[youtube]http://youtube.com/watch?v=ayACsykYOQ0&feature=related[/youtube]Bluntly kirjoitti:Mukana myös elokuvahistorian toiseksi eroottisin tanssi.
No ei tästä voi laittaa paremmaksi!
Katsoin leffan
-
1108
-
Herra Manala
-
killkill
Täällä Pohjantähden Alla
Viimeksi jouluna telkkarista tullut Edvin Laineen kansalliseepos torppariperheestä veljes- ja talvisotien melskeissä.
Ed-sedän ohjaustyylissä vituttaa eniten se, että vuorosanat juostaan läpi, taukoja ei malteta pitää. Joka kuvassa joko puhutaan tai taustaääni selittää, kuvan ei anneta puhua. Valaistus on myös paikoitellen äärimmäisen epärealistinen, kun otetaan sisäkuvaa köyhästä torpasta, jonka ainoat valonlähteet ovat pari pientä ikkunaa ja päre seinällä, miten on mahdollista että koko kämpän katto kylpee valossa?
Toisaalta aihe on niin vahva, että paljon voi antaa anteeksi. Roolitus on paikoitellen erinomainen, erityisesti räätäli Halme, Koskelan Akseli ja Kivivuoren Otto ovat mainioita hahmoja.
Kauhulla odotan, miten Timo Koivusalo onnistuu tämänkin kansallisaarteen raiskaamisessa. Hyyppiö työstää kuulemma parast'aikaa uusintaversiota.. brr.
Viimeksi jouluna telkkarista tullut Edvin Laineen kansalliseepos torppariperheestä veljes- ja talvisotien melskeissä.
Ed-sedän ohjaustyylissä vituttaa eniten se, että vuorosanat juostaan läpi, taukoja ei malteta pitää. Joka kuvassa joko puhutaan tai taustaääni selittää, kuvan ei anneta puhua. Valaistus on myös paikoitellen äärimmäisen epärealistinen, kun otetaan sisäkuvaa köyhästä torpasta, jonka ainoat valonlähteet ovat pari pientä ikkunaa ja päre seinällä, miten on mahdollista että koko kämpän katto kylpee valossa?
Toisaalta aihe on niin vahva, että paljon voi antaa anteeksi. Roolitus on paikoitellen erinomainen, erityisesti räätäli Halme, Koskelan Akseli ja Kivivuoren Otto ovat mainioita hahmoja.
Kauhulla odotan, miten Timo Koivusalo onnistuu tämänkin kansallisaarteen raiskaamisessa. Hyyppiö työstää kuulemma parast'aikaa uusintaversiota.. brr.
-
bedlam
Battlestar Galactica, 2. tuotantokausi
Ekan kauden perusteella tästä oli tulossa vaikuttavin näkemäni tv-sarja ikinä ja kakkoskausi petrasi siitäkin vielä reilusti. Ihan hemmetin hienosti kirjoitettu monikerroksinen ja synkkä sarja, joka toimii niin draamana, poliittisena jännärinä kuin scifinäkin. Ja laittaa vielä ajattelemaankin. Tippa linssissä ja suorastaan järkyttyneenä tätä saa välillä seurata.
Kolmas kausi ilmestyy dvd:llä toukokuussa, mutta näähän voisi kai katsella uudestaan siihen mennessä. Edit: lopetin jopa Jack Bauerin seuraamisen tän takia, se on jo paha.
Ekan kauden perusteella tästä oli tulossa vaikuttavin näkemäni tv-sarja ikinä ja kakkoskausi petrasi siitäkin vielä reilusti. Ihan hemmetin hienosti kirjoitettu monikerroksinen ja synkkä sarja, joka toimii niin draamana, poliittisena jännärinä kuin scifinäkin. Ja laittaa vielä ajattelemaankin. Tippa linssissä ja suorastaan järkyttyneenä tätä saa välillä seurata.
Kolmas kausi ilmestyy dvd:llä toukokuussa, mutta näähän voisi kai katsella uudestaan siihen mennessä. Edit: lopetin jopa Jack Bauerin seuraamisen tän takia, se on jo paha.
