Tekniikka & Nörtteily-osion Kysy/Vastaa-ketju

[Tix]

Mitähän helkuttia teen väärin, kun ei kone suostu tunnistamaan järjestelmäkameraani kuvien siirtoa varten? Mulla ei siis ole erillistä muistikortinlukijaa tms, vaan USB-piuha kytkettynä kameraan. Yritin tämän järkkärin saatuani kuvien siirtoa, mutta kun muistin ettei ollut ajureita asennettuna, olin laiska ja siirsin kortin pokkariin ja siitä sitten kuvat koneelle. Nyt pokkari vain on huollossa ja jos en saa näitä v*tun kuvia koneelle, niiiiin.... &%&&/%¤/¤&

Googletin kyllä kameran mukaiset ajurit ja asensin ne koneelle, mutta tulos on silti sama. Eli ei yhtikäs mitään reaktiota kun piuhat lyö kiinni ja kameran päälle.

Kokeile toiseen USB-porttiin ja tsekkaa kameran manuaalista, että usb-siirron käynnistäminen ei vaadi jotain tiettyä tilaa.

[pikkuego]

Mitähän helkuttia teen väärin, kun ei kone suostu tunnistamaan järjestelmäkameraani kuvien siirtoa varten? Mulla ei siis ole erillistä muistikortinlukijaa tms,

Pääset NIIN paljon helpommalla hankkimalla erillisen kortinlukijan. Ei tarvii mitään erillisiä ohjelmia kuvien siirtoon ja toimii nopeamminkin kuin kamerasta siirtämällä.

[Vaola]

Joo, hyvä minä. Olin vahingossa klikannut väärää linkkiä niiden ajureiden suhteen. No, oikea löytyi... Mutta sepäs onkin sitten joku kokonainen ohjelmisto. Ja mä niin rakastan niitä sataa diipadaapa-ohjelmistoa koneella. Puhumattakaan siitä, että se osasi kysyä jotain kameran mukana tullutta käynnistyslevykettä. No, etsiessä romahti ensin hylly, jossa olivat kaikki parisensataa minidv-nauhaani lajiteltuna, ja sitten toinen, jossa pidin manuaaleja ym. sälää. Ja löytyikö se levyke... No ei.

Taidan luovuttaa ja lähteä tästä hankkimaan se kortinlukija. Minen jaksa enää.

[Herra Manala]

Mitähän helkuttia teen väärin, kun ei kone suostu tunnistamaan järjestelmäkameraani kuvien siirtoa varten?

Kamerassa saattaa olla useampia eri profiileja USB-yhteyden käyttöä varten kuten normaali tiedonsiirto, webcam, kameran etäohjaus, pictbridge-suoratulostus jne.

Tongipas huviksesi kameran valikot läpi ja kyylää jos sieltä löytyisi jotain "USB mode" -tyylistä täppää, ja varmista että se on asetettu "Data transfer" tai "Storage" -tyyliselle asetukselle. Jos kameran USB-portti on asetettu ottamaan vastaan esimerkiksi etäkontrolleja/kaukolaukaisua, ei se osaa herätä tarjoamaan kuvia kun yhdistät sen kyseisellä johdolla tietokoneeseen.

Edit: Ai katos, täällä oli vielä sivu 15:kin olemassa tässä threadissa...

[Xiberia]

Mitä mun CD-asemalle on tapahtunut, kun se ei enää tunnista CD-levyjä, vaan sisältä kuuluu vain raksahduksia?

[Bliss]

Mitä mun CD-asemalle on tapahtunut, kun se ei enää tunnista CD-levyjä, vaan sisältä kuuluu vain raksahduksia?

Se on männy rikki?

[Xiberia]

Se on männy rikki?

Lähinnä sitä vaan ajattelin, että onko jotain vielä tehtävissä...

[SikaMika]

Se on männy rikki?

Lähinnä sitä vaan ajattelin, että onko jotain vielä tehtävissä...

Kännit?

[Xiberia]

Kännit?

Ei käy, lupasin pitää tipattoman loppuvuoden 2008.

[SikaMika]

Kännit?

Ei käy, lupasin pitää tipattoman loppuvuoden 2008.

