Läskit

[nastamuumio]

Mä söin tauottomassa R-kiskatyössä Digestive-keksejä ja tomaatteja ja jos ehdin, niin jonkin täytetyn sämpylän myös, ja työvuoron päätteeksi McRuis-hampurilaisen. En lihonut.

Ja tää ei ihan suoraan liity aiheeseen, mutta kyllä tuli tuossa matkustellessa huomattua, että ikä ja lihaskunto vaikuttavat energiankulutukseen, kun olin siis äitini kanssa reissussa. (Joo, aikuinen nainen matkustaa mutsinsa kanssa ja sen rahoilla, mutta ei mulla muuten olis ollut tsäänssiä.) Äitini on siis 10-15 kiloa minua painavampi, mutta 34 vuotta vanhempi eikä harrasta lihaskuntoharjoittelua, ja nyt tuolla matkalla tuli huomattua, että se syö muhun verrattuna tosi vähän, mutta pysyy silti painavampana. Mulla oli koko ajan nälkä ja vedin jatkuvasti välipaloja, mutta äidille riitti vain aamiainen, kevyt lounas (esim. makaronipohjainen salaatti), joku sokeroitu limsapullollinen ja voileipä illalla, eli ihan järkyn vähän. Ja molemmat käveltiin aika paljon.

[NegaDuck]

Toisaalta tulee muistaa että syöväthän erämaavaeltajatkin jatkuvalla syötöllä Snickers-patukoita, rusinoita ja banaaneja, joten voi olla että pitkäaikainen kevyehkökin fyysinen rasitus (kuten Manalan tapauksessa) valitettavasti vaatii nopeasti imeytyvää energiaa, jos meinaa selvitä.

Tärkein jippo taitaa tuossakin kuitenkin olla se, että niitä vedetään tasaisesti pitkin päivää eikä yhtenä kertajysäyksenä ennen nukkumaanmenoa.

[Frederik Krueger]

Toisaalta tulee muistaa että syöväthän erämaavaeltajatkin jatkuvalla syötöllä Snickers-patukoita, rusinoita ja banaaneja, joten voi olla että pitkäaikainen kevyehkökin fyysinen rasitus (kuten Manalan tapauksessa) valitettavasti vaatii nopeasti imeytyvää energiaa, jos meinaa selvitä.

Tärkein jippo taitaa tuossakin kuitenkin olla se, että niitä vedetään tasaisesti pitkin päivää eikä yhtenä kertajysäyksenä ennen nukkumaanmenoa.

Pointtini liittyi lähinnä siihen että Manalalle esitettiin sokeriliemien juonnista pidättäytymistä fyysisen työpäivän aikana. Vaikka parempiakin vaihtoehtoja saattaa olla, niillä oli kai tarkoitus olla sama funktio kuin erämaavaeltajien suklaapatukoilla, eli tasaisin väliajoin nopeasti lisää energiaa systeemiin ettei ihan uuvahda.

Siitä en ole eri mieltä että olisi hyvä syödä oikeaakin ruokaa työpäivän aikana.

[Herra Manala]

Tuossahan se. Stressi lihottaa. Ja juurikin se, ettet ehdi syömään tuota kalorimäärää pieninä annoksina tasaisesti pitkin päivää, vaan joudut kiireen takia kiskaisemaan sen parina isona annoksena. Se pitää painoa yllä. Fruktoosia sisältävä juoma nostaa verensokeria, muttei pidä sitä yllä vaan se aiheuttaa insuliinitujauksen, joka myös aiheuttaa painonnousua.

Ongelma voi olla vähän konstikas ratkaista jos kiire on kova. Hedelmiä evääksi? Ehditkö haukata omppua töiden lomassa? Herapirtelö keskellä työpäivää?

Mitä juomaa juot päivällä? Kokeilepas Hyvää Päivää -limua. Siinä on kuitua joka hidastaa sen vaikutusta verensokeriin.

Niinno, en mä kutsuisi hirveän isoiksi annoksiksi alle 1000kcal kertatankkauksia kuitenkaan, kun ottaa huomioon miehen koon ja päiväkulutuksen. Todellisuudessahan noita annoksia pitäisi pystyä syömään ne masan mainitsemat viisi päivässä, jos kulutus on 5000kcal luokassa, kuten sen pitäisi olla. Erona tässä on ainoastaan se, että muutamat ateriat joita elimistön pitäisi tarvita, jää syömättä. Kalorimiesten perusteellahan tämä on sitäpaitsi samantekevää. Esimerkiksi tohtori Daven mukaanhan ruuansulatuksen hyötysuhde ei juuri voi poiketa keskimääräisestä. Silloinhan on aivan sama millä tavalla kalorit tankkaat, jos niitä tankkaa saman määrän (mikä tietenkin on puhdasta hevonpaskaa).