-
1108
-
Tix
Äh. Miehet ovatten vain isoja poikia. Ja BSG on suunnattu pentujen lisäksi niille tyyppeille, jotka olivat mukeloita 80-luvulla. Totta kai pitää tsekata. Vähän sama kuin ritari ässän uusi tuleminen. Saa kaksi yleisöä yhdellä iskulla.Suvinen kirjoitti:Luulin tätä joksikin lastensarjaksi.
Ei tuo kyllä ihan huonolta vaikuta, ei ole oikein ehtinyt keskittyä katselemaan mutta sen mitä on nähnyt niin aika hyvätasoinen skifiksi.
-
elco
Joo, touhutippa linssissä täälläkin. Kolmoskaudella taso ei aivan säily, mutta odotukset huhtikuussa alkavalle neloselle ovat silti tapissa.bedlam kirjoitti:
Ekan kauden perusteella tästä oli tulossa vaikuttavin näkemäni tv-sarja ikinä ja kakkoskausi petrasi siitäkin vielä reilusti. Ihan hemmetin hienosti kirjoitettu monikerroksinen ja synkkä sarja, joka toimii niin draamana, poliittisena jännärinä kuin scifinäkin. Ja laittaa vielä ajattelemaankin. Tippa linssissä ja suorastaan järkyttyneenä tätä saa välillä seurata.
Hyvin näkee kehityksen 70-luvun lopun- 80-luvun alun tyylistä. Jota piti ihan asiallisena silloin. Alkuperäinen Galactica luultavasti liittyi Star Wars-buumiin, halpa ja hömppä yritys samassa genressä. Uusioversio Galacticasta on paljon synkempi, syvempi ja henkilöissä moniulotteisuutta. Tekniset vempaimet retrohenkisiä, mm. Vipereissä on tykit, ei lasereita. Tarina saattaa kyllä venyä niin, että sarja loppuu ennen kuin Maan löytävät. Mitähän sitten? Alkuperäinen sarjahan meni ihan pelleilyksi siinä vaiheessa. Hmm.. ei ehkä kannattaisi vetää cylonien laivastoa Maan kimppuun.Tix kirjoitti:Äh. Miehet ovatten vain isoja poikia. Ja BSG on suunnattu pentujen lisäksi niille tyyppeille, jotka olivat mukeloita 80-luvulla. Totta kai pitää tsekata. Vähän sama kuin ritari ässän uusi tuleminen. Saa kaksi yleisöä yhdellä iskulla.Suvinen kirjoitti:Luulin tätä joksikin lastensarjaksi.
Ei tuo kyllä ihan huonolta vaikuta, ei ole oikein ehtinyt keskittyä katselemaan mutta sen mitä on nähnyt niin aika hyvätasoinen skifiksi.
-
bedlam
Alkuperäisen Galactican kanssa tällä ei itse asiassa hirveästi ole tekemistä henkilöiden nimiä ja peruskonseptia lukuunottamatta, mutta toisaalta ymmärrän että vanhan legendaarisen sarjan nimeä käyttämällä saadaan kaikki vanhasta sarjasta tykänneet ainakin kiinnostumaan asiasta.Suvinen kirjoitti:Oli miten hieno sarja hyvänsä; miten voi ottaa tosissaan sarjan jolla on tuollainen nimi??!!!! Luulin tätä joksikin lastensarjaksi.
Mähän fanitin ihan hulluna alkuperäistä sarjaa penskana ja katsoinkin Youtuubista jonkun dokkarin sen historiasta. Itse asiassa sarjasta oli perusajatus olemassa jo ennen Tähtien Sotia, mutta robotit ja muut lisättiin mukaan vasta sen suosion jälkeen. Alkuperäinen nimi oli Adam's Ark ja laivaston piti paeta maasta sen sijaan, että he etsisivät sitä.Gat kirjoitti:Alkuperäinen Galactica luultavasti liittyi Star Wars-buumiin, halpa ja hömppä yritys samassa genressä. Uusioversio Galacticasta on paljon synkempi, syvempi ja henkilöissä moniulotteisuutta. Tekniset vempaimet retrohenkisiä, mm. Vipereissä on tykit, ei lasereita. Tarina saattaa kyllä venyä niin, että sarja loppuu ennen kuin Maan löytävät. Mitähän sitten? Alkuperäinen sarjahan meni ihan pelleilyksi siinä vaiheessa. Hmm.. ei ehkä kannattaisi vetää cylonien laivastoa Maan kimppuun.