Mitä sitten pyydät neuvoa, saatana?!

[Aava]

Joo. Mullakin ois kysymys.

Naisten polkupyörissähän ei tunnetusti ole poikkitankoa kuten miesten pyörissä. Eräs myyjä selitti mulle syyksi sitä, että laskemalla poikkitankoa alemmas saadaan pyörän massakeskipiste lähemmäs maata, josta syystä tällainen pyörä ei kallistettaessa kaadu yhtä helposti eli että se olisi siinä mielessä turvallisempi kulkuneuvo. Tämän kyllä ymmärrän.

Mutta kysymykseni kuuluukin, että onko miesten pyörissä olevalla korkeammalla massakeskipisteellä sitten jokin hyöty naisten pyörien runkorakenteeseen verrattuna vai miksi kaikki eivät aja naisten mallisilla polkupyörillä, jos sellainen runkorakenne on turvallisempi? Vaikuttaako kappaleen massakeskipisteen korkeus esimerkiksi ilmanvastukseen tai (yli-/ali-)ohjautuvuuteen?

[Herra Manala]

Joo. Mullakin ois kysymys.

Naisten polkupyörissähän ei tunnetusti ole poikkitankoa kuten miesten pyörissä. Eräs myyjä selitti mulle syyksi sitä, että laskemalla poikkitankoa alemmas saadaan pyörän massakeskipiste lähemmäs maata, josta syystä tällainen pyörä ei kallistettaessa kaadu yhtä helposti eli että se olisi siinä mielessä turvallisempi kulkuneuvo. Tämän kyllä ymmärrän.

Mutta kysymykseni kuuluukin, että onko miesten pyörissä olevalla korkeammalla massakeskipisteellä sitten jokin hyöty naisten pyörien runkorakenteeseen verrattuna vai miksi kaikki eivät aja naisten mallisilla polkupyörillä, jos sellainen runkorakenne on turvallisempi? Vaikuttaako kappaleen massakeskipisteen korkeus esimerkiksi ilmanvastukseen tai (yli-/ali-)ohjautuvuuteen?

Kyllä myyjä suolti nyt aivan täyttä tuubaa sulle. Sillä alempana menevällä yläputkella ei ole yhtään mitään tekemistä painopisteen kanssa, vaan se on siellä ihan yksinkertaisesti siksi, ettei mekossa ja hamosissa kulkevien naisten tarvitsisi heitellä jalkaansa satulan yli paljastaen enemmän kuin pitäisi. Helpompi kyytiinnousu on siis se pointti. Ja yläputken sijoitus alas taas heikentää olennaisesti rungon vääntöjäykkyyttä ja tekee pyörästä huteramman ja heiluvamman, joka on kyllä paljon turvattomampi asia varsinkin kaarteissa ja mutkissa joissa on epätasaisuuksia tiessä. Kyllä miesten pyörä siis on auttamatta turvallisempi ja parempi valinta naisellekin, jos ei äijämäinen jalanheitto satulan yli häiritse.

[Herra Manala]

Mitä mun CD-asemalle on tapahtunut, kun se ei enää tunnista CD-levyjä, vaan sisältä kuuluu vain raksahduksia?

Lukupää mennyt. Lukupään linssin ja mekaniikan putsaus saattaa auttaa.

[Aava]

Ja yläputken sijoitus alas taas heikentää olennaisesti rungon vääntöjäykkyyttä ja tekee pyörästä huteramman ja heiluvamman, joka on kyllä paljon turvattomampi asia varsinkin kaarteissa ja mutkissa joissa on epätasaisuuksia tiessä.

Aha, hyvä tietää. Tosin se bullshit siitä painopisteestä vaikutti kuitenkin uskottavalta. Nimittäin kyllähän esineen kaatumiseen vaaditaan sitä suurempi kallistuskulma, mitä alempana painopiste on.

Kyllä miesten pyörä siis on auttamatta turvallisempi ja parempi valinta naisellekin, jos ei äijämäinen jalanheitto satulan yli häiritse.

Jipiijipiijipii!
Koska mulla nimittäin on jätkien pyörä. Uuujee!

Niin, kiitos muuten vastauksesta.