Fruktoosi on ymmärtääkseni niitä parhaita mahdollisia energianlähteitä fyysiseen työhön, joka ei nosta insuliinitasoja yhtä terävästi kuin normaalisti sokeroidut tuotteet, mutta antavat silti tasaisesti käyttöenergiaa työtä ja liikkumista varten. Kuten Krueger tuossa mainitsikin, on käyttöenergiaa pakko saada tankattua edes jossain muodossa, rasvasta kun sitä ei voi ottaa sellaisella vauhdilla mikä on tarpeen. Ja tokihan tätä miedosti fruktoosilla makeutettua juomaa tulee hörpittyä tasaisesti ja pienissä annoksissa eikä puolta litraa kerrallaan, joten sen ei pitäisi vaikuttaa insuliinitasapainoon mitenkään hirveän epäedullisesti.

Mutta yleisesti ottaen vereni insuliinipitoisuus on lääkärin mukaan todella korkea 12 tunnin syömättömyydenkin jälkeen. Noin 5 vuotta sitten lääkäri väitti veri- ja kusikokeiden jälkeen että vereni huiman insuliinipitoisuuden perusteella minulla pitäisi puhjeta sokeritauti vuoden kuluessa. No, sokeritautia ei ole onneksi näkynyt, mutta epäilen tuon luontaisesti todella korkean insuliinitason olevan ainakin osasyynä ylipainooni. Jännä aineenvaihduntaani liittyvä juttu on muuten se, että voin vetää aivan uskomattomia määriä todella tulisia chilejä ilman että ko. chilit aiheuttavat minkäännäköisiä lämpöefektejä porsliiniastialla istuessa. Siinä missä normaali ihminen paskoo tulta aamulla, minulla se kaikki on imeytynyt jonnekin piiloon ja pyllystä tulee pelkkiä ruusuja ja pumpulituppoja. (Paprikatuotteet imeytyvät normaalisti melkoisen huonosti ilmisen suolistossa.)

Aamiaista en yleensä syö työpäivinä enkä niinä päivinä kun aloitan päiväni kuntopyörän kanssa HIIT-treeneillä. Yleensä ensimmäiset 2-4 tuntia vedän pelkällä puhtaalla vedellä ilman ravintoa missään muodossa HIIT-opastuksien mukaisesti. Sen periaatteessa pitäisi polkaista aineenvaihdunta käyntiin ja alkaa polttamaan rasvaa, mutta enpä tiedä. Elimistöhän ei valitettavasti pysty polttamaan rasvaa hyötyenergiaksi sillä tasolla mitä fyysinen suoritus vaatisi, joten tuo nelisen tuntia on aika maksimi mitä pystyy tekemään vanhoilla hiilarivarastoilla ennenkuin työnteko alkaa oikeasti tuntumaan pahalta.

[sivustahuutaja]

Esimerkiksi tohtori Daven mukaanhan ruuansulatuksen hyötysuhde ei juuri voi poiketa keskimääräisestä. Silloinhan on aivan sama millä tavalla kalorit tankkaat, jos niitä tankkaa saman määrän (mikä tietenkin on puhdasta hevonpaskaa).

Kaksi tilannetta:
A) 100% ruuansulatus, 80% hyötykäyttöön, 20% rasvaksi
B) 100% ruuansulatus, 100% hyötykäyttöön

Eli miksi ruuansulatuksen tehokkuudella olisi merkitystä lihomisen tai laihtumisen kannalta? Itse en edelleenkään usko läpipaskureihin, joita syntyisi tehottomalla ruuansulatuksella. Metabolian sen sijaan voi saada sekaisin väärällä syömisellä.

Itse hämmästelen sitä, että porukan mielestä joku 5 tasakokoista ateriaa on joku saavutus. Itse olen syönyt aina vähintään aamiaisen, lounaan, välipalan ja iltapalan. Tuohon sitten pienempiä energiatujauksia kahvin sokerista ja hedelmistä. On tuossa vielä petrattavaa, lähinnä hedelmiä saisi olla enemmän päivän mittaan, mutta muuten menen sillä mallilla joka jo päiväkodissa oli käytössä. Murrosiässäkö sitä porukka luopuu aamiaisista ja välipaloista?