Alkuperäinen sarjahan loppui jo ennenkuin löysivät maan. Se maan päällä tapahtunut jatkosarja oli halvalla tehty kyhäily, jossa ei ollut edes Starbuckia ja Apolloa mukanakaan. Paitti viimeisessä jaksossa näytettiin mitä Starbuckille tapahtuikaan, se jakso kosketti mua syvästi!
Juno 
Olipas ihana ja hauska leffa. Erityisesti rakastuin leffan soundtrackiin - mukana oleva Belle&Sebastian lukeutuu lempibändeihini. Meni kyllä hankintalistan kärkeen tuo levy.
You're a part time lover and a full time friend
The monkey on you're back is the latest trend
I don't see what anyone can see, in anyone else
But you
Olipas ihana ja hauska leffa. Erityisesti rakastuin leffan soundtrackiin - mukana oleva Belle&Sebastian lukeutuu lempibändeihini. Meni kyllä hankintalistan kärkeen tuo levy.
You're a part time lover and a full time friend
The monkey on you're back is the latest trend
I don't see what anyone can see, in anyone else
But you
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
-
killkill
Stanley Kubrick: Life in Pictures
Vannoutuneena Kubrick-fanina tämä oli pakko nähdä. Yksityisyyttään tiukasti varjelleen ohjaajamestarin hahmo ihmisenä jää yli parintuntisen dokunkin jälkeen epäselväksi, mutta maestron projektien taustoja valotetaan kiitettävästi. Haastateltavaksi on saatu iso läjä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Loppua kohti puhuvien päiden kavalkadi hieman puuduttaa, koska niiden välit on täytetty voittopuolisesti elokuvakatkelmilla - jotka olemme jo nähneet. Making-off-tyylistä rainaa on valitettavan vähän, still-kuvia ja vanhoja kotikaitafilmejä sentään enemmän. Esimerkiksi "Stanley ohjaamassa" -clippejä on tasan yksi, jossa tirehtööri runttaa "Hohdon" setissä kylmästä hytisevää Shelley Duvallia niin, että Naisasialiike Unioniakin hirvittää.
***
Vannoutuneena Kubrick-fanina tämä oli pakko nähdä. Yksityisyyttään tiukasti varjelleen ohjaajamestarin hahmo ihmisenä jää yli parintuntisen dokunkin jälkeen epäselväksi, mutta maestron projektien taustoja valotetaan kiitettävästi. Haastateltavaksi on saatu iso läjä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Loppua kohti puhuvien päiden kavalkadi hieman puuduttaa, koska niiden välit on täytetty voittopuolisesti elokuvakatkelmilla - jotka olemme jo nähneet. Making-off-tyylistä rainaa on valitettavan vähän, still-kuvia ja vanhoja kotikaitafilmejä sentään enemmän. Esimerkiksi "Stanley ohjaamassa" -clippejä on tasan yksi, jossa tirehtööri runttaa "Hohdon" setissä kylmästä hytisevää Shelley Duvallia niin, että Naisasialiike Unioniakin hirvittää.
***
-
bedlam
Äänestän itse Ed Woodia parhaaksi Burton/Depp-leffaksi. Itte asiassa heittäisin top-vitoseen kaikista näkemistäin leffoista.1108 kirjoitti:Kröhöm, Batman.Suvinen kirjoitti:Kirkkaasti paras Burton ikinä
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=u-Imsz66 ... re=related[/youtube]
Viimeksi muokannut bedlam, 14.03.2008 22:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
NegaDuck
Viimeksi katsottuja leffoja:
The Descent - alun asetelma oli klaustrofobisella tavalla kauhea ja olisi riittänyt kauhuleffan aineksiksi aivan mainiosti. Miksi siihen piti ympätä mukaan niitä ögölejä? Tosin käsikirjoitus oli siitä ovela että niitä ögölejä ei välttämättä ollutkaan olemassa... huu...
The Hills Have Eyes - hyviä hetkiä, mutta liikaa "miksei toi varmista että se on kuollut! Tapa se äläkä vaan juokse pois!" -hetkiä.