[SikaMika]

Aha, hyvä tietää. Tosin se bullshit siitä painopisteestä vaikutti kuitenkin uskottavalta. Nimittäin kyllähän esineen kaatumiseen vaaditaan sitä suurempi kallistuskulma, mitä alempana painopiste on.

Kyllä kyllä, mutta kulta-pieni: miten suuri vaikutus painopisteeseen sillä yhden ~kilon painoisen tangon sijoittelulla voi olla ottaen huomioon oma, pääosin fillarin yläpuolella heiluva ruumiinpaino?

[Herra Manala]

Tosin se bullshit siitä painopisteestä vaikutti kuitenkin uskottavalta. Nimittäin kyllähän esineen kaatumiseen vaaditaan sitä suurempi kallistuskulma, mitä alempana painopiste on.

No ensinnäkin hyrrävoimat kumoavat tuon painopisteen vaikutusta aika tehokkaasti niillä nopeuksilla millä pyörällä ajetaan.

Toisekseen jos sä rupeat oikeasti miettimään niin normaali fillari painaa sen 10-15 kiloa, mistä suurin osa painosta tulee pitkälti valetuista komponenteista, kuten jarruista, voimansiirrosta ja ohjaustangosta plus renkaista. Sen sijaan sellainen alumiininen ontto putkenpätkä jota se yläputkikin on, painaa muutamia hölmöjä satoja grammoja, ja jopa kunnolliset hitsaussaumat voivat painaa merkittävän osan itse putkeen verrattuna. Sellaisen putkenpätkän sijoittaminen keskimäärin 10-20cm alemmaksi tuossa yhtälössä on siis yksi hyttysen kusi valtameressä kun katsellaan pyörän kokonaispainoa ja sen putken vaikutusta pyörän kokonaispainopisteeseen.

Ja siihen kun lisäät vielä ajajan painon ja sijoituksen päälle (joka on moninkertainen pyörän painoon nähden ja sijaitsee lähes metrin ylempänä kuin pyörän painopiste), niin sen yhden onton putkenpätkän sijoituksella ei ole enää kilin kiertyneiden kiveskarvojenkaan merkitystä pyörän painopisteen kannalta. Enemmän muutat painopistettä nostamalla satulaa 5cm ylöspäin.

[Aava]

Kyllä kyllä, mutta kulta-pieni: miten suuri vaikutus painopisteeseen sillä yhden ~kilon painoisen tangon sijoittelulla voi olla ottaen huomioon oma, pääosin fillarin yläpuolella heiluva ruumiinpaino?

Eäh... et viittis kullitella
Mutta joo, enpä tosiaan tajunnut, että tietysti ajajan painokin pitää ottaa huomioon....

[SikaMika]

Kyllä kyllä, mutta kulta-pieni: miten suuri vaikutus painopisteeseen sillä yhden ~kilon painoisen tangon sijoittelulla voi olla ottaen huomioon oma, pääosin fillarin yläpuolella heiluva ruumiinpaino?

Eäh... et viittis kullitella
Mutta joo, enpä tosiaan tajunnut, että tietysti ajajan painokin pitää ottaa huomioon....

Tai ehkä sun alitajuntasi paljasti sulle, ettet ollut aikeissakaan fillaroida kovin usein!

[Aava]

Toisekseen jos sä rupeat oikeasti miettimään niin normaali fillari painaa sen 10-15 kiloa, mistä suurin osa painosta tulee pitkälti valetuista komponenteista, kuten jarruista, voimansiirrosta ja ohjaustangosta plus renkaista.

Kaikki nuo muut pyörän painon kannalta ratkaisevat elementit ymmärrän, mutta jarrut... ? Ellet sitten tarkoita levyjarruja. Mulla kun on vaan sellaiset V-jarrut, ja ne ei kyllä vaijereineen voi painaa paljoa. No joo, saivartelua...

Sen sijaan sellainen alumiininen ontto putkenpätkä jota se yläputkikin on, painaa muutamia hölmöjä satoja grammoja, ja jopa kunnolliset hitsaussaumat voivat painaa merkittävän osan itse putkeen verrattuna.

