyvälle. Ei kädet tärissyt eikä ollut hermostunut niinkuin ennen. Töissäkin menee hyvin.
Josko sitä pikkuhiljaa sais iskän takas
Mulla alkoi taas tipaton kuukausi, nyt 9pvää selvin päin.
(tai siis pajautusta ei lasketa, en mä ny kuukautta SELVIN PÄIN vois olla)
Viikonloppunakaan en ottanu vaik muut otti, pari ykköstä kyl join ja voi saatana mitä homojen hommaa.
Saa nähä kuin käy, tällä kertaa mä oon kyllä ihan oikeesti sillä asenteella etten retkahda.
Olokin on parantunu niin paljon ettei ees tee mieli dokaa, tai siis tekee, mut en aio.
En.
(tai siis pajautusta ei lasketa, en mä ny kuukautta SELVIN PÄIN vois olla)
Viikonloppunakaan en ottanu vaik muut otti, pari ykköstä kyl join ja voi saatana mitä homojen hommaa.
Saa nähä kuin käy, tällä kertaa mä oon kyllä ihan oikeesti sillä asenteella etten retkahda.
Olokin on parantunu niin paljon ettei ees tee mieli dokaa, tai siis tekee, mut en aio.
En.
-
mustanikki
Kuinka katsoa oman isänsä vähittäistä sortumista, niin ettei siitä ihmisestä mitä muistan ole kohta enää mitään jäljellä. Säälittää, ja yököttää, kun näenkin. Miten alas ihminen voikaan mennä. Kaksi vuotta eläkettä takana, mutta elinaikaa ei tuolla menolla enää pitkääkään.
Olin tänään käymässä vanhemmillani, isäni ei oikein pysty puhumaankaan, koko ajan niin tinassa ettei kieli toimi. Kasvot ovat turvonneet niin että sian silmät tihrustavat. Päänahka hilseilee, ja punotus on kaikkialla ihossa, ja haju sen mukainen.
Hän myös yökkäilee jatkuvasti, mutta se ei estä seuraavan kaljapullon avaamista ja imaisemista suoraan alas, jonka jälkeen jatkuva röyhtäily mahan huutaessa hoosiannaa.
Useimmat meistä ovat oppineet pidättämään tarpeensa jo lapsena, hänellä se kyky on katoamassa. Paskat olivat tänäänkin housussa, ilmeisesti nukkuessa tulleet. Öisin pitää herättää 3 tunnin välein ettei sänkyä tarvitsisi siivota kusesta. Vaipat varmaan auttaisivat?
Hän korisee kuin kuoleva kaikki yöt, runsas ylipaino ja turvotus kun estävät niin pahasti hengitystä.
Päiväannos on vähntään kaksi mäyräkoiraa - joka päivä. Jos loppuu, niin tekee mitä tahansa saadaksena. Kiristää ja valehtelee.. ihan mitä tahansa. (ja teksti sen mukaista)
Kännissä hän ajaa surutta, jos muuten ei kaljaa saa, ja vaikka saisi illalla (=parin tunnin kuluttua), niin sitä on saatava heti eikä odottaminen käy.
Hän on myös käynyt kouristeluiden takia jo sairaalassa, mutta omasta mielestänsä hän kykenee lopettamaan koska tahansa. Hän ei mitään hoitoa tarvitse..
Jos olisin äitini, jättäisin - ei pienintäkään epäilystä.
Siinä teille kitinäläisille se tulevaisuus, joka odottaa alkoholin kanssa leikkiessä, kun sitä leikkiä kestää riittävän pitkään.. Rakastajatar joka vie elämän ja vielä hengenkin.
Huume mikä huume, ja seuraukset sen mukaiset.
Olin tänään käymässä vanhemmillani, isäni ei oikein pysty puhumaankaan, koko ajan niin tinassa ettei kieli toimi. Kasvot ovat turvonneet niin että sian silmät tihrustavat. Päänahka hilseilee, ja punotus on kaikkialla ihossa, ja haju sen mukainen.
Hän myös yökkäilee jatkuvasti, mutta se ei estä seuraavan kaljapullon avaamista ja imaisemista suoraan alas, jonka jälkeen jatkuva röyhtäily mahan huutaessa hoosiannaa.
Useimmat meistä ovat oppineet pidättämään tarpeensa jo lapsena, hänellä se kyky on katoamassa. Paskat olivat tänäänkin housussa, ilmeisesti nukkuessa tulleet. Öisin pitää herättää 3 tunnin välein ettei sänkyä tarvitsisi siivota kusesta. Vaipat varmaan auttaisivat?