The Hills Have Eyes 2 - Tässä oli sellaisia hetkiä vähemmän. Odotin kuitenkin molemmilta kauhuleffoilta vähän enemmän.
Zeitgeist - the movie. Bullshittiä siis? Mutta ihan mukaansatempaavaa menoa, varsinkin eka ja viimeinen osa. 9/11 Loose Change -leffan nähneille se keskiosa ei tuonut paljoakaan uutta. Onhan näitä salaliittoteorioita vaikka minkälaisia. Tässäkään ei nimittäin mainittu sanallakaan Wallace J. Hilliardia ... huu...
The Descent - alun asetelma oli klaustrofobisella tavalla kauhea ja olisi riittänyt kauhuleffan aineksiksi aivan mainiosti. Miksi siihen piti ympätä mukaan niitä ögölejä? Tosin käsikirjoitus oli siitä ovela että niitä ögölejä ei välttämättä ollutkaan olemassa... huu...
The Hills Have Eyes - hyviä hetkiä, mutta liikaa "miksei toi varmista että se on kuollut! Tapa se äläkä vaan juokse pois!" -hetkiä.
The Hills Have Eyes 2 - Tässä oli sellaisia hetkiä vähemmän. Odotin kuitenkin molemmilta kauhuleffoilta vähän enemmän.
Zeitgeist - the movie. Bullshittiä siis? Mutta ihan mukaansatempaavaa menoa, varsinkin eka ja viimeinen osa. 9/11 Loose Change -leffan nähneille se keskiosa ei tuonut paljoakaan uutta. Onhan näitä salaliittoteorioita vaikka minkälaisia. Tässäkään ei nimittäin mainittu sanallakaan Wallace J. Hilliardia ... huu...
-
SikaMika
Katsoin kaksi kovin erilaista elokuvaa putkeen.
Irreversible
Ranskalainen ääni- ja kuvamaailmaltaan hyvällä tavalla erikoinen pätkä. Leffa kulkee käännetyssä järjestyksessä olevissa pätkissä lopusta alkuun päin, jonka - surprise - loppu paljastuu alussa ja alku lopussa tai toisinpäin tai jotain. Ei mikään koko perheen sunnuntai-iltapäivähassuttelu, aika ikävänoloinen tapaus herkemmille vässyköille. Suosittelen silti, varsinkin kun naispääosassa on Monica Bellucci (ja miessellaisessa Vincent Cassel).
Superbad
Pohjois-Amerikkalaista highschoolhölmöilyä. Ei tarjoa mitään uutta genressään, mutta silti aika ajoin nauroin tarpeeksi typerille kohtauksille. Vaihdoin elokuvien välissä viskistä kaljaan, hain kaiketi alitajuisesti kevennystä iltaan kaikin keinoin ja tämä selittänee osaltaan mieleni altistumista moiselle hömpälle. Päädyn kaikesta huolimatta suosittelemaan tätäkin kaikille kepeän huumorin ystäville ja humalaisille.
Irreversible
Ranskalainen ääni- ja kuvamaailmaltaan hyvällä tavalla erikoinen pätkä. Leffa kulkee käännetyssä järjestyksessä olevissa pätkissä lopusta alkuun päin, jonka - surprise - loppu paljastuu alussa ja alku lopussa tai toisinpäin tai jotain. Ei mikään koko perheen sunnuntai-iltapäivähassuttelu, aika ikävänoloinen tapaus herkemmille vässyköille. Suosittelen silti, varsinkin kun naispääosassa on Monica Bellucci (ja miessellaisessa Vincent Cassel).
Superbad
Pohjois-Amerikkalaista highschoolhölmöilyä. Ei tarjoa mitään uutta genressään, mutta silti aika ajoin nauroin tarpeeksi typerille kohtauksille. Vaihdoin elokuvien välissä viskistä kaljaan, hain kaiketi alitajuisesti kevennystä iltaan kaikin keinoin ja tämä selittänee osaltaan mieleni altistumista moiselle hömpälle. Päädyn kaikesta huolimatta suosittelemaan tätäkin kaikille kepeän huumorin ystäville ja humalaisille.
-
killkill
2001 - A Space Odyssey
Maestron tulkinta Arthur C. Clarken kirjasta on analysoitu lukuisia kertoja minua parempien asiantuntijoiden toimesta, joten jätän paloittelun sikseen.
