Lemmikkipulmaketju
Voi rassua=( Sen minä vielä ymmärrän, että toi meidän vanhaneiti ei rauhaan tottuneena hyväksynyt uutta asukkia, mutta kylhän toi tuntuu kuiteskin erikoiselta että pienestä asti tuntee jo olevansa väärässä paikassa. Toivottavasti löytys pikaseen uus ja rauhallinen kotimaja! Meillä se meni suhdekin katkolle kun karvakasa niin päätti. Ei oo helppoo!
Mä yritin suostutella Isohaaran tai äitini antamaan Blissin kissille uuden kodin, mutta kumpikaan ei suostunut. Ihme kissaihmisiä, kummallakaan ei ole kissaa!
Toivottavasti neidille löytyy hyvä koti pian.
Toivottavasti neidille löytyy hyvä koti pian.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Ei kun sillä on ittellä neljä kissaa. Kun tää mun höntti on tottunut eleleen rauhassa mun kanssa kahdestaan, niin aikas stressaantunut se oli jo testistä, jossa kaksi pentukissaa tuotiin samaan kämppään. Ja kun määhän en Tuulikista luovu, se on selviö. Sairastui siis stressistä aika pahasti vähän aikaa sitten, tässä samassa ketjussa asiasta turinointia pari sivua taaksepäin.Zeb kirjoitti:Kissa ei hyväksynyt tyttöystävää?!bedlam kirjoitti:Meillä se meni suhdekin katkolle kun karvakasa niin päätti. Ei oo helppoo!
Ai no sit mäkin tajuun jos sillä on kissalauma. Tuulikin sairastumisesta luin (eikös se "syypää" ollut se yksi pentukissaressu, joka joutui muuttamaan) ja pitelin peukkuja jo silloin kun oli vielä epäselvää mistä johtui.bedlam kirjoitti:Ei kun sillä on ittellä neljä kissaa. Kun tää mun höntti on tottunut eleleen rauhassa mun kanssa kahdestaan, niin aikas stressaantunut se oli jo testistä, jossa kaksi pentukissaa tuotiin samaan kämppään. Ja kun määhän en Tuulikista luovu, se on selviö. Sairastui siis stressistä aika pahasti vähän aikaa sitten, tässä samassa ketjussa asiasta turinointia pari sivua taaksepäin.
Juu, se pentu tuli meille koemielessä, että josko tuo tottuis toisiin kissoihin silleen hiljaksiin. Ja aattelin, että sillekin ois kiva että olisi seuraa päivisin. Mutta aika järkyttynyt se oli moisesta käänteestä ja selkeesti surullinen siitä ettei ollut ainoa keskipiste. Koirien kanssa se kyllä on tullut aina toimeen, mutta toiset kissat on kirosana.Zeb kirjoitti:Ai no sit mäkin tajuun jos sillä on kissalauma. Tuulikin sairastumisesta luin (eikös se "syypää" ollut se yksi pentukissaressu, joka joutui muuttamaan) ja pitelin peukkuja jo silloin kun oli vielä epäselvää mistä johtui.
Kai sitä hiljaksiin vois kokeilla totuttaa muuten, mutta tuota 700 kilometrin väliä on vaikea laukata eestaas elukoitten kanssa.
Just yks miespuolinen tuttu joutui luopumaan koirasta, joka ei sopeutunut uuden tyttöystävän, tämän kahden lapsen ja, öh, noin 5-6 koiran laumaan kun oli aikaisemmin elänyt kaksin tämän miehen kanssa. Oli purrut omistajaansa ja pari kertaa lasta. Sai onneksi hyvän uuden (=rauhallisemman) kodin, jossa ollut kuukauden päivät ja tuntuu aika tyytyväiseltä nyt eikä ole osoittanut mitään merkkejä aggressiivisuudesta. Vaikeita asioita silti, en minä ainakaan taitaisi oikein lemmikistä pystyä luopumaan.