Hän korisee kuin kuoleva kaikki yöt, runsas ylipaino ja turvotus kun estävät niin pahasti hengitystä.
Päiväannos on vähntään kaksi mäyräkoiraa - joka päivä. Jos loppuu, niin tekee mitä tahansa saadaksena. Kiristää ja valehtelee.. ihan mitä tahansa. (ja teksti sen mukaista)
Kännissä hän ajaa surutta, jos muuten ei kaljaa saa, ja vaikka saisi illalla (=parin tunnin kuluttua), niin sitä on saatava heti eikä odottaminen käy.
Hän on myös käynyt kouristeluiden takia jo sairaalassa, mutta omasta mielestänsä hän kykenee lopettamaan koska tahansa. Hän ei mitään hoitoa tarvitse..
Jos olisin äitini, jättäisin - ei pienintäkään epäilystä.
Siinä teille kitinäläisille se tulevaisuus, joka odottaa alkoholin kanssa leikkiessä, kun sitä leikkiä kestää riittävän pitkään.. Rakastajatar joka vie elämän ja vielä hengenkin.
Huume mikä huume, ja seuraukset sen mukaiset.
-
Kid
Oma faijani kuoli juuri äsken alkoholismin seuraamuksiin. En ollut tapahtumaa seuraamassa lähietäisyydeltä, koska äijä heitettiin pihalle, kun olin about 6. Tavallaan ottaa pattiin, että ihminen on niin idiootti, että juo itsensä hengiltä eikä jälkikasvustaan välitä paskan vertaa.
Semppiä alkoholistien lähimmäisille toivotan.
Semppiä alkoholistien lähimmäisille toivotan.
"Facts are stupid things."
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
-
Mustanikki
Vitut sille joka deletoi mustanikin, deletoi ennemmin se asiattomuus joka sinua häiritsi.mustanikki kirjoitti:Kuinka katsoa oman isänsä vähittäistä sortumista,
.
Isäni soitti minulle muutama päivä sitten, kuulemma en saisi ajaa yötä, enkä kesärenkailla kun käyn lumirajan toisella puolella. "Kun voi mennä henki." Kun sanoin että "lopetan yö-ajot kun sinä lopetat kännäämisen" niin seuraus oli puhelin korvaan.
Äitini mukaan isä saa vatsahaavan kun pelkää että ajan hirven kanssa kolarin, tai rekan alle liukkaalla. Jos niin kävisi työmatkallani, SE olisi onnettomuus, isäni pullosta toiseen jatkuva hitaasti etenevä itsemurha ei ole sitä.
Kuinka ollakaan, minun pitäisi ottaa hänen tunteensa huomioon, mutta toisin päin...
-
zula
näinhän se on. alkoholistit ovat hyvin itsekkäitä, vaikka heillä huono itsetunto onkin. mutta olen tullut siihen lopputulokseen omalla kohdallani, että vaikka välitän isästäni, en jaksa enää välittää hänen ongelmastaan. hän itse on sitä mieltä, ettei hänellä sitä ole ja näin ollen ei halua siitä keskustella. joten en minäkään keskustele siitä hänen kanssaan, mutta hoidan kyllä itseni kuntoon. olen kyllästynyt siihen, että toisen sairaus vaikuttaa minuun, joten siihen on nyt tullut loppu. piti isäni siitä tai ei.Mustanikki kirjoitti:Kuinka ollakaan, minun pitäisi ottaa hänen tunteensa huomioon, mutta toisin päin...
-
RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2349
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
Jos alkoholisti uskoo, ettei hänellä ole ongelmaa alkoholin kanssa, niin silloin hänellä ei ole, koska hänen uskomuksensa on aivan yhtä hyvä kuin sen, jonka mielestä hänellä ongelma on.
Kumpi on Jumala? Alkoholisti vai se toinen?
Kumpi on Jumala? Alkoholisti vai se toinen?
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
-
mustanikki
Niin se aika menee, ja tilanne huononee.
Viimeinen viikko on ollut raskas, kuulin ettei isä enää syö.. ruoka ei kiinnosta, kerroin siitä eteenpäin. Systerini kävi jo 3 päivää pitämässä sille seuraa, että se söisi, ja kyllähän kuulemma ensimmäisenä päivänä oli vaikeuksia saada voileipä menemään - siis koko päivän ainoa kiinteä energia siitä.
