Kuten nibakin tuossa alla esitti, fluorihammastahna ei liene merkittävä riskitekijä tuolta kannalta koska se syljetään pois. Kehoon päätyvä fluori (joka on siis yksinomaan haitallista) tulee esim. juomavedestä, fluoritablettien imeskelystä (<= niin typerää touhua kuin olla ja voi, varsinkin kun jotkut ääliöhammaslääkärit suosittelevat sitä jopa pikkulapsille), teestä, joistakin säilykkeistä (esim. tonnikala) jne. Onneksi Suomessa lopetettiin juomaveden fluorisointi jo kauan sitten, Yhdysvalloissa sitä yritetään vain tehostaa. Jonnekinhan se teollisuudelta sivutuotteena syntyvä myrkyllinen fluori pitää dumpata.NegaDuck kirjoitti:^ No kappas. Perinteisesti suu pestiin saippualla vain jos lapsukainen oli valehdellut. Mutta joo, juomaveden ja hammastahnojen fluori kuulemma myös haittaa kilpirauhasen toimintaa, ja fluorin liikakäyttö saattaa johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja ylipainoon.
Enemmän keskityin ajatukseen glyseriinittömyydestä (glyseriinittömiä hammastahnoja kyllä löytyy, esim. Elmex ja jotkut Pepsodentit), ja onko fluori sittenkään tarpeellista tai edes hyödyllistä hampaiden kunnon kannalta. Meillehän on aina opetettu että on, samalla tavoin kuin aikoinaan opetettiin että kananmunien ja rasvaisen maidon nauttiminen ovat pääsyitä suomalaisia vaivaaviin sepelvaltimotauteihin ja että peruna on terveellistä jne.
Jos fluori on niin hyväksi hampaille, luulisi fluoripitoista teetä litkivillä engelsmanneilla ja fluoripitoisilla alueilla (pohjavesi) elävillä Amerikan intiaaneilla olevan oikein supervahvat hampaat.
Minä olen luullut syynä olevan tahnassa oleva fluori (jonka edelleen uskotaan yleisesti olevan hyödyksi hampaille vaikka onkin hampaiden kiilteelle vierasperäinen aine) sekä hampaiden puhdistusta auttavat pesevät ainesosat.Niba kirjoitti:En yhdy edellisiin, hammastahnan päätarkoitus lienee syljenerityksen lisääminen, jolloin harjaus onnistuu helpommin?
Mikä ainesosa hammastahnassa lisää syljeneritystä? Riittävä (jatkuva) syljeneritys, so. kuolaaminen, on kyllä tärkeää hampaiden kunnolle koska sylki sisältää aineita jotka jatkuvasti korjaavat syntyviä kiillevaurioita. Kuivasuisten ihmisten hampaat ovat herkempiä reikiintymään.
Hassua sinänsä että mainitsit tuosta syljenerityksestä, koska yksi havaintoni on ollut ainakin käyttämilläni Pepsodent Nutri-Activ jne. hammastahnoilla että ne kuivattavat suuni vähentämällä syljeneritystä. Illalla kun pesen niillä hampaat, aamulla suu on kuiva ja pahanmakuinen. Luonnonsaippualla pesu tuntuu puolestaan lisäävän syljeneritystä, eikä pelkästään pesun yhteydessä.
En ole tuosta eri mieltä, johan hammastahnatuubeissakin teroitetaan etteivät varsinkaan lapset saa niellä hammastahnaa siinä olevan fluorin takia. Kehoon päätyvä haitallinen fluori tulee yleensä muista lähteistä.Tietysti ihmettelen teidän terveysmaakarien juttuja; miten hammastahnan fluori imeytyy kehoon kun tahnaa ole edes tarkoitus syödä?