Joo, totta. Tosin mun pyörässä runko on terästä. Mutta vaikka raudan tiheys on n. kolminkertainen alumiinin tiheyteen verrattuna, sekin lienee epäolennaista, koska mun pyörä ei silti paina kuin sen normimäärän, eli jotain 11.5 kg. Tästä pitäisi nyt sitten vissiin päätellä, että jos teräs- ja alumiinirunkoinen pyörä painavat yhtä paljon, alumiinirunkoisessa on enemmän metallia kuin teräksisessä (tietenkin olettaen, että muut osasarjat ovat samoja)?

Tästä muistuikin mieleen, miten silloin pyörää ostaessa pähkäilin, kannattaisiko ostaa teräs- vai alumiinirunkoinen vehje. Muistaakseni alumiini on terästä pehmeämpää, joten kestää ehkä tärinää ja iskuja huonommin - sekä rungossa että vanteissa. Toisaalta, teräsrunkoisen pyörän ohjaus varmaan täristää enemmän kuin alumiinirunkoisen. Taisinpa muuten valita teräksen lopulta siksi, että alumiini -sanasta tulee mielleyhtymänä semmoinen heppoinen pelti, jonka lujuus on mennyttä heti ensimmäisen kolhun jälkeen. Teräs taas jotenkin vaan kuulosti jämerämmältä, varsinkin kun rungolle luvattiin 10 vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Vaikka se on kai vähän sama kuin että antaisi takuun siitä, että maanantai ei ole kuukausi, koska ei normioloissa tuollaista kehikkoa kuulemma voi saada millään ruostumaan, varsinkaan puhki.

Sellaisen putkenpätkän sijoittaminen keskimäärin 10-20cm alemmaksi tuossa yhtälössä on siis yksi hyttysen kusi valtameressä kun katsellaan pyörän kokonaispainoa ja sen putken vaikutusta pyörän kokonaispainopisteeseen.

Alan pikkuhiljaa vakuuttua tästä

[Aava]

Tai ehkä sun alitajuntasi paljasti sulle, ettet ollut aikeissakaan fillaroida kovin usein!

Tällä pohdiskelulla ei ole mitään tekemistä pyöräilytaajuuden kanssa vaan tämä on puhtaasti oire kiinnostuksesta fysiikkaa (mekaniikkaa) kohtaan. Näitä on kiva miettiä. Jos pyöräilisin harvoin tai se olisi epäolennaista mulle, olisin ostanut jonkun käytetyn Jopon ja se olisi riittänyt.

Sitä paitsi, kuten olen sanonut, mulla on jätkien (maasto)pyörä, joten olen toisaalta vain iloinen, ettei poikkihirren laskemisella tehdäkään pyörästä turvallisempaa. Olen siis vaan entistä tyytyväisempi, että ostinkin jätkien pyörän.

Ja mikä hämmästyttävintä, vaikka se on maastopyörä, nautin suunnattoman paljon enemmän sen jämäkästä kyydistä myös asfaltilla. Jostain syystä. Plus että onhan tuo mun menopeli aivan h-vetin hyvännäköinen - paljon komeampi kuin sellaiset city- tai hybridituhnut

Niin että älä kuule viitti tulla vähättelemään mun pyöräilykäyttäytymistä mulle

[SikaMika]

Tai ehkä sun alitajuntasi paljasti sulle, ettet ollut aikeissakaan fillaroida kovin usein!

...

Ja mikä hämmästyttävintä, vaikka se on maastopyörä, nautin suunnattoman paljon enemmän sen jämäkästä kyydistä myös asfaltilla.

Enemmän kuin minkä?

Plus että onhan tuo mun menopeli aivan h-vetin hyvännäköinen - paljon komeampi kuin sellaiset city- tai hybridituhnut

Ulkonäköasioista en lähde kiistelemään, mulle toiminnallisuus on muutenkin tärkeämpää. Juuri sen takia itselleni hybridituhnun valitsinkin, aivan ylivertainen kovalla alustalla (kuten asfaltilla) maastopyörään verrattuna. Johtuen siis pelkästään kapeammista renkaista.

