Eroottinen tarina jatkokertomus
Saatanan lehmä, ajattelin vihaisesti. Eilinen ilta painoi mieltäni. Tarkastaja oli huutanut niin lujaa, etten ollut kuullut Güntherin soittavan ovikelloa. Taisin menettää hänet lopullisesti.
Pettyneenä ja masentuneena päätin purkaa vihani sihteeriin. Kävin hänen kimppuunsa ja revin hameensa kahtia. Heitin ämmän pöydälle vatsalleen ja aloin läpsiä kansiolla häntä perseelle.
Edit: nimivirhe korjattu.
Pettyneenä ja masentuneena päätin purkaa vihani sihteeriin. Kävin hänen kimppuunsa ja revin hameensa kahtia. Heitin ämmän pöydälle vatsalleen ja aloin läpsiä kansiolla häntä perseelle.
Edit: nimivirhe korjattu.
Viimeksi muokannut Kreitsu, 19.07.2007 7:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Akka huusi kuin viimeistä päivää ja sen sijaan, että se olisi kiihottanut minua niin kuin yleensä, se alkoikin ärsyttää. Työnsin kansion syvälle eukon anukseen ja vasta sitä tehdessä tunsin kuinka kyrpä alkoi osoittaa elonmerkkejä.
Survoin kansiota vielä syvemmälle suklaakoloon ja kopeloin samalla mulkkuni esille. Aloin vatkata kullia ja se kasvoi ihan käsissä.
Survoin kansiota vielä syvemmälle suklaakoloon ja kopeloin samalla mulkkuni esille. Aloin vatkata kullia ja se kasvoi ihan käsissä.
Se vain kasvoi, kasvoi ja kasvoi, paisui kuin ilmapallo - Mitä vittua!? - aloin hakata sitä paniikissa pöydänkulmaan. Tunsin ihon antavan periksi ja repeilevän, huusin tuskasta, mutta kipu vain kiihotti minua. Nyt se oli ainakin puolimetrinen ja vertavuotava, tärisin hikisenä katse sumeana - Sehän on paksumpi kuin ranteeni, nyt huora halkeaa!
Nyt penikseni on fantastinen!
Aloin hitaasti hivuttaa valtavaa elintäni mapin läpi kohti sihteerikköni kiimasta kiiltelevää anusta, kun yllättäen kuulin koputusta ovelta "Hei Risto, tästä viimeviikkoisesta raportistasi...". Pomoni oli pyrkimässä sisään!
Ei jumalani, tämä on kuin huonosta komediasta, tuumin. Pomoni ei saisi nähdä minua näissä hommissa, onhan seksi työpaikalla ankarasti kielletty. Kiireesti tungin valtavaksi paisuneen elimeni sekä sihteerikköni takaisin housuihini ja kiirehdin istumaan paikalleni.
"Anteeksi, oliko nyt jotenkin huono aika...?", kysyi pomoni hieman kummastuneen näköisenä.
"Eeeeii... niin mitäs?".
"Joo, niin tästä rapsastasi. Eihän tästä löydy viime vuoden vastaavia lukuja ollenkaan vertailua varten, joten miten minä nyt pystyn..."
Ihmettelin hieman mistä on kyse, kunnes tajusin: "No voi sun kanssasi jälleen kerran. Olet taas unohtanut tulostaa sen landscapena! Ne vertailuluvut ovat sillä viimeisellä sarakkeella joka on nyt jäänyt tulosteesta pois!".
Pomo läimäytti otsaansa kämmenellä: "Äh no niinpä tietysti! Ihan sama juttu kuin toissaviikollakin. No hyvä, tarkistan ne suoraan excelistä. Kiitti joo. Muuten, oletkos nähnyt Marja-Leenaa? Ei kai hän ole kipeänä?".
Puna nousi poskilleni: "Taisi valittaa päänsärkyä. Taitaa olla Ne Päivät kuusta?". Räjähdimme molemmat nauramaan ja röhötimme oikein kunnolla samalla kun pomo kiitti ja poistui huoneesta.
Suljin oven ja laitoin sen tällä kertaa takalukkoon. Avasin housuni ottaen elimeni sekä valtavaksi paisuneen Marja-Leenan ulos sen syövereistä. "Phuaaaah!", huudahti sihteerikkö. "Älä enää koskaan tee tuota uudestaan! En meinannut saada henkeä! Ja minä kuulin kun nauroitte minulle. Onkos nyt tyytyväinen olo?".
"Älä viitsi", tyynnyttelin häntä, "Etkö tajua miten hilkulla äsken olimme? Mitä jos pomo, miehesi, olisi saanut tietää meistä? Veikkaan että siinä olisi mennyt useammaltakin turvat pahasti rullalle."
