Jos nyt selailen tässä muistikuviani hamaasta menneisyydestä näyttäisi siltä, että pidin ponnaria noin vuodet 1991-1999 ja 2002-2007. Nyt tukka on taas ollut lyhyt jo melkein vuoden. Minä pidin ponnarista siinä mielessä paljon, että tällaiset perinteiset jukola-hiukset (siis paksut, karkeat ja piikkisuorat) omistavana henkilönä ponnari on tosi helppo, kun taas lyhyt on vaikea: alle 10-senttisenä hiusmatto pyrkii vain sojottamaan suoraan pois kallosta. Taipuilevampi hiusmateriaali olisi parempi lyhyenä, luulen.
Mutta kyllä ND oli oikeassa - ei tämä ole ulkonäköasia vaan kyse on siitä, mitä haluaa viestiä olemuksellaan:
NuoriDaavid kirjoitti:Ponnari viestittää miehen olevan ituhippiaseistakieltäytyjä tai wannabedaideilija.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Lilo kirjoitti:
Tällasta tää vaan on. Joskus muinoin jäähallissa laidalla roikkuvat lätkänpelaajat kunnostautuivat äänestämällä joukkueemme parasta persettä. Poikien pettymys oli melkoinen, kun huomasivat sitten äänestäneensä persekuningattareksi joukkueen miesvahvistuksen...
Kenties pojat oppivat tästä, että joskus kannattaa suunnata se katse hiukan ylemmäksikin!
Siis lyhyt ponnari on ihan ok, pitkä ponnari on hirvee.
Pitkä tukka auki on hirvee, paitsi jos on rastat. Ja sillonkin useimmiten hirvee!
Kaikki geelit ja vahat sun muut on tosi homoo, oon huomannu että mun hiustenhoitotuotteita on käytetty joskus, mutta en oo nostanu meteliä koska ainakin se häpee sitä niin ettei osta omia.
Ponnari sanana on ainakin ihan hirveee.
Herra Manala kirjoitti:Sellaiset hiirenhännät ja jäniksentupunat ne vasta surkeita ovatkin.
Olisitko valmis sanomaan saman päin naamaa?
No just Seppo Siikullia olen täsä sivusilmällä seuraillut parin elokuvan verran viimeisen parin viikon aikana kun on telkkarista tunkenut, ja tuon kaverin hiuskuontalo juurikin käväisi mielessä myös tähän ketjuun kirjoittaessa.
En voi ymmärtää sitä niskassa luikertelevaa hiirenpiputinta. Nauru ja sormellaosoittelu tuskin kohdaltani loppuisi, vaikka makaisin verilammikossa kaksoiskiertokurkipotkujen seurauksena.
Oon takinkääntäjä. Näin tänään Kaisaniemessä niin kuumottavan ponnaripään että oksat pois. Mutta sillä olikin sellanen oikeesti pitkä ja tuuhea tukka. Toisaalta, se oli muutenkin niin kuumottava täydellisessä vartalossaan, että vaikka sillä olis kasvanu kaalimaa päässä niin olisin ollu sulaa vahaa. Harmi että sillä oli jo joku suttura kainalossa, muuten olisin ilostuttanut päivääni aurinkoisella flirtillä