Mitä maneereja sinulla on?
Ollessani tosi iloinen ja innostunut hiplaan nenäni alaosaa sormellani, päästellen nasaalia mmm-mmm-mmm ääntä. Tämä jo pikkulapsesta alkaen. Täytyy olla joku hyönteissyöjä-esi-isiemme kuononsukimisrefleksi periytyen dinosaurusten ajalta.
Hermostuneena vääntelen käsiani akkamaisesti kuin vanhat pyykkimuijat.
Silmissäni on lasiaisen samentumia eli "hyttystanssia" kuten monilla likinäköisillä. Introverttiuden huippuna olen vuosikymmenien mittaan joutohetkinä katsellut niitä niin, että nyt osaan siirrellä niitä silmän liikkeillä ja tunnistan ne kaikki, yksityiskohdiltaankin. Mahtaa näyttää omituiselta se silmien muljauttelu.
Jo KANSAkoulussa tylsillä tunneilla huvikseni vääntelin ja kääntelin sormiani erilaisiin geometrisiin muotoihin. Näyttänee todella autistiselta ja homolta.
Hermostuneena vääntelen käsiani akkamaisesti kuin vanhat pyykkimuijat.
Silmissäni on lasiaisen samentumia eli "hyttystanssia" kuten monilla likinäköisillä. Introverttiuden huippuna olen vuosikymmenien mittaan joutohetkinä katsellut niitä niin, että nyt osaan siirrellä niitä silmän liikkeillä ja tunnistan ne kaikki, yksityiskohdiltaankin. Mahtaa näyttää omituiselta se silmien muljauttelu.
Jo KANSAkoulussa tylsillä tunneilla huvikseni vääntelin ja kääntelin sormiani erilaisiin geometrisiin muotoihin. Näyttänee todella autistiselta ja homolta.
Viimeksi muokannut Gat, 30.08.2008 0:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Ei tuu mieleen oikein muuta kuin hiplaus. Liu'utan sormiani nimenomaan kankaan reunaa pitkin, on se sitten oma hame, rintaliivit, miehen solmio tai muksun takin hihansuu. Ei mistään suoristelusta kyse, en tiedä miksi teen niin. Kaveri sano, että elelen aina nakumaailmassani ja oon ottanu tavaks tarkistaa vaatteiden olemassaolon...
Nauratti ihan sikana teidän maaneerit
Ja mullakin niitä riittää... Minun on vaikea olla paikoillani, heiluttelen käsiä tai jalkoja tai varpaita ainakin. Olen myös pälyilevä eli kurkistelen koko ajan mitä ympärillä tapahtuu. Sanon usein nii just kun oikeasti ei ole mitään sanottavaa. Koskettelen itseäni, näplään hiuksia tai oion vaatteita. Pahin kyllä rintsikan olkaimen nosto. Monesti rintsikan olkain putoaa ja tilanteesta riippumatta nostan sen paikalleen. Ei kovin asiallista, yngh. Hieno nainen antaisia sen roikkua ja kväisi korjaamassa asian naistenhuoneesa.

Äiti tietää
- NuoriDaavid
- Kitinä VIP-jäsen
- Viestit: 14469
- Liittynyt: 12.05.2011 8:48
Re: Mitä maneereja sinulla on?
Oon keksinyt uuden.
Nykyään aina kun ajan auton parkkiin kotipihaan sanon lopuksi "pönks!"
Nykyään aina kun ajan auton parkkiin kotipihaan sanon lopuksi "pönks!"
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.