Erikoisin neuroottinen muistosi
Erikoisin neuroottinen muistosi
Kerran olen joutunut palaamaan muutaman kilometrin päästä kotiin tarkistamaan, jäikö kahvinkeitin päälle.
Lisäksi tietysti tuo aiemminkin kerrottu juhannusaattona kirjanpitäjän häiritseminen varsin banaalilla kirjanpitokysymyksellä.
Lisäksi tietysti tuo aiemminkin kerrottu juhannusaattona kirjanpitäjän häiritseminen varsin banaalilla kirjanpitokysymyksellä.
Re: Erikoisin neuroottinen muistosi
Pelkäsin saaneeni parantumattoman taudin erään erittäin kummallisen ryyppyreissun aikana. Aiheetonta, mutta ihminenhän ei tunnetusti ole erityisen analyyttinen irrationaalisten pelkojen kanssa.NuoriDaavid kirjoitti:Kerran olen joutunut palaamaan muutaman kilometrin päästä kotiin tarkistamaan, jäikö kahvinkeitin päälle.
Lisäksi tietysti tuo aiemminkin kerrottu juhannusaattona kirjanpitäjän häiritseminen varsin banaalilla kirjanpitokysymyksellä.
Came here for school, graduated to the high life
Olisin tässä kyselyssä aivan ylivertainen voittaja, ei mitään jakoa säälittävillä pikku pakkoneurooseillanne, mutta nyt tänään Äiti pakottaa taas siivoamaan 

Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Re: Erikoisin neuroottinen muistosi
HIV:n?exPertti kirjoitti:Pelkäsin saaneeni parantumattoman taudin erään erittäin kummallisen ryyppyreissun aikana. Aiheetonta, mutta ihminenhän ei tunnetusti ole erityisen analyyttinen irrationaalisten pelkojen kanssa.NuoriDaavid kirjoitti:Kerran olen joutunut palaamaan muutaman kilometrin päästä kotiin tarkistamaan, jäikö kahvinkeitin päälle.
Lisäksi tietysti tuo aiemminkin kerrottu juhannusaattona kirjanpitäjän häiritseminen varsin banaalilla kirjanpitokysymyksellä.
Re: Erikoisin neuroottinen muistosi
Sovitaan niin.NuoriDaavid kirjoitti:HIV:n?exPertti kirjoitti:Pelkäsin saaneeni parantumattoman taudin erään erittäin kummallisen ryyppyreissun aikana. Aiheetonta, mutta ihminenhän ei tunnetusti ole erityisen analyyttinen irrationaalisten pelkojen kanssa.NuoriDaavid kirjoitti:Kerran olen joutunut palaamaan muutaman kilometrin päästä kotiin tarkistamaan, jäikö kahvinkeitin päälle.
Lisäksi tietysti tuo aiemminkin kerrottu juhannusaattona kirjanpitäjän häiritseminen varsin banaalilla kirjanpitokysymyksellä.
Came here for school, graduated to the high life
Re: Erikoisin neuroottinen muistosi
Arvelit, että tämä olisi aiheena kitinäläisille jotenkin helpompi?NuoriDaavid kirjoitti:Erikoisin neuroottinen muistosi.

Re: Erikoisin neuroottinen muistosi
No ehkä tästä on enemmän kerrottavaa, kuin tuosta erotiikasta..prosessi kirjoitti:Arvelit, että tämä olisi aiheena kitinäläisille jotenkin helpompi?NuoriDaavid kirjoitti:Erikoisin neuroottinen muistosi.
Kerrostalossamme oli vesikatko, jonka kerrottiin kestävän iltapäivästä seuraavaan aamuun. Rapun eteen tuli säiliöauto jakamaan vettä. Muut tulivat hakemaan vettä mukanaan litran - parin pönikkä. Mulla oli jotain kannua ja pulloa, JA iso kattila, JA kymmenen litran ämpäri ja vielä sitä isompi siivousämpäri.
Naapurit naureskelivat, aionko siivota. No en aikonut. En oikein itsekään tiennyt, miksi tarvitsen yhtä iltaa varten niin paljon vettä, mutta jotenkin se veden loppuminen vain huolestutti.
Naapurit naureskelivat, aionko siivota. No en aikonut. En oikein itsekään tiennyt, miksi tarvitsen yhtä iltaa varten niin paljon vettä, mutta jotenkin se veden loppuminen vain huolestutti.
Herra Manala kirjoitti:Mulla oli joskus 15 purkkia hernekeittoa kaapissa ydinsodan varalta. Nykyisin olen korvannut hernekeitot pitämällä 3 kilon juhlakinkkua pakkasessa.