Ei siis lainkaan ihme että isä pyörtyilee, vintti vain pimenee, ja *kops* ketarat ojolla lattialla, eikä sillä ole mitään käsitystä siitä miten niin kävi.
Kävin itse kotona perjantaina kun tulin pk-seudulle.. on se rassukka, aiemmin se sentään kiroili ja löi puhelinta korvaan, nyt se on vain raasu.. pallonaamainen turvonnut rassu joka hyvä jos pystyy vaappumaan paikasta toiseen. Hyvä että puheesta saa selvää, vaikka suht selvinpäin onkin.. hienomotoriikka on siis aika kadonnut.
Nykyään ei sille voi sanoa ees pahaa sanaa, kuin löisi puolustuskyvytöntä lasta. Mutta kalja maistuu, eikä ilmankaan voi jättää, kun kramppeja on ollut jo aiemmin. Heti kun nollaraja tulee vastaan, jos vain jalat kantavat niin kaljaa on saatava - vaikkei enää kaupan kassakaan meinaa sille sitä myydä. Sattuu niin nähdä kuinka alas sitä joku menee ennen kuin kuolema tulee vastaan. Ja onhan se silti isäni.. rakas kai sellaisenakin?
Soitin sille lääkärinaikaa perjantaina, kun systerini kertoi kuinka huono tilanne olikaan.
Äiti ei moista aikaan saanut tehtyä, sai vaan huutokohtauksen että "älä minua painosta, tee itse jotain" kun kysyin että "onko jotain tehty pyörtyilyn syyn etsimiseksi".
Kahta minuuttia myöhemmin huutokohtauksesta äiti soitti että "älä ota aikaa maanantaille.. mulla on sitä ja tätä, etkä sitä seuraavalle maanantaille, ja tänään haluan käydä mökillä"
Jepjep.. Siis mikä on tärkeää? Mökilläkäynti ilmeisesti? Se että toinen kuolee ei sitä ilmeisesti ole.?Kun kommentoin sitä oli vastaus että "on se aika sitkeää laatua, ei se vielä kuole"
No ehkä ei, mutta pitääkö riskeerata? Ja kuitenkin äiti soittaa minulle joka päivä kertoen että mitä kauhea isän tilanne on, ja kuinka poikki hän on.. mutta jos yritän tehdä asialle jotain, on tuo tyypillinen reaktio.
No lääkärinaika on tiistaille, mutta onko siitä mitään hyötyä? Mutta katsotaan, lapamatokin eli toivossa..
Olen samaa mieltä systerini kanssa: Nuo kaksi. Aivan aidosti, olen aikuinen, olemme molemmat aikuisia systerin kanssa, mutta en siltikään halua olla omien vanhempieni vanhempi... Mutta ei sitä voi kieltäytyäkään vastuusta, ei omatunto anna periksi, on ne silti vanhempiani vaikka tilanne on tätä. Tekisi mieli, mutta ei vain voi.. =/
Viimeinen viikko on ollut raskas, kuulin ettei isä enää syö.. ruoka ei kiinnosta, kerroin siitä eteenpäin. Systerini kävi jo 3 päivää pitämässä sille seuraa, että se söisi, ja kyllähän kuulemma ensimmäisenä päivänä oli vaikeuksia saada voileipä menemään - siis koko päivän ainoa kiinteä energia siitä.
Ei siis lainkaan ihme että isä pyörtyilee, vintti vain pimenee, ja *kops* ketarat ojolla lattialla, eikä sillä ole mitään käsitystä siitä miten niin kävi.
Kävin itse kotona perjantaina kun tulin pk-seudulle.. on se rassukka, aiemmin se sentään kiroili ja löi puhelinta korvaan, nyt se on vain raasu.. pallonaamainen turvonnut rassu joka hyvä jos pystyy vaappumaan paikasta toiseen. Hyvä että puheesta saa selvää, vaikka suht selvinpäin onkin.. hienomotoriikka on siis aika kadonnut.
Nykyään ei sille voi sanoa ees pahaa sanaa, kuin löisi puolustuskyvytöntä lasta. Mutta kalja maistuu, eikä ilmankaan voi jättää, kun kramppeja on ollut jo aiemmin. Heti kun nollaraja tulee vastaan, jos vain jalat kantavat niin kaljaa on saatava - vaikkei enää kaupan kassakaan meinaa sille sitä myydä. Sattuu niin nähdä kuinka alas sitä joku menee ennen kuin kuolema tulee vastaan. Ja onhan se silti isäni.. rakas kai sellaisenakin?