Hulppeasti aikaansa edellä oleva tarina ihmiskunnan ensimmäisestä kohtaamisesta ulkoisen kosmisen älyn kanssa peittoaa esimerkiksi Carl Sagan -filmatisoinnin "Contact" mennen tullen. Tehostepuoli on elokuvan valmistumisajankohdan huomioiden - vuosi ennen ensimmäistä kuulentoa - ällistyttävän hyvä.
Jokaisella katsomiskerralla olen kiinnittänyt huomiotani eri asiaan. Tällä kertaa nousi pinnalle erityisesti erittäin hienosti rakennettu "kosmisen yksinäisyyden" tunne, jonka Poole ja Bowman kokivat yksinäisellä matkallaan Jupiteriin seuranaan vain spooky supertietokone ja kolme hibernoitua tiedehihhulia.
Psykedeelinen "Stargate"-jakso voisi olla vinha kokemus katsoa pilvessä.
Maestron tulkinta Arthur C. Clarken kirjasta on analysoitu lukuisia kertoja minua parempien asiantuntijoiden toimesta, joten jätän paloittelun sikseen.
Hulppeasti aikaansa edellä oleva tarina ihmiskunnan ensimmäisestä kohtaamisesta ulkoisen kosmisen älyn kanssa peittoaa esimerkiksi Carl Sagan -filmatisoinnin "Contact" mennen tullen. Tehostepuoli on elokuvan valmistumisajankohdan huomioiden - vuosi ennen ensimmäistä kuulentoa - ällistyttävän hyvä.
Jokaisella katsomiskerralla olen kiinnittänyt huomiotani eri asiaan. Tällä kertaa nousi pinnalle erityisesti erittäin hienosti rakennettu "kosmisen yksinäisyyden" tunne, jonka Poole ja Bowman kokivat yksinäisellä matkallaan Jupiteriin seuranaan vain spooky supertietokone ja kolme hibernoitua tiedehihhulia.
Psykedeelinen "Stargate"-jakso voisi olla vinha kokemus katsoa pilvessä.
-
Bhven
-
killkill
Dr. Strangelove or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb
Paras pasifistinen musta komedia ikinä. Hieman kyllä ihmettelen, miten Kubrick sai tämän rahoitettua ja julkaistua vain kaksi vuotta Kuuban ohjuskriisin jälkeen.
Burpelsonin lentotukikohdan komentaja Jack Ripper [Sterling Heyden] on niin vakuuttunut maailmanlaajuisen kommunistisalaliiton uhasta, että lähettää B-52 -pommikonelaivueensa viemään "kommareille 1400 megatonnin terveiset". Vakaumuksellisen kylmän sodan soturin päätä ei onnistu kääntämään edes esikuntaupseeri Mandrake [Peter Sellers]. Presidentin [myös Peter Sellers] väitellessä sotahuoneen kuumalla linjalla politbyroon puheenjohtajan kanssa siitä, kumpi on enemmän pahoillaan imminentistä maailmanlopusta kovan linjan miehet laskevat radioaktiivisen saasteen puoliintumisaikoja ja sitä, riittääkö maailman uudelleenasuttumiseksi jokaiselle miehelle kymmenen vaimoa pommisuojaan.
Elokuvan avainkohtaukset ovat jääneet elokuvan historiaan: hillybilly-majurin ratsastus atomipommilla ja Peter Sellersin mainion friikkitohtori Outolemmen loppurepliikki "Mein Führer, I can WALK!" joka vaihtuu loppumontaasiin kauniisti räjähtelevistä vetypommeista hempeän "We'll Meet Again" -balladin soidessa taustalla. Käsittämätön hieno elokuva käsittämättömästä aiheesta. Nauru on paras ase hirveyksiä vastaan.
*****
Paras pasifistinen musta komedia ikinä. Hieman kyllä ihmettelen, miten Kubrick sai tämän rahoitettua ja julkaistua vain kaksi vuotta Kuuban ohjuskriisin jälkeen.