Hernekeitto olisi parempi. Voisit vastata ydinhyökkäykseen kaasuhyökkäyksellä.
Viimeksi muokannut NuoriDaavid, 28.03.2008 15:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sähköpalojen syytHerra Manala kirjoitti:Mä voin vaikeuttaa sun elämää kertomalla, että olet nyt yksinkertaisesti ja puhtaasti väärässä.Tix kirjoitti:Mä voin helpottaa teidän neurootikkojen elämää ja kertoa, että päälle jääneestä kahvinkeittimestä ei seuraa muuta kuin kuumuudesta haljennut kannu.
Kahvinkeittimet kuuluvat ryhmään "Muut", joka on vain 12%. Siis tuhannesta...
Kuolemaan johtaneista paloista on syttynyt neljän vuoden aikana "vain" kaksi kahvinkeittimen unohtumisen takia.
Viimeksi muokannut exPertti, 28.03.2008 14:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Came here for school, graduated to the high life
Silloinhan energiaa on jaossa vaikka millä mitalla, ongelmaksi muodostuu vain miten kerätä se talteen.Aito_Johanna kirjoitti:Mitenkäs, eikö ydinsota vaikuta mitenkään sähkönjakeluun? Mätänee se kinkku. No, ehkä ydinsota ei vaikuta sähkönjakeluun.Herra Manala kirjoitti:Mulla oli joskus 15 purkkia hernekeittoa kaapissa ydinsodan varalta. Nykyisin olen korvannut hernekeitot pitämällä 3 kilon juhlakinkkua pakkasessa.
Ehkä se kinkku on kypsä? Sen voi sitten syödä, kun se sulaa.Aito_Johanna kirjoitti:Mitenkäs, eikö ydinsota vaikuta mitenkään sähkönjakeluun? Mätänee se kinkku. No, ehkä ydinsota ei vaikuta sähkönjakeluun.Herra Manala kirjoitti:Mulla oli joskus 15 purkkia hernekeittoa kaapissa ydinsodan varalta. Nykyisin olen korvannut hernekeitot pitämällä 3 kilon juhlakinkkua pakkasessa.
Lintuinfluenssahysterian riehuessa kuumimmillaan ajattelin kyllä, pitäisikö kotiin hommata nötköttiä ja näkkileipää ja vettä muutaman kk:n eristäytymistä varten.
No ei niitä paloja tietenkään tule, kun minä ja Ninni käydään tarkistamassa, ettei keitin ole jäänyt päälle.exPertti kirjoitti:Sähköpalojen syytHerra Manala kirjoitti:Mä voin vaikeuttaa sun elämää kertomalla, että olet nyt yksinkertaisesti ja puhtaasti väärässä.Tix kirjoitti:Mä voin helpottaa teidän neurootikkojen elämää ja kertoa, että päälle jääneestä kahvinkeittimestä ei seuraa muuta kuin kuumuudesta haljennut kannu.
Kahvinkeittimet kuuluvat ryhmään "Muut", joka on vain 12%. Siis tuhannesta...
Kuolemaan johtaneista paloista on syttynyt neljän vuoden aikana "vain" kaksi kahvinkeittimen unohtumisen takia.

Teoriassa kaikki on tietysti mahdollista. Veikkaisin, että aiheutunut palo on johtunut siitä, että kahvinkeittimen lähellä on jotain syttyvää materiaalia. Kolmesti on eri duunipaikoissa jäänyt päälle yöksi/viikonlopuksi, ainoa harmi on se että on pitänyt hakea uusi kannu keittimeen. Koska itse keitin eikä kannu eivät ole syttyvää materiaalia, pitää olla aikamoinen mokaaja että keittimen lämpölevyllä saa aikaiseksi tulipalon. Perustan huolettomuuteni empiriaan, mokaajatilastot ovat mokaajatilastoja.NuoriDaavid kirjoitti:No ei niitä paloja tietenkään tule, kun minä ja Ninni käydään tarkistamassa, ettei keitin ole jäänyt päälle.exPertti kirjoitti:Kahvinkeittimet kuuluvat ryhmään "Muut", joka on vain 12%. Siis tuhannesta...
Kuolemaan johtaneista paloista on syttynyt neljän vuoden aikana "vain" kaksi kahvinkeittimen unohtumisen takia.

