Repsahdus, toi oli huumoria! Olen Homeboy65, 8-vuotias, ja nyt kerron teille kaiken mitä tiedän huumorista Oletko sä Speden avioton/aivoton lapsi?Homeboy65 kirjoitti:
Huumori= elämän hullunkuristen puolien havaitseminen ja myönteinen suhtautuminen niihin. Sillä on myös eri lajeja, joista osan mainitsitkin.
Yleensä huumori myös kehittyy iän myötä. Pikkulapsi nauraa, kun kermakakku lentää naamaan tms. Aikuisten huumori on yleensä...no, hienostuneempaa.
Ja vaikka sen "tarkoitus on tehdä ihmisiä iloisiksi, naurattaa ja purkaa jännitystä", se VOI olla myös loukkaavaa.
Kaikille huumorin lajeille on nimenomaan ominaista se, että ne sisältävät jonkin oivalluksen. Oivallus voi olla vaikka se, että pikkulasten ja niiden lähistöllä vaanivan Homoboyn mielestä kakkujen heittely lärviin tai irvistely on hauskaa, koska se poikkeaa yleisesti totutusta normikäytöksestä. Huumori, joka ei sisällä mitään oivallusta, ei ole huumoria laisinkaan. Esim. kukaan ei naura vitseille, joita ei ymmärrä. Ymmärryksen puute johtuu siis joko oivaltamisen puutteesta tai huumorinpuutteesta. Tämän takia kaikkiin uppoavaa huumoria ei ole olemassakaan; yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä, kaikki neljä SikaMikasta.
Oma suosikkini on tilannekomiikka. Siinä hauskaa ei ole pelkästään se, mitä sanoo, vaan myös se, kuinka nopeasti reagoi (mielellään hauskalla) jutullaan opponentin heittoon. Jos se ei ole oivaltavaa, niin mikä sitten? Ainakin tämän huumorinmuodon taito on synnynnäistä, väittäisin että niin myös kaikkien muidenkin. Kyse on eräänlaisesta sosiaalisesta älykkyydestä, jota ei perinteisenkään älykkyyden tavoin pysty preppaamaan.