"No joo, onhan se noinkin...", myönnytteli sihteerikkö, ja meni takaisin aloitusasemiin pöydän päälle hajareisin. "Mihinkäs me jäimmekään?", hän kysyi kuin pieni viaton puudeli kosteiden silmiensä takaa.
Ei jumalani, tämä on kuin huonosta komediasta, tuumin. Pomoni ei saisi nähdä minua näissä hommissa, onhan seksi työpaikalla ankarasti kielletty. Kiireesti tungin valtavaksi paisuneen elimeni sekä sihteerikköni takaisin housuihini ja kiirehdin istumaan paikalleni.
"Anteeksi, oliko nyt jotenkin huono aika...?", kysyi pomoni hieman kummastuneen näköisenä.
"Eeeeii... niin mitäs?".
"Joo, niin tästä rapsastasi. Eihän tästä löydy viime vuoden vastaavia lukuja ollenkaan vertailua varten, joten miten minä nyt pystyn..."
Ihmettelin hieman mistä on kyse, kunnes tajusin: "No voi sun kanssasi jälleen kerran. Olet taas unohtanut tulostaa sen landscapena! Ne vertailuluvut ovat sillä viimeisellä sarakkeella joka on nyt jäänyt tulosteesta pois!".
Pomo läimäytti otsaansa kämmenellä: "Äh no niinpä tietysti! Ihan sama juttu kuin toissaviikollakin. No hyvä, tarkistan ne suoraan excelistä. Kiitti joo. Muuten, oletkos nähnyt Marja-Leenaa? Ei kai hän ole kipeänä?".
Puna nousi poskilleni: "Taisi valittaa päänsärkyä. Taitaa olla Ne Päivät kuusta?". Räjähdimme molemmat nauramaan ja röhötimme oikein kunnolla samalla kun pomo kiitti ja poistui huoneesta.
Suljin oven ja laitoin sen tällä kertaa takalukkoon. Avasin housuni ottaen elimeni sekä valtavaksi paisuneen Marja-Leenan ulos sen syövereistä. "Phuaaaah!", huudahti sihteerikkö. "Älä enää koskaan tee tuota uudestaan! En meinannut saada henkeä! Ja minä kuulin kun nauroitte minulle. Onkos nyt tyytyväinen olo?".
"Älä viitsi", tyynnyttelin häntä, "Etkö tajua miten hilkulla äsken olimme? Mitä jos pomo, miehesi, olisi saanut tietää meistä? Veikkaan että siinä olisi mennyt useammaltakin turvat pahasti rullalle."
"No joo, onhan se noinkin...", myönnytteli sihteerikkö, ja meni takaisin aloitusasemiin pöydän päälle hajareisin. "Mihinkäs me jäimmekään?", hän kysyi kuin pieni viaton puudeli kosteiden silmiensä takaa.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Kosteista silmistä muistin Güntherin, tuon goottien ylväästi jököttävän jälkeläisen. Samoin Aunuksesta paistava keltainen kansio toi mieleen Gyntiksen suolaiset kultaiset suihkut männä viikkona. Olisiko mahdollista, että Günther painaisi minua takaapäin ja virtsaisi samalla kun sihteerikkö saisi hevosenkulliani ykköseen? Ajatuksesta innostuneena kutsuin Güntherin palaveriin heti.
Günther koputti oveen ja pyysin hänet sisään (huoneeseen).
Günther koputti oveen ja pyysin hänet sisään (huoneeseen).
Paras päivä ikinä.
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Pohdin, tätäkö Till Lindemann tarkoittaa laulaessaan "Ich hätte Lust mit großen Tieren." No yhtä kaikki, "Aina yksi lammas mukaan mahtuu" tokaisin ja katselin, kuinka Günther ja karvaturilas, joka Kaisaksi esiteltiin, kävelivät rinnatusten vierelleni.
Aikani Kaisan pumppaamista katseltuani ja sihteerikköä poljettuani päätin, että oli aika ryhtyä tositoimiin. Pyysin Güntheriltä lupaa päästä liukkaille, mutta ongelmaksi muodostui, kehen kohdistaisin jakamattoman huomioni. Valinnanvaraa todellakin riitti.
Aikani Kaisan pumppaamista katseltuani ja sihteerikköä poljettuani päätin, että oli aika ryhtyä tositoimiin. Pyysin Güntheriltä lupaa päästä liukkaille, mutta ongelmaksi muodostui, kehen kohdistaisin jakamattoman huomioni. Valinnanvaraa todellakin riitti.
Paras päivä ikinä.