Keksin uuden talviurheilulajin: jousiampumahiihto
Jousiampumahiihdossa ampumapaikalle tultaessa toinen suksi irroitetaan jalasta ja taivutetaan kaarelle sukseen pikakiinnitettävän jänteen avulla, tällöin suksi muuttuu jousipyssyksi. Nuolet ja jänne kuljetetaan mukana reppumallisessa kotelossa.
Bhven kirjoitti:Keksin uuden talviurheilulajin: jousiampumahiihto
Jousiampumahiihdossa ampumapaikalle tultaessa toinen suksi irroitetaan jalasta ja taivutetaan kaarelle sukseen pikakiinnitettävän jänteen avulla, tällöin suksi muuttuu jousipyssyksi. Nuolet ja jänne kuljetetaan mukana reppumallisessa kotelossa.
Minusta puolestaan prossussa on paljon samoj juttuij kuin Superiorissa. Vasta viime aikoin olen pystynyt prosessoimaan prossua itseellisenä yksilönään.
Suvinen kirjoitti:
Tuli kuitenkin siinä äheltäessä mieleen, että onko sillä tuloksiin minkään valtakunnan vaikutusta että millä "fiiliksillä" ne treenit vetää? Kun joskus on voittajaolo, kaikki kulkee ja rauta nousee kevyesti. Sitten toisinaan (kuten tänään) kaikki tahmaa ja takkuaa, eikä treeniin saa sykettä millään. Kuitenkin, jos ajattelee järjellä, tein tänäänkin tismalleen saman verran treeniä kuin jonain hyvänäkin päivänä. Luulisi siis hyödynkin olevan saman kuin muulloinkin? Vaikka kotiin tullessa tuntuu lähinnä, että koko reissu oli täysin turha. Miten on?
Ei aina kulje. Jos treenaa vain silloin kun kulkee, ei kulje koskaan. Tulokset syntyy pääsääntöisesti siitä, että treenaat tarpeeksi suurella volyymilla (tarpeeksi rautaa yhteensä ylös, toistomäärä x sarjapaino) tarpeeksi kauan. Ei kroppa katso sitä, millä fiiliksellä tuon tarpeellisen volyymin suoritat. Välillä väsyttää tai ei vaan huvita, mutta kun jaksaa vetää treenit loppuun tuolloinkin, alkaa homma yhä useammin kulkemaan. Kipeänä ei tietenkään kannata treenata yhtään mitään ollenkaan koskaan.
Jos homma takkuaa pidemmän aikaa - olettaen että olet terve - olet luultavasti treenannut liian isolla volyymilla (liikaa painoja) ja lääkkeenä on löysä viikko pienemmillä painoilla treenaten. Tämä ei ehkä ole sinun ongelmasi, arvaan treenisi koostuvan pienemmillä painoilla tehdyistä pidemmistä sarjoista; itse voimapuolen treenaajana joudun pitämään löysän viikon vähintään joka 4. viikko.
Tosiaan, olivat tykittäneet Kauppiin kilsan lenkin kahdella neulansilmällä. Ihan sieltä, sillee ja ilman liukastetta. Suhailin kolme varttia näiden kaksituhattaluvun mietojen seassa, jäin jalkoihin, olin paska. Muistinko mainita, että olin 90 prosenttisesti patona ladulla, eli tukkeena, tulppana, vallina. Seuraavan kerran kuokkailen vasta reittien avauduttua, joskus. Tuli sellainen Nuori Suomi-fiilis, jos ymmärrätte mitä tarkoitan
SikaMika kirjoitti:Just. Meillä Vanhan Suomen edustajilla sitten ei pelaakaan enää mikään.
Onko fyysistä vai psyykkistä? Toiseen auttaa siniset, toiseen punaset napit.
Rintava viehättävä neiti lopettaa sen elämöinnin heti! Toivoisin vikuroivien polvien ja käsivarren johtuvan vain heikosta psyykkeestä, mutta epäilen silti jotain muuta. Menee vahvasti punaisten nappien puolelle!
Bliss kirjoitti:Perse ja reidet huutaa armoa.
Armoa ei pyydetä, eikä sitä anneta. Paitsi jos sitä pyydetään perseeseen!
Ah, kunkkufiilis! Tänään oli vahva päivä, pumpissa riehuttiin ja penkissä tuli räiskästyä enkkari rikki. Mikäs siinä oli nostellessa, kun biisinä oli Metallican Enter Sandman... Taisin enemmän keskittyä mukana laulamiseen kuin siihen, että tissit sattuu :D
Loppuviikosta olisi haaveissa rantautua salille tappelemaan. Vihdoinkin.
Kirjoitin tänään pukuhuoneen palautevihkoon gymiläisen uskontunnustuksen: "Gym2000 on minun paimeneni, ei minulta lihasta puutu." Puuttuupas, asia on korjattava!
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
Vaikka toki, kaikki pelaa, sano.
