Kiviäkin kiinnostaa
Tää oli nimenomaan se. Tuohon asti diggailin lähinnä Duran Durania ja Michael Jacksonia, mutta eräänä päivänä diskohumppaa radiosta nauhoitellessani Welcome to the Jungle pläjähti soimaan ja pääni räjähti. Juoksin keittiöön systeriltä kysäsemään, että tietääkö se radiossa pauhaavan bändin ja vastaus kuului jotakuinkin että "hyi miten kauheaa huutoa". Se vahvisti lopullisesti sen, että tää on mun musaa.urpiainen kirjoitti:Luulen, että minun ikäluokalleni Appetite oli viimeistään se levy, joka vetäisi pois lapsuudesta farkkutakkeihin, pitkään tukkaan ja oluenhajuiseen nuoruuteen. Jaan siis kyyneleesi, ND.NuoriDaavid kirjoitti:Kuuntelin taas työmatkalla Appetitea, vaikka osa biiseistä on aivan puhkisoitettuja, niin vittu on se niin hieno levy, että melkein itkettää.
Ja tosiaan, vuoden päästä tuosta oli jo pitkä takkutukka, risat mustat farkut ja bootsit. Paitsi että bootseja pidin vain kerran, silloinkin liukastuin ja kaaduin turvalleni.
Höh. Etkö sä muka ole koskaan digannut? Älä häpeile, se oli ihan normaalia.Bliss kirjoitti:bedlam kirjoitti:diggailin lähinnä Duran Durania ja Michael Jacksonia
Mikä näistä pyöri sun kasettisoittimessa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/1980-luku
Jo vain! Ah, miten nostalgista. Minulle tämä tapahtui - joskin eri biisillä - muistaakseni hiihtolomalla jossain päin Hämettä. Hengailtiin illalla porukalla radiota kuunnellen, kun hieman vanhempi, rock-henkisempi ja kaikin tavoin meitä muita coolimpi serkkuni tuli paikalle, sammutti radion, laittoi mukanaan tuomansa C-kasetin kasettipesään ja painoi playta: "Take me down to the Paradise City..." ja maailma ei enää ollut entisensä. Oikeastaan, nyt kun ajattelen asiaa, tämä samainen serkkuni on aina ollut vastuussa musiikkitavoistani. Tuohon Guns 'n' Roses -herätykseen asti olin kuunnellut lähinnä häneltä kopioimaani Kissiä, Mötley Crueta, AC/DC:tä jne. mutta jotenkin puolivillaisesti. Vasta Gunnarit repäisivät homman lentoon, ja tällä Guns 'n' Roses ja Skid Row -pohjaisella linjalla taisinkin sitten jatkaa 90-luvun puoliväliin saakka. Sitten hankin ensimmäisen oman vuokrakämppäni, ja pyysin tätä samaista serkkua auttamaan seinän maalaamisessa. No, kaveri tuli paikalle, mukanaan mankka ja kasetillinen remonttimusiikkia. Playta, ja ilmoille Van Morrisonin Moondance. Sittemmin olen ollutkin jumissa tällaiseen pehmeästi jazzahtavaan, vanhaan populaarimusiikkiin ja aivan pihalla kaikesta nykymusiikista. Pitäisiköhän taas kutsua mainittu serkku kylään.bedlam kirjoitti:Tää oli nimenomaan se. Tuohon asti diggailin lähinnä Duran Durania ja Michael Jacksonia, mutta eräänä päivänä diskohumppaa radiosta nauhoitellessani Welcome to the Jungle pläjähti soimaan ja pääni räjähti. Juoksin keittiöön systeriltä kysäsemään, että tietääkö se radiossa pauhaavan bändin ja vastaus kuului jotakuinkin että "hyi miten kauheaa huutoa". Se vahvisti lopullisesti sen, että tää on mun musaa.urpiainen kirjoitti:Luulen, että minun ikäluokalleni Appetite oli viimeistään se levy, joka vetäisi pois lapsuudesta farkkutakkeihin, pitkään tukkaan ja oluenhajuiseen nuoruuteen. Jaan siis kyyneleesi, ND.NuoriDaavid kirjoitti:Kuuntelin taas työmatkalla Appetitea, vaikka osa biiseistä on aivan puhkisoitettuja, niin vittu on se niin hieno levy, että melkein itkettää.
Ja tosiaan, vuoden päästä tuosta oli jo pitkä takkutukka, risat mustat farkut ja bootsit. Paitsi että bootseja pidin vain kerran, silloinkin liukastuin ja kaaduin turvalleni.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Näistä tuli mieleen Ebba Grön joka kuului naulapään melusaasteeseen takavuosina. Kaikki bändiin liittyvä äänitallennemateriaali on kuitenkin kadonnut kuin tuhka tuuleen. Ei kellään sattuis löytymään nurkista?Bliss kirjoitti:Sori.