T:n reaktio oli kieltämättä aikamoisen järkyttävä. Häähän meni ihan kipeäksi. Oletteko uskaltaneet uudelleen koittaa tuon jälkeen?bedlam kirjoitti: Juu, se pentu tuli meille koemielessä, että josko tuo tottuis toisiin kissoihin silleen hiljaksiin. Ja aattelin, että sillekin ois kiva että olisi seuraa päivisin. Mutta aika järkyttynyt se oli moisesta käänteestä ja selkeesti surullinen siitä ettei ollut ainoa keskipiste.
- KisSandra
- Kitisijä
- Viestit: 1126
- Liittynyt: 14.08.2005 21:43
- Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan
Meillä olis sellane ongelma et nyt on yritetty kolme kertaa saada Bobo ja sen waimoke Veronica tekemään vauvoja mut ei onnistu, syytä emme tiedä, vaikka arvailuja on koetettu tehdä..
*Eivätkö ensikertalaisina hiffaa vaan mitä olis ideana tehdä?
*Voiko kissoilla olla ylitsepääsemätön henkilökemia ongelma?
*Olisiko vaikutusta aika suurella koko erolla? (Vee on tosi paljon pienempi kuin Bobo)
Bobo oli kerran Veen luona 3 vkoa, Veronica kerran aikasemmin täällä 2 viikkoa ja nyt on ollut taas reilun viikon (huomenna lähtee kotiinsa). Kissat tulee ihan ok juttuun mutta eivät vaan rupee hommiin, alussa tietty pelkookin mutta nytkin nukkuvat vallan sopuisasti tuossa sängyllä noin puolen metrin päässä toisistaan ja ei tunnu olevan mitään hätää, hätä alkaa jos Bobo nousee ylös ja alkaa lähestyä "siinä mielessä" ja silloin alkaa siis armottoman kuuloinen murina ja suhina.
Oliskohan tässä viel jotain mitä vois yrittää et asiat onnistus?
Voiskos niistä feromoni jutuista olla apuu?
*Eivätkö ensikertalaisina hiffaa vaan mitä olis ideana tehdä?
*Voiko kissoilla olla ylitsepääsemätön henkilökemia ongelma?
*Olisiko vaikutusta aika suurella koko erolla? (Vee on tosi paljon pienempi kuin Bobo)
Bobo oli kerran Veen luona 3 vkoa, Veronica kerran aikasemmin täällä 2 viikkoa ja nyt on ollut taas reilun viikon (huomenna lähtee kotiinsa). Kissat tulee ihan ok juttuun mutta eivät vaan rupee hommiin, alussa tietty pelkookin mutta nytkin nukkuvat vallan sopuisasti tuossa sängyllä noin puolen metrin päässä toisistaan ja ei tunnu olevan mitään hätää, hätä alkaa jos Bobo nousee ylös ja alkaa lähestyä "siinä mielessä" ja silloin alkaa siis armottoman kuuloinen murina ja suhina.
Oliskohan tässä viel jotain mitä vois yrittää et asiat onnistus?
Voiskos niistä feromoni jutuista olla apuu?
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Onko Veellä varmasti ollut kiima? Joillakin kissoilla kiimaa esiintyy vain keväisin, tammi-huhtikuussa. Jos on ollut kiima, kyseessä on todennäköisesti henkilökemiaongelma, kokoero- tai hiffaamisongelmat ovat käsittääkseni jotain mitä kissoilla ei esiinny. Silloin asialle tuskin voi tehdä yhtään mitään, Vee tarvitsee jonkun muun miehekkeen.KisSandra kirjoitti:Meillä olis sellane ongelma et nyt on yritetty kolme kertaa saada Bobo ja sen waimoke Veronica tekemään vauvoja mut ei onnistu, syytä emme tiedä, vaikka arvailuja on koetettu tehdä..
*Eivätkö ensikertalaisina hiffaa vaan mitä olis ideana tehdä?
*Voiko kissoilla olla ylitsepääsemätön henkilökemia ongelma?
*Olisiko vaikutusta aika suurella koko erolla? (Vee on tosi paljon pienempi kuin Bobo)
Oliskohan tässä viel jotain mitä vois yrittää et asiat onnistus?
Voiskos niistä feromoni jutuista olla apuu?