Niin että älä kuule viitti tulla vähättelemään mun pyöräilykäyttäytymistä mulle

Ei ollut tarkoituksenikaan, yritin vain olla hauska - ja onnistuinkin siinä! Vitsinähän tietenkin oli se, että laskutoimituksesi heittävät häränperberiä, koska (alitajuntaisesti?) näet pyöräsi aina ilman pyöräilijää. Mutta kyllä kai sä sen tajusitkin...

Nyt mä muuten lähden sille pyörälenkilleni...

[Yönmustaritari]

...ehkä... Toisaalta....varmaan....mielleyhtymänä.....kuulosti......

ei normioloissa tuollaista kehikkoa kuulemma voi saada millään ruostumaan, varsinkaan puhki.

Hiljaa!!1

Alumiini on ruostumaton.

[Aava]

Enemmän kuin minkä?

Siis minusta maastopyörällä myös asfalttiajo tuntuu paremmalta (so. nautin enemmän) kuin city- ja retkipyörillä ajettaessa, jotka varsinaisesti ovat suunniteltu asfalttiajoa varten. Plus etten pidä lainkaan em. pyörätyyppien runkomalleista, joissa selkä on suht pystyssä.

Ulkonäköasioista en lähde kiistelemään, mulle toiminnallisuus on muutenkin tärkeämpää.

Onhan se toki tärkeää. Muttei se nyt minusta niin kovin tavatonta ole, että jokin toimiva voi myös näyttää hyvältä. Mutta kieltämättä mulle sekin on eräänlainen ajonautinto ja jokin heikko toimivuusominaisuus, että pyörä näyttää houkuttelevalta siten, että sillä ajaminen viehättää ja että sitä käyttää mielellään.

Juuri sen takia itselleni hybridituhnun valitsinkin, aivan ylivertainen kovalla alustalla (kuten asfaltilla) maastopyörään verrattuna. Johtuen siis pelkästään kapeammista renkaista.

No eikös ajotuntumakin ole makuasia? Tuo ylivertaisuus... minkä suhteen? Nopeudessa? Onkai se vierintävastus pienempi kapeilla ja urasyvyydeltään matalammilla renkailla asfaltilla, mutta minusta se ei ole niin paljon isompi maastopyörällä ajettaessa, että tuota "hintaa" kannattaisi maksaa. Tekee reisille gutaa kammeta vähän ekstraa

näet pyöräsi aina ilman pyöräilijää.

Juuri näin.
Se näyttää niin paljon paremmalta yksinään kuin minä sen päällä. (Sama juttu myös miesten suhteen )

Mutta kyllä kai sä sen tajusitkin...

No tällä kertaa juu.

Nyt mä muuten lähden sille pyörälenkilleni...

Heihei

[Aava]

Hiljaa!!1

Alumiini on ruostumaton.

Ne sisemmät kerrokset juu, mutta alumiinin pinta voi hapettua. Ja ilmeisesti vasta se pinnan hapettuminen suojaa sisäkerroksia ruostumiselta (vrt. WikiPedia). Plus että alumiinin kovuus (2.75) on pienempi mitä raudalla (4.0).

Kannatan siis edelleen terästä.

[Yönmustaritari]

Hiljaa!!1

Alumiini on ruostumaton.

Ne sisemmät kerrokset juu, mutta alumiinin pinta voi hapettua. Ja ilmeisesti vasta se pinnan hapettuminen suojaa sisäkerroksia ruostumiselta (vrt. WikiPedia). Plus että alumiinin kovuus (2.75) on pienempi mitä raudalla (4.0).

Kannatan siis edelleen terästä.

Vähän kuin niin kuin naarmut korjautuvat itsekseen hapettavassa ympäristössä niin kuin ruostumatton teräkses tekee.

Sen kerroksen voi anodisoida siihen etukäteen. Ja mitä sinä kovuudella? Meinaatko, että haluat tehdä turvanumeron kaivertajan elämän vittumaisemmaksi?

EDIT:
Totta tietysti on, että alumiini on kolmanneksen kevyempää ja kyllähän ne muutkin ominaisuudet hakee sitän kolmannesta teräksen ominaisuuksista. Nykyisillä maailman materiaalihinnoilla kannattaa kuitenkin hakea mahdollisimman kevyitä rakennetta ja joku citifillarin runko nyt voi olla hiilikuitua tai vai paperia jos on kuiva kesä.