Ramones, Clash, Sex Pistols, Lama, Kaaos ja kaltaisensa.
Ihminen, joka kertoi päättäneensä ryhtyä noudattamaan erään pikkulinnun toimintatapoja, koska ne luontodokumentin mukaan kuulostivat fiksuilta. Yllättävän monta rahaa pikkulinnuksi ryhtyminen kyllä kustantaa. Toisaalta ei niin monta kuin olisi voinut kuvitella. Olen jo melkein toipunut, nyt ei enää naurata, hymyilyttää vain.NuoriDaavid kirjoitti:Mikä sua niin naurattaa?prosessi kirjoitti:Nauruni kuulemma ihmetyttää, koska minun pelättiin suuttuvan asiasta. Suuttuvan? Ehei, mutta pakko oli kysyä, löytyykö talosta alkomahoolia toipumislääkkeeksi. Löytyi yksi siideri. Mahtaakohan riittää...
Mitenkä tuota elämäntyyliä käytännössä toteutetaan? Kaivetaan matoja maasta ja asutaan puussa?prosessi kirjoitti:Ihminen, joka kertoi päättäneensä ryhtyä noudattamaan erään pikkulinnun toimintatapoja, koska ne luontodokumentin mukaan kuulostivat fiksuilta. Yllättävän monta rahaa pikkulinnuksi ryhtyminen kyllä kustantaa. Toisaalta ei niin monta kuin olisi voinut kuvitella. Olen jo melkein toipunut, nyt ei enää naurata, hymyilyttää vain.NuoriDaavid kirjoitti:Mikä sua niin naurattaa?prosessi kirjoitti:Nauruni kuulemma ihmetyttää, koska minun pelättiin suuttuvan asiasta. Suuttuvan? Ehei, mutta pakko oli kysyä, löytyykö talosta alkomahoolia toipumislääkkeeksi. Löytyi yksi siideri. Mahtaakohan riittää...
Jotain sellaista. Ja kerätään kaikkea sinistä.NuoriDaavid kirjoitti:Mitenkä tuota elämäntyyliä käytännössä toteutetaan? Kaivetaan matoja maasta ja asutaan puussa?prosessi kirjoitti:Ihminen, joka kertoi päättäneensä ryhtyä noudattamaan erään pikkulinnun toimintatapoja, koska ne luontodokumentin mukaan kuulostivat fiksuilta. Yllättävän monta rahaa pikkulinnuksi ryhtyminen kyllä kustantaa. Toisaalta ei niin monta kuin olisi voinut kuvitella. Olen jo melkein toipunut, nyt ei enää naurata, hymyilyttää vain.NuoriDaavid kirjoitti: Mikä sua niin naurattaa?
Ei ehkä kuitenkaan kannata jättää päivätyötä.prosessi kirjoitti:Jotain sellaista. Ja kerätään kaikkea sinistä.NuoriDaavid kirjoitti:Mitenkä tuota elämäntyyliä käytännössä toteutetaan? Kaivetaan matoja maasta ja asutaan puussa?prosessi kirjoitti: Ihminen, joka kertoi päättäneensä ryhtyä noudattamaan erään pikkulinnun toimintatapoja, koska ne luontodokumentin mukaan kuulostivat fiksuilta. Yllättävän monta rahaa pikkulinnuksi ryhtyminen kyllä kustantaa. Toisaalta ei niin monta kuin olisi voinut kuvitella. Olen jo melkein toipunut, nyt ei enää naurata, hymyilyttää vain.
No nyt ei tainnu kiinnostaa enää kiviäkään?Lolita kirjoitti:Tänään tähän mennessä:
Kahvia, kaksi ruisleipää Oivariinilla ja juustolla, jugurtti.
Ehrmann-mehu-Liinus -mössö ja vissyä.
Lisää vissyä ja Elovena keksi.
Ans kattoo mitä kaupasta tarttu mukaan iltaruuaks, karkkia ainakin aion syödä kohtuudella Kovan lain aikana.
Toi oli Junglen lisäksi mun lempparibiisi levyltä silloin alkujaan. Siis nimenomaan sävellykseltään. Mutta kun ne sanotukset sitten myöhemmällä ikää tajusi, niin sen iloisen hilipatipimppaa-melodian ja niiden ristiriita jotenkin tiputti biisin arvoa. Silti hieno biisi edelleen.Lapitii kirjoitti:Mr. Brownstone <3Suvinen kirjoitti:Jokaiselle taitaa olla se "oma" GN'R- biisinsä.