Burpelsonin lentotukikohdan komentaja Jack Ripper [Sterling Heyden] on niin vakuuttunut maailmanlaajuisen kommunistisalaliiton uhasta, että lähettää B-52 -pommikonelaivueensa viemään "kommareille 1400 megatonnin terveiset". Vakaumuksellisen kylmän sodan soturin päätä ei onnistu kääntämään edes esikuntaupseeri Mandrake [Peter Sellers]. Presidentin [myös Peter Sellers] väitellessä sotahuoneen kuumalla linjalla politbyroon puheenjohtajan kanssa siitä, kumpi on enemmän pahoillaan imminentistä maailmanlopusta kovan linjan miehet laskevat radioaktiivisen saasteen puoliintumisaikoja ja sitä, riittääkö maailman uudelleenasuttumiseksi jokaiselle miehelle kymmenen vaimoa pommisuojaan.
Elokuvan avainkohtaukset ovat jääneet elokuvan historiaan: hillybilly-majurin ratsastus atomipommilla ja Peter Sellersin mainion friikkitohtori Outolemmen loppurepliikki "Mein Führer, I can WALK!" joka vaihtuu loppumontaasiin kauniisti räjähtelevistä vetypommeista hempeän "We'll Meet Again" -balladin soidessa taustalla. Käsittämätön hieno elokuva käsittämättömästä aiheesta. Nauru on paras ase hirveyksiä vastaan.
*****
-
killkill
Paths Of Glory
Stanley Kubrickin järjestyksessään toinen "oikea" elokuva kuvaa Ensimmäisen maailmansodan brutaaliutta. Päähenkilö, komentaja Dax [Kirk Douglas] joutuu asettamaan miehiään syntipukiksi sotaoikeuteen epäonnistuttuaan esimiehensä Kenraali Mireaun [George McReady] antamassa järjettömässä tehtävässä. Siviilissä asianajajana toiminut Dax ei onnistu vapauttamaan miehiään, mutta onnistuu saattamaan esimiehensä silti vastuuseen.
Kirk Douglas on periaatteessa yhden tyyppiroolin mies, kuten John Waynekin - mutta sen hän näyttelee hyvin - toistaen sen seuraavassa Kubrick-filmissä "Spartacus".
Luokittelisin sinänsä kelvon filmin enemmänkin "välttämäksi etapiksi" maestron hakiessa omaa näkemystään ja hioessa taitojaan elokuvakertojana. Monet myöhäisempien mestariteosten keskeisistä elementeistä [musiikin käyttö - erityisesti teloituskohtauksen jumputtava rumpukomppi toi elävästi mieleen "Full Metal Jacketin" Vietnam-tunnelmat, yhden pakopisteen keskiperspektiivin käyttö niin kuvien sommittelussa kuin kamera-ajoissa]. Sen sijaan vielä tässä vaiheessa nuorella ohjaajalla ei ollut final-cut -oikeutta töihinsä, vaan studiopomojen mielipiteitä oli pakko kuunnella.
Hyvin kerrottu tarina, mutta ei nouse millään mittapuulla sotafilmien creme de la cremeen. "Platoonia", "Rautaristiä" ja "Private Ryania" on vaikea ylittää.
Bongaus: yksi kolmesta teloitetusta näytti tutulta. IMDB vahvisti, että sama näyttelijä Joe Turkel on viihtynyt niin "Hohdossa" Overlook-hotellin Lloyd-baarimikkona kuin "Blade Runnerissa" dr Eldon Tyrrellin roolissa.
Ohjaajan Christiane-vaimo muuten laulaa baarityttönä tunnepitoisessa loppukohtauksessa.
Stanley Kubrickin järjestyksessään toinen "oikea" elokuva kuvaa Ensimmäisen maailmansodan brutaaliutta. Päähenkilö, komentaja Dax [Kirk Douglas] joutuu asettamaan miehiään syntipukiksi sotaoikeuteen epäonnistuttuaan esimiehensä Kenraali Mireaun [George McReady] antamassa järjettömässä tehtävässä. Siviilissä asianajajana toiminut Dax ei onnistu vapauttamaan miehiään, mutta onnistuu saattamaan esimiehensä silti vastuuseen.
Kirk Douglas on periaatteessa yhden tyyppiroolin mies, kuten John Waynekin - mutta sen hän näyttelee hyvin - toistaen sen seuraavassa Kubrick-filmissä "Spartacus".