- KisSandra
- Kitisijä
- Viestit: 1126
- Liittynyt: 14.08.2005 21:43
- Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan
No kyllähän tuo nytkin tuolla tuolla silleen jännästi kurmuaa, minusta kiimaisen kuuloisesti.. Ja yritetty on keväällä, kesällä ja nyt alkutalvesta, aina kun Vee on alkanut esittää nuita yöllisiä konserttejaan tai no keskimmäisellä kerralla ei ollut kiimaa päällänsä (silloin kun Bobo oli niillä) kun silloin B meni sinne ikään kuin meidän hetkellistä asunnottomuutta pakoon.prosessi kirjoitti:Onko Veellä varmasti ollut kiima? Joillakin kissoilla kiimaa esiintyy vain keväisin, tammi-huhtikuussa. Jos on ollut kiima, kyseessä on todennäköisesti henkilökemiaongelma, kokoero- tai hiffaamisongelmat ovat käsittääkseni jotain mitä kissoilla ei esiinny. Silloin asialle tuskin voi tehdä yhtään mitään, Vee tarvitsee jonkun muun miehekkeen.
Tuo henkilökemia juttu kai se sitten on *huoh* Nää kax on vaan ainoat venäjän siniset tääl Pohjois-Suomessa, sikäli paska mäihä. Oisivat nyt voineet tykätä toisistaan. Ja sitten, kun kuitenkin tulevat ihan hyvin muuten juttuun niin jos ne inhoais toisiaan niin eikö niiden pitäisi inhota sitten kokoajan?
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Ystävät ovat vain ystäviä, esiintyy sellaista kissoillakin.KisSandra kirjoitti:[Tuo henkilökemia juttu kai se sitten on *huoh* Nää kax on vaan ainoat venäjän siniset tääl Pohjois-Suomessa, sikäli paska mäihä. Oisivat nyt voineet tykätä toisistaan. Ja sitten, kun kuitenkin tulevat ihan hyvin muuten juttuun niin jos ne inhoais toisiaan niin eikö niiden pitäisi inhota sitten kokoajan?
Mulla auttoi ainoastaan sellasten bambutikuista tehtyjen ritilöiden rakentaminen isojen kukkaruukkujen päälle. Pienimpiin purkkeihin kun kissa ei vaivautunut kaivelemaan. Mutta joo, maksoi vaivan ja oli ehkä jopa ihan kivan näköstä.Bliss kirjoitti:Miten saada kissa lopettamaan kukkaruukkujen kaivelu? Laitanko kukkamultaa kissanruuan tilalle ruokakuppiin???
Se ei siis pureskele kasveja (paitsi että kaksi joulutähteä katosi kyllä parempiin suihin), vaan kaivaa multaa ja levittää sen ympäriinsä. Argh.
Laita koristekiviä mullan päälle.Bliss kirjoitti:Miten saada kissa lopettamaan kukkaruukkujen kaivelu? Laitanko kukkamultaa kissanruuan tilalle ruokakuppiin???
Se ei siis pureskele kasveja (paitsi että kaksi joulutähteä katosi kyllä parempiin suihin), vaan kaivaa multaa ja levittää sen ympäriinsä. Argh.
Mä oon miettiny ihan samaa!Bliss kirjoitti:Kävi mielessä jo pariinkin otteeseen. Paitsi että suunnittelin siitä hattua.1108 kirjoitti:Lopettamalla kissan ja tekemällä siitä tumput.Bliss kirjoitti:Miten saada kissa lopettamaan kukkaruukkujen kaivelu?
Olis ihan vitun makee sellanen karvalakki jossa olis kissan lärvi siinä otsalla ja jalat roikkuis kasvojen sivuilla, ne vois sit sitoo kaulan alta kylmällä ilmalla.
Äitini kummitäti omisti aikoinaan hattuliikkeen, ja teki myös itse hattuja & huntuja. Mulla on edelleen pari sellaista pallon mallista kettuhattua, josta roikkuu ne tassut edessä, niin että ne joko solmitaan tai kiinnitetään hakasella yhteen leuan alta... Silloin 80-luvulla porukka ei ollut vielä onneksi niin valveutunutta, nykyään aktivistit varmaan leikkaisivat lapsen pään irti, jos näkisivät kulkevan semmoinen päässä.Hellu kirjoitti:Olis ihan vitun makee sellanen karvalakki jossa olis kissan lärvi siinä otsalla ja jalat roikkuis kasvojen sivuilla, ne vois sit sitoo kaulan alta kylmällä ilmalla.