En muuten usko ND:n uskovan, etteikö kekiarvoista voitaisi poiketa. Johan keskiarvon määritelmä tarkoittaa, että hajonta on. ND ja minäkin olemme kuitenkin sitä mieltä, että mitään suuria heittoja keskiarvosta ei esiinny kuin poikkeustapauksilla. Kuitenkin lihavia on ihan liikaa, jotta he kaikki olisivat poikkeustapauksia.

[Frederik Krueger]

Minulle normaaleimmat ateriamäärät / vrk ovat joko neljä tai kolme.

Normaalisti neljä eli: aamiainen, lounas, "päivällinen" (joka monesti on esim. lihavoileipä + rahka), illallinen. Joinakin viikonloppuina päivällinen ja illallinen yhdistyvät yhdeksi ateriaksi, jos olen herännyt niin myöhään että aamiainen tulee syötyä vasta klo 10-11 aikoihin ja lounas vasta neljän aikoihin. En näe siinä vaiheessa enää syytä yrittää pakottaa itseäni syömään vielä kahta ateriaa ennen nukkumaanmenoa. Lounas on aina selkeästi isoin ateria mitä syön, aamiainen toiseksi isoin.

Punttisalipäivinä (2krt/vko) tulee tosin imaistua palautusjuoma heti treenien perään, en tiedä pitäisikö se laskea viidenneksi lisäateriaksi vaikka syönkin "päivällisen" yleensä jo ½-1 tunnin kuluttua siitä. Ai niin ja lauantaisin tultuani uimasta saatan vetäistä 2dl maitoa ja ehkä vähän pähkinöitä, jos näyttää että lounaaseen on vielä yli tunti aikaa.

Mitään hedelmävälipaloja en yleensä vedä aterioiden välillä, johan hammaslääkäritkin vihastuisivat sellaisesta.

[Frederik Krueger]

ND ja minäkin olemme kuitenkin sitä mieltä, että mitään suuria heittoja keskiarvosta ei esiinny kuin poikkeustapauksilla. Kuitenkin lihavia on ihan liikaa, jotta he kaikki olisivat poikkeustapauksia.

Keskustelu on vaikeaa kun ei tiedä mitä eri ihmiset tarkoittavat suurilla heitoilla yms. Minä uskon, sekä omasta kokemuksestani että ND:n linkittämän genetiikkasivuston perusteella, että todella monet ihmiset ovat suht tukevassa kunnossa vaikka syövät jokseenkin normaalisti, yhtä paljon kuin monet paljon laihemmat kanssaihmisensä. Minun sanakirjassani "suht tukevassa kunnossa" = "ei sairaalloisen lihava, mutta sellainen jolle lähimmäiset ja lääkärit antavat ymmärtää että olisi syytä laihduttaa".

Oliko hottentottinaisilla kuuluisat isot pakaransa vain koska he kaikki söivät saatananmoisesti, vai oliko perintötekijöillä asian kanssa mitään tekemistä? Olivatko he kaikki poikkeustapausten poikkeustapauksia? Tulisiko tikkulaihasta kiinalaisnaisesta keholtaan identtinen jos söisi painokiloaan kohden yhtä paljon kuin allaoleva hottentottinainen? Onko kaikilla ihmisillä täsmälleen sama määrä rasvasoluja kehossaan? (voin vastata: ei ole. Rasvasolujen määrä kehossa kasvaa vain kasvuiässä sekä naisilla raskauden aikana, muulloin ei.)



Toinen esimerkki perintötekijöiden vaikutuksesta lihavuuteen: olen käsittänyt että korkeammat testosteronitasot vähentävät kehon rasvaprosenttia, esim. runsaasta syömisestään huolimatta laihoilla (ja pitkillä) naisilla mitataan yleensä kanssasisariaan korkeammat testosteronitasot, ja vastaavasti pallinsa menettäneet eunukit joilla testosteronituotanto on ymmärrettävästi häiriintynyt keräävät lisärasvaa naisille ominaisiin paikkoihin.