Luokittelisin sinänsä kelvon filmin enemmänkin "välttämäksi etapiksi" maestron hakiessa omaa näkemystään ja hioessa taitojaan elokuvakertojana. Monet myöhäisempien mestariteosten keskeisistä elementeistä [musiikin käyttö - erityisesti teloituskohtauksen jumputtava rumpukomppi toi elävästi mieleen "Full Metal Jacketin" Vietnam-tunnelmat, yhden pakopisteen keskiperspektiivin käyttö niin kuvien sommittelussa kuin kamera-ajoissa]. Sen sijaan vielä tässä vaiheessa nuorella ohjaajalla ei ollut final-cut -oikeutta töihinsä, vaan studiopomojen mielipiteitä oli pakko kuunnella.
Hyvin kerrottu tarina, mutta ei nouse millään mittapuulla sotafilmien creme de la cremeen. "Platoonia", "Rautaristiä" ja "Private Ryania" on vaikea ylittää.
Bongaus: yksi kolmesta teloitetusta näytti tutulta. IMDB vahvisti, että sama näyttelijä Joe Turkel on viihtynyt niin "Hohdossa" Overlook-hotellin Lloyd-baarimikkona kuin "Blade Runnerissa" dr Eldon Tyrrellin roolissa.
Ohjaajan Christiane-vaimo muuten laulaa baarityttönä tunnepitoisessa loppukohtauksessa.
-
Herra Manala
-
killkill
Katsoin tämän päivän neljännen peräkkäisen Kubrickin jo eilen, mutta nukahdin ennen arvion naputtelua...
The Killing
Nuoren ohjaajalupauksen toinen mutta ensimmäinen "oikea" leffa on Sterling Heydenin ["Outolemmen" kenraali Ripper] tähdittämä "heist-movie" rikollisporukan ryöstöstä laukkaradalla. Yksi koplan jäsenistä lavertelee äkkirikastumissuunnitelmista pirttihirmu-vosulleen ja tämä värvää rakastajansa suunnittelemaan osingoille pääsyä. Keikka päätetään silti toteuttaa, mutta ei ongelmitta.
Elokuvahistorioitsijat nostivat aikoinaan metelin siitä, että "Reservoir Dogs" ja "Pulp Fiction" ovat lainanneet epälineaarisen kerrontatapansa mm. tältä filmiltä. Näin voi ollakin, mutta esikuva häviää tässä myöhemmille kopioilleen - lähinnä naurettavan mahtipontisen kertojaäänen takia.
Filmin vahvuudet ovat paikoitellen silmiähivelevän nätti valaistus sekä ällistyttävän naseva dialogi - Kubrickin itsensä kirjoittama muuten - josta tulee väistämättä mieleen Tarantinon ja Shane Blackin parhaat iskut.
Katsomisen arvoinen leffa, muttei kuitenkaan millään mittapuulla klassikko. Niiden aika oli vasta myöhemmin.
The Killing
Nuoren ohjaajalupauksen toinen mutta ensimmäinen "oikea" leffa on Sterling Heydenin ["Outolemmen" kenraali Ripper] tähdittämä "heist-movie" rikollisporukan ryöstöstä laukkaradalla. Yksi koplan jäsenistä lavertelee äkkirikastumissuunnitelmista pirttihirmu-vosulleen ja tämä värvää rakastajansa suunnittelemaan osingoille pääsyä. Keikka päätetään silti toteuttaa, mutta ei ongelmitta.
Elokuvahistorioitsijat nostivat aikoinaan metelin siitä, että "Reservoir Dogs" ja "Pulp Fiction" ovat lainanneet epälineaarisen kerrontatapansa mm. tältä filmiltä. Näin voi ollakin, mutta esikuva häviää tässä myöhemmille kopioilleen - lähinnä naurettavan mahtipontisen kertojaäänen takia.
Filmin vahvuudet ovat paikoitellen silmiähivelevän nätti valaistus sekä ällistyttävän naseva dialogi - Kubrickin itsensä kirjoittama muuten - josta tulee väistämättä mieleen Tarantinon ja Shane Blackin parhaat iskut.
Katsomisen arvoinen leffa, muttei kuitenkaan millään mittapuulla klassikko. Niiden aika oli vasta myöhemmin.