Soitin sille lääkärinaikaa perjantaina, kun systerini kertoi kuinka huono tilanne olikaan.
Äiti ei moista aikaan saanut tehtyä, sai vaan huutokohtauksen että "älä minua painosta, tee itse jotain" kun kysyin että "onko jotain tehty pyörtyilyn syyn etsimiseksi".
Kahta minuuttia myöhemmin huutokohtauksesta äiti soitti että "älä ota aikaa maanantaille.. mulla on sitä ja tätä, etkä sitä seuraavalle maanantaille, ja tänään haluan käydä mökillä"
Jepjep.. Siis mikä on tärkeää? Mökilläkäynti ilmeisesti? Se että toinen kuolee ei sitä ilmeisesti ole.?Kun kommentoin sitä oli vastaus että "on se aika sitkeää laatua, ei se vielä kuole"
No ehkä ei, mutta pitääkö riskeerata? Ja kuitenkin äiti soittaa minulle joka päivä kertoen että mitä kauhea isän tilanne on, ja kuinka poikki hän on.. mutta jos yritän tehdä asialle jotain, on tuo tyypillinen reaktio.
No lääkärinaika on tiistaille, mutta onko siitä mitään hyötyä? Mutta katsotaan, lapamatokin eli toivossa..
Olen samaa mieltä systerini kanssa: Nuo kaksi. Aivan aidosti, olen aikuinen, olemme molemmat aikuisia systerin kanssa, mutta en siltikään halua olla omien vanhempieni vanhempi... Mutta ei sitä voi kieltäytyäkään vastuusta, ei omatunto anna periksi, on ne silti vanhempiani vaikka tilanne on tätä. Tekisi mieli, mutta ei vain voi.. =/
Tulin tänne Kityyn kitisemään, kun tää on mulle se vähän salaisempi paikka. Ja aiheena valitettavasti juuri tämä.
Mun kaverilla on ongelma - hän on masentunut, hänellä on skitsofrenia tai sen tapainen sairaus, ja hän juo päivittäin. En tiedä, kuinka paljon, mutta päivittäin kuitenkin. Pelkään että hänelle sattuu jotain, joutuu sairaalaan eikä jaksa enää elää yms. Tämä juopottelu on saatava loppumaan, jotta hänen henkinen puoli voisi paremmin. En kuitenkaan ole niin läheinen hänelle, että voisin lyödä avarilla ja huutaa MITÄ HELVETTIÄ TEET ITSELLESI? Hänen perhettä en tunne, mutta pikkuvelin nähnyt muutaman kerran. Tästä heräsikin ajatus, että jos onnistuisin pikkuvelille takoaman päähän, että nyt ei ole kaiki hyvin, ja jos viesti menisi perille, niin hänen vanhemmat tekisivät asialle jotain. Muuta en keksi... keksittekö te?
Mun kaverilla on ongelma - hän on masentunut, hänellä on skitsofrenia tai sen tapainen sairaus, ja hän juo päivittäin. En tiedä, kuinka paljon, mutta päivittäin kuitenkin. Pelkään että hänelle sattuu jotain, joutuu sairaalaan eikä jaksa enää elää yms. Tämä juopottelu on saatava loppumaan, jotta hänen henkinen puoli voisi paremmin. En kuitenkaan ole niin läheinen hänelle, että voisin lyödä avarilla ja huutaa MITÄ HELVETTIÄ TEET ITSELLESI? Hänen perhettä en tunne, mutta pikkuvelin nähnyt muutaman kerran. Tästä heräsikin ajatus, että jos onnistuisin pikkuvelille takoaman päähän, että nyt ei ole kaiki hyvin, ja jos viesti menisi perille, niin hänen vanhemmat tekisivät asialle jotain. Muuta en keksi... keksittekö te?