Syitä lihavuuteen voi siis olla monia. Liikasyöminen on vain yksi niistä, vaikka merkittävin yksittäinen seikka saattaa hyvin ollakin. Kuten ND:n sivustolta kävi ilmi, perintötekijöiden vaikutus lihavuustaipumukseen on vielä hieman hämärän peitossa. Ihmiset jaetaan perintötekijöiden alaisen kehotyyppinsäkin mukaan kolmeen eri päälokeroon. Jotkut keräävät helpommin rasvaa, jotkut lihasta, jotkut eivät kumpaakaan vaan ovat riukuja.

[sivustahuutaja]

Oliko hottentottinaisilla kuuluisat isot pakaransa vain koska he kaikki söivät saatananmoisesti, vai oliko perintötekijöillä asian kanssa mitään tekemistä? Olivatko he kaikki poikkeustapausten poikkeustapauksia? Tulisiko tikkulaihasta kiinalaistyttösestä keholtaan identtinen jos söisi painokiloaan kohden yhtä paljon kuin allaoleva hottentottinainen?

Hankalia kysymyksiä. Tiedän vain sen, että kiinalaiset ovat alkaneet lihomaan, koska syövät ja liikkuvat kuten me länsimaalaiset.

"Ylipainon taustalta löytyy useita syitä, kuten kiinalaisten muuttuneet ruokailutottumukset, liikunnan väheneminen ja lisääntynyt autojen käyttö."
http://www.radio86.fi/node/4515/print

Geenejä ei tuossa jutussa mainittu lihavuuden aiheuttajana.

[Frederik Krueger]

Geenejä ei tuossa jutussa mainittu lihavuuden aiheuttajana.

Toisaalta siinä ei myöskään mainittu mitä tällä liikalihavuudella tarkoitettiin. Kiinalaiseksi lihava, vai hottentottinaiseksi lihava? Onko keskivertokiinalainen nyt siis kehonmuodoiltaan ja BMI-arvoltaan identtinen paljon liikkuvaan ja länsimaista ruokaa syömättömään hottentottinaiseen jolla on ihan valtava peräsin? Entä verrattuna hottentottinaiseen joka istuisi kaikki päivät telkkarin ääressä ja söisi hampurilaisia?

En edelleenkään väittänyt etteikö syöminen vaikuttaisi yksilön hoikkuuteen. Väitin että myös perintötekijöillä on varsin usein asian kanssa merkittävä osuus. Käsittääkseni sinun mielestäsi ei ole, vaan kaikki ihmiset ovat mielestäsi keholtaan melko identtisiä jos syövät painokiloaan kohden saman verran safkaa ja liikkuvat saman verran.

[NuoriDaavid]

Ylipainoisten osuus on lisääntynyt selvästi viimeisten 20-30:n vuoden kuluessa. Ihmisten geeniperimä ei tässä ajassa ole varmastikaan käytännössä muuttunut lainkaan.

[Chap]

Keskitysleirillä ihmiset ovat laihoja vaikka geeniperimä olisi mikä.

[Elppis]

Keskitysleirillä ihmiset ovat laihoja vaikka geeniperimä olisi mikä.

wanha.. lue poika topikki!

[NuoriDaavid]

En edelleenkään väittänyt etteikö syöminen vaikuttaisi yksilön hoikkuuteen. Väitin että myös perintötekijöillä on varsin usein asian kanssa merkittävä osuus. Käsittääkseni sinun mielestäsi ei ole, vaan kaikki ihmiset ovat mielestäsi keholtaan melko identtisiä jos syövät painokiloaan kohden saman verran safkaa ja liikkuvat saman verran.

Kuten itse totesin, geneettistä variaatiota esiintyy. Se ei kuitenkaan poista sitä, että kukaan ei lihoa, ellei syö enemmän, kuin kuluttaa ja jokainen laihtuu, jos saa vähemmän ruokaa, kuin kuluttaa.

Ja kuten edellä postasin, ylipaino on viimeisten 20-30:n vuoden kuluessa lisääntynyt selvästi, vaikka perimä ei siinä ajassa muutu.

[Pyry-Matias]

Ihmiset muuten keskimäärin raportoivat huomattavasti alttiimmin hyvät kuin huonot ruokailunsa. On hyvin tyypillistä, että itsensä (tahallisesti) lihottanut ja par'aikaa laihduttava henkilö raportoi akateemiset laihdutusmetodinsa ja musertavan epäoikeudenmukaisuuden tunteensa selittäessään itselleen ja muille kuinka ei laihdu tai miksi vaan sattuu olemaan lihava.

