Tulikin mieleen tämänaamuisen ketutukseni siivittämänä, että on niitäkin ihmisiä, jotka eivät aamuisin saa mitään ruokaa kurkusta alas. Minulla taas kaurapuuro on ensimmäinen asia aamuisella toimintalistallani, ja ilman aamiaista olen kiukkuinen ja onneton.
Syötkö sinä aamiaista?
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
Aika vaikee. Joskus pystyy syömään tunnin sisällä heräämisestä, mutta joskus menee tuntikausia ettei tee mieli ruokaa. Harvoin kuitenkaan tekee mieli syödä yhtään mitään ensimmäiseen puoleen tuntiin. Jos joku toinen herää aiemmin ja laittaa, niin sitten "puoliksi pakottamalla". Pallotin ton keskimmäisen kun en parempaakaan vaihtoehtoa keksinyt. Kai mut laskettaisiin "ei"-tyypiksi näillä kriteereillä sieltä suunnasta.
Bliss kirjoitti:En käynnisty ollenkaan ilman aamiaista. Ja pitkän kaavan mukaan Hesarin kera.
Kello soi 0700, ja jo 0720 istun autossa kohti duunipaikkaa. Miksi herätä liian aikaisin, kun voi nukkuakin. Äkkiä eväät matkaan ja syömään duunipaikalle aamiasta samalla kun lukee netistä päivän lehdet.
Syön aamiaisen aina töissä. Vanhempien kotitoimistolla saan kävellä suoraan aamiaispöytään, toisella työpaikalla laitan heti toimistolle saavuttuani veden kiehumaan pussipuuroa varten.
Päivä käynnistyy arkisin lähes poikkeuksetta kaurapuurolla ja mehukeitolla.
Kylä, aina vaan ei ehi jos nukkuu soffalla mukamas uutisia katellen.
Aamutouhut venyvät kyllä melkein tunnin mittaiseksi suihkun, aamiaisen ja uutisten ansioista.
Ei koskaan aamiaista arkisin. Ruokaa tekee mieli vasta lounasaikaan. Viikonloppuisin sitten kyllä, pitkän kaavan mukaan, mutta aloitus vasta 10 jälkeen niin maistuukin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Aamu lähtee käyntiin kahvilla, jonka nauttiminen alkaa aamusuihkussa. Toinen mukillinen juodaan lennosta, muki kulkee mukana aamutoimissa.
Töissä on aamupala klo8, siellä syön jos syön.
Olen opetellut syömään aamupalaa, vaikka välillä tökkii pahasti. Yleensä maitoon keitettyä kaurapuuroa leseillä ja pellavansiemenrouheella ja lisäksi mustikoita tai mustikkasosetta (vauvanruokaa, aika helvetin paljon halvempaa kuin mustikat) tai Ehrmannia Fun Lightilla maustettuna ja mysliä + lisäksi vähän pähkinöitä, rusinoita tai muuta sellaista. Duuniin päästyäni vedän yleensä Ed Light -energiajuoman - kahvia en juo joka aamu, toisina taas menee monta kuppia.
Krapula-aamuna on pakko saada ruokaa nopeasti, koska verensokeri on niin alhaalla, että alan voimaan pahoin, jos heräämisen ja aamiaisen väli venyy.
Arkiaamuina töihin tultua kupillinen tai kaks kahvia, sitten joskus myöhemmin lounas.
Viikonloppusin menee yleensä parisen tuntia ennenkun pystyn syömään. Useimmiten sen on tummaa leipää leikkeleillä ja juustolla sekä teetä.
Pallotin ein.
Arkisin lasillinen jugurttia aamupalaksi ja töissä appelsiini ja pari ruisleipää. Niillä elän kunnes pääsen kotio laittamaan "päivällistä". Viikonloppuisin aamupala sitten pidemmällä kaavalla. Olen aina ollut huono syömään aamuisin, ajatus ruoasta etoo. Pari tuntia heräämisen jälkeen onkin sitten toinen ääni kellossa.
Miehen takia tulee syötyä aamupala joka aamu riippumatta siitä miten aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä herätään; kahvia, pari leipää, jugurtti ja vitamiinit. Nyt lomalla yksin heräillessä ei aina ole niin tarkkaa tuleeko se aamupala syötyä tai onko se vaan karkkia tai jotain muuta hyvää.
Ennen aamupalariippuvaista miestä söin töissä aamupäivällä jotain. Laihimmillani ollessani aamupala oli iso lihapiirakka ja lounas Hesellä, miksi ihmeessä en voinut vaan antaa itseni olla luuviulu?
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
