exPertti kirjoitti:Kun kerran tästä aseasiasta puhutaan juuri tässä kauhajokiketjussa huomataan, että jälleen kerran "edelläkävijät" ovat säännöillä ja laeilla rajoittamassa yksilön itsemäärämisoikeutta.
Niinpä. Joskus valitettavasti joudutaan turvautumaan tällaisiin keinoihin, mutta toivottavasti lähinnä asioissa jotka eivät ole niin elintärkeitä, kuten harrastusammunta. Jostain syystä en osaa Suomen oloissa tehdä käsiaseen kotonasäilyttämisoikeudesta erityisempää ihmisoikeuskysymystä.
Miksi puhumme siis aseitten pitämisestä asekerhon yms. tiloissa? Koetammeko estää sillä aseilla tehdyt väkivallanteot? Kysypä vaikka Sanna Sillanpäältä miten hyvin aseklubi onnistui siinä.
Eikös Muranen tjsp. vastaavasti ampunut armeijan rynkyllä? Tarkoittaako tämä mielestäsi että rynkkyjen tarkka vartiointi ja niiden pääsyn estäminen siviilien koteihin on turhaa puuhaa?
Mutta tämä asenäpertely on omaa kyvyttömyyttä vastata koulutusjärjestelmämme epäkohtiin. Ja tapa vaikeuttaa todella ison kansanosan harrastustoimintaa.
Kuinka suuri osa kansasta harrastaa käsiaseilla ammuntaa? Jos monet haluaisivat harrastaa dynamiittipötköjen räjäyttelyä erämaassa, tulisiko tämä sallia heille?
Tätä keskustelua käydään siksi, että jotkut ihmiset ovat kyvyttömiä käsittelemään omia arvottomuudentunteitaan ja etsivät syyt muista ihmisistä ääritapauksissa tarttuen aseeseen. Ei siksi, että metsästäjät olisivat vinksahtaneita. Ehkä paremmat psykologiset arvioinnit asekantolupiin olisivat parempi ratkaisu kuin suomalaistyylinen "pyöräilykypärät pakollisiksi kävelylenkeille" laki?
Parempia psykologisia arviointejakin on mietitty, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy. Kahden poliisin lausunnon autuaaksi tekevään vaikutukseen ei uskota, terveyskeskukset eivät suostu ottamaan arviointiroolia itselleen jne.
Tiukempia arviointeja ja satsausta nuorten mielenterveystyöhön voidaan edelleen käyttää, vaikka aserajoituksiin päädyttäisiinkin.