-
chevilyn
Surullisia tarinoita. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että ihmisen täytyy itse haluta muutosta. Paras ja kestävin ratkaisu saavutetaan niin, että ihminen haluaa muuttua itsensä takia. Ehdottaisin siis, että yrittäisit puhua kaverillesi järkeä siitä, että hänen olisi itse parempi olla, jos hän ei joisi alkoholia. Alkoholi ja psyykkiset sairaudet vain ruokkivat toinen toisiaan. En tiedä minkä ikäinen ihminen on kyseessä, mutta perhe ja lähipiiri voivat vaikuttaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Hyvä ystäväni on alkoholisti, mutta hän on käynyt vertaistukiryhmissä kohta 3 vuotta ja pysynyt raittiina. Voin vain toivoa, että hän pysyisi raittiina jatkossakin. Itsensä ja oman elämänsä takia. Voimia ja jaksamista kaikille ihmisille joita tämä aihe koskettaa.yannara kirjoitti:Tulin tänne Kityyn kitisemään, kun tää on mulle se vähän salaisempi paikka. Ja aiheena valitettavasti juuri tämä.
Mun kaverilla on ongelma - hän on masentunut, hänellä on skitsofrenia tai sen tapainen sairaus, ja hän juo päivittäin. En tiedä, kuinka paljon, mutta päivittäin kuitenkin. Pelkään että hänelle sattuu jotain, joutuu sairaalaan eikä jaksa enää elää yms. Tämä juopottelu on saatava loppumaan, jotta hänen henkinen puoli voisi paremmin. En kuitenkaan ole niin läheinen hänelle, että voisin lyödä avarilla ja huutaa MITÄ HELVETTIÄ TEET ITSELLESI? Hänen perhettä en tunne, mutta pikkuvelin nähnyt muutaman kerran. Tästä heräsikin ajatus, että jos onnistuisin pikkuvelille takoaman päähän, että nyt ei ole kaiki hyvin, ja jos viesti menisi perille, niin hänen vanhemmat tekisivät asialle jotain. Muuta en keksi... keksittekö te?
-
Stinky
Näkemystä alkoholismista ja toipumisesta yleensä
Törmäsin eräällä toisella palstalla tällaiseen linkkiin.
http://www.webalcoholic.com/selvaratkai ... miller.pdf
Tätä tunnutaan pitävän erittäin asiallisena juttuna jos haluaa ymmärtää alkoholismin luonnetta.
http://www.webalcoholic.com/selvaratkai ... miller.pdf
Tätä tunnutaan pitävän erittäin asiallisena juttuna jos haluaa ymmärtää alkoholismin luonnetta.
When the going gets weird, the weird turn pro.
Dr. Hunter S. Thompson
Dr. Hunter S. Thompson
-
chevilyn
-
Stinky
Jatkoa seuraa. Mun matikkapäällä ei lasketa vieläkään, mutta tuo 400 päivää + siitä eteenpäin tähän päivään asti ja toivottavasti lisää vuosia seuraa.Stinky kirjoitti:Tätä sietää juhlia! huomennako vai tänään (en osaa laskea) se on sitten 400 päivää rikkiKid kirjoitti:Kun tätä ei poistettu niin jatkan..
30 päivää selvinpäin!!!
Hyvä isi
Mä olen mun isästä ihan helvetin ylpee.
-
mustaenkeli
- Kitisijä
- Viestit: 2872
- Liittynyt: 09.09.2005 12:08
- Paikkakunta: Hell-sinki
- Viesti:
Vau!Stinky kirjoitti:Jatkoa seuraa. Mun matikkapäällä ei lasketa vieläkään, mutta tuo 400 päivää + siitä eteenpäin tähän päivään asti ja toivottavasti lisää vuosia seuraa.
Mä olen mun isästä ihan helvetin ylpee.
Tosi hieno homma.
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
-muumimamma
Tosi hieno juttu! Toivottavasti tämä hyvä uutinen on edelleen voimassa.Stinky kirjoitti:
Jatkoa seuraa. Mun matikkapäällä ei lasketa vieläkään, mutta tuo 400 päivää + siitä eteenpäin tähän päivään asti ja toivottavasti lisää vuosia seuraa.
Mä olen mun isästä ihan helvetin ylpee.
Joo, tänään "sain" taas vaihteeksi kännisoiton, jossa minut haukuttiin maanrakoon (koska en suostunut hakemaan heille viinaa enkä antanut puhelinta miehelle, että olisivat voineet ruikuttaa häntä hakemaan viinaksia).
Yleensä noin kerran viikossa saan kuulla olevani perseestä ja kylmä ämmä, jolla viiraa vintillä jne. Tosin olen oppinut olemaan vastaamatta puhelimeen tiettyinä aikoina, mutta se ei oikein auta, koska pitäisihän minun tietää, ettei minulle soiteta selvin päin. Joskus on kuitenkin pakko vastata... Ja kuunnella se sama paska day after day.
-
1108
-
Stinky
-
daddykillkill