Mä olen ajatellut tän asian näin, että silloin kun se syttyy, on kuitenkin talvi, ja voin siirtää sen pakastimesta ulos uraanimarinointiin. Ja sulattaahan se pitää kuitenkin, joten eihän se nyt haittaa jos pakastimesta lähtee sähköt. Ja mähän grillaan sen sitten avotulella partsilla, ja polttoaineena käytän parvekelautoja. Oon kato ajatellut ihan kaikkea! Sitäpaitsi mun tuurin mukaan se ydinsota syttyisi just sillon, kun me oltais vihdoin löydetty toisemme ja me vietettäis meidän kuherruskuukautta. Ei kai silloin ehdi ruokaa ajatella?Aito_Johanna kirjoitti:Mitenkäs, eikö ydinsota vaikuta mitenkään sähkönjakeluun? Mätänee se kinkku. No, ehkä ydinsota ei vaikuta sähkönjakeluun.Herra Manala kirjoitti:Mulla oli joskus 15 purkkia hernekeittoa kaapissa ydinsodan varalta. Nykyisin olen korvannut hernekeitot pitämällä 3 kilon juhlakinkkua pakkasessa.
No shit Sherlock? Ja miten se vaikuttaa siihen, ettei kahvinkeittimen päällejätöstä voi/kannata ottaa neuroosia? Kato kun toi sun teorisointi vähän kusee, jos kämppä on hiilenä kuitenkin.Tix kirjoitti:Teoriassa kaikki on tietysti mahdollista. Veikkaisin, että aiheutunut palo on johtunut siitä, että kahvinkeittimen lähellä on jotain syttyvää materiaalia.
Ette edes huomaisi, että sota on syttynyt. Taivaalla välkkyvät valot ja maan tärinä menisi vain hekuman huipun piikkiin.Herra Manala kirjoitti:Mä olen ajatellut tän asian näin, että silloin kun se syttyy, on kuitenkin talvi, ja voin siirtää sen pakastimesta ulos uraanimarinointiin. Ja sulattaahan se pitää kuitenkin, joten eihän se nyt haittaa jos pakastimesta lähtee sähköt. Ja mähän grillaan sen sitten avotulella partsilla, ja polttoaineena käytän parvekelautoja. Oon kato ajatellut ihan kaikkea! Sitäpaitsi mun tuurin mukaan se ydinsota syttyisi just sillon, kun me oltais vihdoin löydetty toisemme ja me vietettäis meidän kuherruskuukautta. Ei kai silloin ehdi ruokaa ajatella?Aito_Johanna kirjoitti:Mitenkäs, eikö ydinsota vaikuta mitenkään sähkönjakeluun? Mätänee se kinkku. No, ehkä ydinsota ei vaikuta sähkönjakeluun.Herra Manala kirjoitti:Mulla oli joskus 15 purkkia hernekeittoa kaapissa ydinsodan varalta. Nykyisin olen korvannut hernekeitot pitämällä 3 kilon juhlakinkkua pakkasessa.
Onneksi mulla on tunnin päästä sammuva kahvinkeitin, ei tartte siitä neurotisoitua.
Varsinkin nyt, kun jonkinlainen dementia vaivaa kokoajan, tuntuu siltä että unohtelen pyykkejä koneeseen. Pari kertaa kuukauden sisällä on pyykit olleet koneessa yön yli, ja niitä on pitänyt pestä sitten uudestaan varmuuden vuoksi. Nyt kun pesen pyykkiä, tarkistan ainakin kolmeen kertaan että "kuivuu ne siellä" ja kurkkaan vielä rumpuunkin. Argh.
Samoin rintaliivit. Nyt kun hillun kotona suurimman osan ajasta, en käytä rintaliivejä (ja nää painaa!) niin paljoa.. Aina ulko-ovella pitää iskeä käsi paidan alle ja ihan koittamalla koittaa että kai laitoin ne päälle.
Perskeles!
Varsinkin nyt, kun jonkinlainen dementia vaivaa kokoajan, tuntuu siltä että unohtelen pyykkejä koneeseen. Pari kertaa kuukauden sisällä on pyykit olleet koneessa yön yli, ja niitä on pitänyt pestä sitten uudestaan varmuuden vuoksi. Nyt kun pesen pyykkiä, tarkistan ainakin kolmeen kertaan että "kuivuu ne siellä" ja kurkkaan vielä rumpuunkin. Argh.
Samoin rintaliivit. Nyt kun hillun kotona suurimman osan ajasta, en käytä rintaliivejä (ja nää painaa!) niin paljoa.. Aina ulko-ovella pitää iskeä käsi paidan alle ja ihan koittamalla koittaa että kai laitoin ne päälle.
Perskeles!
The great club outshines the individual, always and forever.