Suhteettoman usein unohdellaan oleellisia asioita tai sorvataan ja sievistellään asiat itselle edullisimmiksi. Vaikka tiedetään lihoamisen syyt ja taustavaikuttimet, niitä ei uskalleta tai haluta kohdata. Yhtä usein pyritään asiasta tekemään jotain käsittämätöntä salatiedettä, jota kukaan ei kuitenkaan ymmärrä. Näin päädyttäessä vastuuvapaus koittaa ja oikeastaan koko keskustelu käy turhaksi.

[Chap]

Keskitysleirillä ihmiset ovat laihoja vaikka geeniperimä olisi mikä.

wanha.. lue poika topikki!

Toisto on opintojen äiti, kysy vaikka ND:ltä.

Sitä paitsi mä oon kehittänyt sellaisen vallankumouksellisen teorian, että jos syö liikaa, niin lihoaa. Sillä mä selitän kaiken mikä liittyy lihoamiseen. Ettäs tiedätte!

[Herra Manala]

Ylipainoisten osuus on lisääntynyt selvästi viimeisten 20-30:n vuoden kuluessa. Ihmisten geeniperimä ei tässä ajassa ole varmastikaan käytännössä muuttunut lainkaan.

Mikä näiden itseään toistavien kommenttien infomaatioarvon oikein tulisi olla tässä keskustelussa? Ajattelit älykkäänä herrasmiehenä kertoa jankuttamalla meille tyhmemmille, että elintason nousu korreloi väestön ylipainon kanssa?

Ja sitten ajattelit, että se on argumentti, joka todistaa kaikkea yksilöllistä/suvullista eroavaisuuta ja geeniperimää vastaan?

Ajattelisitko uudestaan, oikein yrittämällä?

[NuoriDaavid]

.

Sitä paitsi mä oon kehittänyt sellaisen vallankumouksellisen teorian, että jos syö liikaa, niin lihoaa. Sillä mä selitän kaiken mikä liittyy lihoamiseen. Ettäs tiedätte!

Aivan liian yksinkertaista! Jos tuo pitäisi paikkansa, ihminen pystyisi itse vaikuttamaan painoonsa!1

[Chap]

.

Sitä paitsi mä oon kehittänyt sellaisen vallankumouksellisen teorian, että jos syö liikaa, niin lihoaa. Sillä mä selitän kaiken mikä liittyy lihoamiseen. Ettäs tiedätte!

Aivan liian yksinkertaista! Jos tuo pitäisi paikkansa, ihminen pystyisi itse vaikuttamaan painoonsa!1

Sulla on vaan painavat luut!

[Quinevere]

Melkoisia kevätjuhlaliikkeitä saa suorittaa kellon ympäri kuluttaakseen 5000 kcal vuorokaudessa. No, tietysti osalla ihmisistä elimistö toimii kaikin puolin luonnonlakeja vastaan.

[NuoriDaavid]

[

Ajattelisitko uudestaan, oikein yrittämällä?

Esitän kolme väitettä. Oletko eri mieltä jostain näistä?

1)Väestötasolla geenit eivät voi selittää sitä, että ylipaino lisääntyy.

2)Se ei tietenkään poista sitä, että geneettistä vaihtelua esiintyy ja toiset lihoavat helpommin kuin toiset.

3)Jos syöt vähemmän, kuin kulutat, niin laihdut

[Herra Manala]

Melkoisia kevätjuhlaliikkeitä saa suorittaa kellon ympäri kuluttaakseen 5000 kcal vuorokaudessa. No, tietysti osalla ihmisistä elimistö toimii kaikin puolin luonnonlakeja vastaan.

Luonnonlakeja vastaan? Hahhah. Tiedätkö sä paljonko esimerkiksi 120-kiloinen mies kuluttaa päivässä pelkästään sohvalla istuen? Entä tiedätkö paljonko 120-kiloinen mies kuluttaa vuorokauden aikana tehden 8 tuntia tavallista toimistotyötä?

Argumenteistasi päätellen et muuten tasan varmasti tiedä. Onko lääkärit oikeasti näin saatanan ammattitaidottomia? Eikun, älkää vastatkokaan, muistelin juuri arvauskeskusreissujani.