Mutta mä kuljin melkein koko lapsuusikäni niissä. Ihan pikkunaskalina mulla oli tietty semmoinen tyylikäs karvalakki, josta roikkui se ketunhäntä takana. Ja äidillä toinen toistaan ihqumpia virityksiä minkkisistä otsapannoista ryssä-mallisiin reuhkoihin.
Eipä enää näy noita enää katukuvassa juuri koskaan. Etenkään lapsilla.
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
Meillä on hoidossa Tuisku Angervo tallikissa jolla murtui 2 keskimmäistä varvasta etutassusta ja irtos kynsi. Nyt se on vajaan viikon pitänyt tassussa sellaista "tukisidettä" ja luonnollisesti kauluria. Nyt kaulurista huolimatta Tuisku irrottaa siteen joka päivä. Mitä hyötyä siihen murtumaan sillä on sellaisesta pehmeästä pumpuli-liimaside hökötyksestä, en mä kuitenkaan sitä uskalla niin tiukalle kiristää että se jotain tukis? Jos jätän sen pois niin ei tarvis joka päivä sitä kipeää tassua ronkkia?
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
Jos sinä itse sitä laitat paikoilleen, ei siitä juurikaan ole hyötyä, sillä hyöty tulisi siitä, että luut on tuettu täsmälleen oikeaan asentoon hyvin tiukasti, niin etteivät ne liikahda edes puolta milliä. Varpaat saattavat tukemattomina luutua vähän väärin, mutta niinpä niille kävisi väärin tuettuinakin, joten jätä pois vain side, ellet löydä eläinlääkäriä joka ihan oikeasti osaa tehdä hyvän tuen varpaille.Georgina kirjoitti:Meillä on hoidossa Tuisku Angervo tallikissa jolla murtui 2 keskimmäistä varvasta etutassusta ja irtos kynsi. Nyt se on vajaan viikon pitänyt tassussa sellaista "tukisidettä" ja luonnollisesti kauluria. Nyt kaulurista huolimatta Tuisku irrottaa siteen joka päivä. Mitä hyötyä siihen murtumaan sillä on sellaisesta pehmeästä pumpuli-liimaside hökötyksestä, en mä kuitenkaan sitä uskalla niin tiukalle kiristää että se jotain tukis? Jos jätän sen pois niin ei tarvis joka päivä sitä kipeää tassua ronkkia?
Pulma kyllä ratkes jo mutta raportoitava tänne on taas. Mein isompi katti joutui eilen taas lääkäriin. Meinas virtsaputki mennä taas umpeen
Sai kipupiikin että kykenee taas pissimään sekä ruokavaliota muutetaan jälleen kerran.
Raukka pissas kotimatkalla sitten kantokoppaansa ja jouduttiin meneen sitten Sluiben kanssa yhdessä suihkuun
Jos mister mister ois ollut kotona niin oisin laittanut kuvan galleriaan kun se raukka oli niin säälittävän näkönen märkänä. En viitsinyt palelluttaa kissaa sillävälin kun oisin kameraa etsinyt, joten kuivasin sen sitten heti ja pidin pyyhkeen sisällä hetken aikaa sylissä ♥
Sai kipupiikin että kykenee taas pissimään sekä ruokavaliota muutetaan jälleen kerran.
Raukka pissas kotimatkalla sitten kantokoppaansa ja jouduttiin meneen sitten Sluiben kanssa yhdessä suihkuun
Jos mister mister ois ollut kotona niin oisin laittanut kuvan galleriaan kun se raukka oli niin säälittävän näkönen märkänä. En viitsinyt palelluttaa kissaa sillävälin kun oisin kameraa etsinyt, joten kuivasin sen sitten heti ja pidin pyyhkeen sisällä hetken aikaa sylissä ♥