Edit: Leiki nyt kuitenkin tuolla hetki, niin tajuat ehkä miten kuutamolla voit olla. 5000 kilokalorin päiväkulutuksen eteen ei tarvitse tehdä paskaakaan raskasta fyysistä työtä, ja se on varovainen ja todennäköisesti alakanttiin menevä arvio.

[Herra Manala]

Esitän kolme väitettä. Oletko eri mieltä jostain näistä?

1)Väestötasolla geenit eivät voi selittää sitä, että ylipaino lisääntyy.

2)Se ei tietenkään poista sitä, että geneettistä vaihtelua esiintyy ja toiset lihoavat helpommin kuin toiset.

3)Jos syöt vähemmän, kuin kulutat, niin laihdut

Esitän kolmannen kerran selvällä suomen kielellä, ettei kukaan ole väittänyt missään vaiheessa yksioikoista putkiajatteluasi vastaan. 1. Missään vaiheessa ei ole puhuttu väestöllisistä geeninvaihteluista/muunteluista/mutaatioista. 2. Aiemmin olit eri mieltä kohdasta 2 jonka jouduit pyörtämään puutteellisten tietotaitojesi vuoksi. 3. Ongelmia sisälukutaidossa jos ei vieläkään ole mennyt jakeluun?

[sivustahuutaja]

En edelleenkään väittänyt etteikö syöminen vaikuttaisi yksilön hoikkuuteen. Väitin että myös perintötekijöillä on varsin usein asian kanssa merkittävä osuus. Käsittääkseni sinun mielestäsi ei ole, vaan kaikki ihmiset ovat mielestäsi keholtaan melko identtisiä jos syövät painokiloaan kohden saman verran safkaa ja liikkuvat saman verran.

Pienikin ylimääräinen energia kerryttää tehokkaasti läskiä vuosien mittaan, joten 'melko identtisyys' ei riitä mitenkään takaamaan samaa lopputulosta. Kilo läskiä on n. 7000kcal. Eli viidessä vuodessa ylimääräinen lasillinen tuoremehua päivässä (2dl, 80kcal) kerryttää 21 kiloa läskiä. Jos päivittäinen energiantarve on vaikka 2500 kcal, niin tuo 80 kcal on vain 3% heitto energianhyödyntämisessä. Kelatkaa tuota: 3% on varmasti riittävän lähellä keskiarvoa, jotta kyseessä ei ole mikään sairas mutantti, mutta silti lopputulos on radikaalisti erilainen, jos vain energian määrää tuijotetaan.

Sanoisin näin: kaksi samanpainoista ja samanlaisen lihasmassan omaavaa aktiivisesti liikkuvaa ihmistä pysyvät kutakuinkin samanpainoisina, jos syövät kutakuinkin samalla tavalla terveellisesti ja säännöllisesti.

[Herra Manala]

Pienikin ylimääräinen energia kerryttää tehokkaasti läskiä vuosien mittaan, joten 'melko identtisyys' ei riitä mitenkään takaamaan samaa lopputulosta. Kilo läskiä on n. 7000kcal. Eli viidessä vuodessa ylimääräinen lasillinen tuoremehua päivässä (2dl, 80kcal) kerryttää 21 kiloa läskiä.

Virheellinen päätelmä. 5 kertynyttä lisäkiloa vaatii noin 80 kilokaloria ylimääräistä energiaa vuorokaudessa ihan pelkästään elintoimintojen ylläpitämiseen. Ylimääräinen tuoremehulasi päivässä siis nostaisi painon hidastuvasti viiden ylimääräisen painokilon raja-arvoon, ei 21 lisäkiloon viidessä vuodessa.

[sivustahuutaja]

Virheellinen päätelmä.

Tiesin tuon kommentin tulevan, mutta ajattelin antaa sen kertoa oman tarinansa.

Missattu pointtini oli, että reiluun lihomiseen riittää aivan mitätön ylijäämä. Tällöin mikään kalorilaskuri ei voi auttaa loppuun saakka, vaan ainoa lopullinen keino on seurata omaa painoaan ja säätää syömistä sen mukaan. Se, että jokin kaloritaulukko ei ole 99% tarkka meidän jokaisen kohdalla, ei tarkoita sitä että tässä ketjussa parjattu 'kaloriteoria' olisi jotenkin väärä.

EDIT: missään en siis vakioinut energiankulutusta, vaan vakioitu asia esimerkissäni oli 3% päivittäinen ylijäämä. Mutta myönnän, että esimerkin pystyi lukemaan haluamallaan tavalla.