EveryWoman kirjoitti:Toivottavasti siis jaatte yltäkylläisesti ymmärrystänne ratkaisulleni!
No höh, tietty ymmärretään!
Jossain vaiheessa itsekin mietin, mihin sen rajan vetää ja ketä kaikkia haluaa FB-kavereiksi. Olin sitten kuitenkin niin selkärangaton, että ylitin rajan samantien, kun rajatapaus kohdalle osui.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Siellä ollaan kyllä. Ei kyllä jaksa kovin paljon aikaa päivästä sinne käyttää. Alkuun se oli ihan hauska juttu, mutta alkaa ketuttamaan se että aina kun avaat sen niin siellä on tuhat sata uutta applicationia odottamassa käyttöönottoa eikä jaksaisi koko ajan olla painamassa ignorea.
Mutta hyvää on se, että on saanut yhteyden vanhoihin tuttuihin joihin joskus yhteys on katkennut. Ja jotkut applicationeista on ihan hauskaa ajanvietettä jos ei _mitään_ muuta tekemistä ole.
Melodiatar kirjoitti: Alkuun se oli ihan hauska juttu, mutta alkaa ketuttamaan se että aina kun avaat sen niin siellä on tuhat sata uutta applicationia odottamassa käyttöönottoa eikä jaksaisi koko ajan olla painamassa ignorea.
Melodiatar kirjoitti:Alkuun se oli ihan hauska juttu, mutta alkaa ketuttamaan se että aina kun avaat sen niin siellä on tuhat sata uutta applicationia odottamassa käyttöönottoa eikä jaksaisi koko ajan olla painamassa ignorea.
Mutta eihän mitään ole pakko painaa. Mulla kaikki kutsut odottelevat rivissä etusivulla. Vilkaisen niitä silloin, kun huvittaa vilkaista, ja otan käyttöön, kun huvittaa ottaa. Muuten ne vain ovat siinä ja ovat aivan harmittomia.
Mikä järki naamakirjassa on bongailla ihmisiä satunnaisesti? Joku ihme bööna pyysi kaveriksi ja vilkaistuani sen profiilia huomasin että neidolla oli päälle 500 "ystävää"...
Numba ei nyt taas tajua.
EDIT: Ja en varmasti tunne, sellainen minkki olisi jäänyt kyllä mieleen.
En ole varma, tuliko lähettämäni hieno pingviinijoulukortti perille teille kaikille, koska Facebook sekoilee ja väittää, että olisin lähettänyt sen vain Bluntlylle. Jos ette saaneet omaa, katsokaa Bluntlyn korttia. Se on teille kaikille. Tiedän, että osaatte arvostaa osuvaa korttivalintaani.
Lisäksi haluan kertoa, että kun töissä facebookin käyttömahdollisuudet on mitä on eli lähellä nollaa ja kun kotona ei niin hirveesti huvita enää istua tietokoneen ääressä, on facebook-aktiivisuuteni laskenut aika alas.
Voi ei! Likeness Unrated ei anna enää laittaa ilmoitusta niille kavereille, joilla sovellus jo on. Miten kukaan nyt tietää tulla tekemään Unrated Holiday Wish Listin...
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
swirl kirjoitti:Minäkin olen siellä. Ja oon koukussa. Ihanaa, kun yhtäkkiä on taas yhteys vanhoihin opiskelukavereihin, joista ei ole kuullut lähes kymmeneen vuoteen.
mä en kyllä oikeastaan nauti niistä "kavereista" siellä mun listassani, jotka ei oikeasti ole mitään kavereita, kun ei niistä ole vuosikausiin mitään kuulunutkaan... ja kutsuja tulee ihmisiltä, jotka eivät edes moikkaa kadulla. siis täh? pitäiskös sinne listata kaikki ketä tuntee vai? on joskus tuntenut? no joo, oikeesti oon vaan katkera kun mun listassa on jonkun verran ihmisiä, joiden kanssa mulla ei oo mitään tekemistä facebookin ulkopuolella, jos sielläkään.
mutta scrabulousta jaksan siellä pelata kyllä ympäri vuorokauden
SikaMika kirjoitti:Hei yksi pieni juttu, johon olen törmännyt useampaan otteeseen tässä ketjussa:
Mitä ihmeen hienoa on "löytää x vuotta kadoksissa ollut tuttu" joltain interwebin lärvilautaselta? Häh, ei tajuu.
Jos mun tuttuni ovat olleet "kadoksissa" vuosia, sille on olemassa syynsä. Ne, joita haluan nähdä, näen aktiivisesti ihan muutenkin. Miksi vaivautua veivaamaan väsynyttä mukakiinnostunutta paskaa siitä, mitä jollekin leikkikoulun rinnakkaisluokan Jerille tai Sussulle kuuluu nykyään? Häh, ei tajuu.
alja kirjoitti:
mä en kyllä oikeastaan nauti niistä "kavereista" siellä mun listassani, jotka ei oikeasti ole mitään kavereita, kun ei niistä ole vuosikausiin mitään kuulunutkaan... ja kutsuja tulee ihmisiltä, jotka eivät edes moikkaa kadulla. siis täh? pitäiskös sinne listata kaikki ketä tuntee vai? on joskus tuntenut? no joo, oikeesti oon vaan katkera kun mun listassa on jonkun verran ihmisiä, joiden kanssa mulla ei oo mitään tekemistä facebookin ulkopuolella, jos sielläkään.
SikaMika kirjoitti:Hei yksi pieni juttu, johon olen törmännyt useampaan otteeseen tässä ketjussa:
Mitä ihmeen hienoa on "löytää x vuotta kadoksissa ollut tuttu" joltain interwebin lärvilautaselta? Häh, ei tajuu.
Jos mun tuttuni ovat olleet "kadoksissa" vuosia, sille on olemassa syynsä. Ne, joita haluan nähdä, näen aktiivisesti ihan muutenkin. Miksi vaivautua veivaamaan väsynyttä mukakiinnostunutta paskaa siitä, mitä jollekin leikkikoulun rinnakkaisluokan Jerille tai Sussulle kuuluu nykyään? Häh, ei tajuu.
alja kirjoitti:
mä en kyllä oikeastaan nauti niistä "kavereista" siellä mun listassani, jotka ei oikeasti ole mitään kavereita, kun ei niistä ole vuosikausiin mitään kuulunutkaan... ja kutsuja tulee ihmisiltä, jotka eivät edes moikkaa kadulla. siis täh? pitäiskös sinne listata kaikki ketä tuntee vai? on joskus tuntenut? no joo, oikeesti oon vaan katkera kun mun listassa on jonkun verran ihmisiä, joiden kanssa mulla ei oo mitään tekemistä facebookin ulkopuolella, jos sielläkään.
Toi on kyl vähän pelottava mesta. Opin tänään, että didin syrra seukkaa mun hyvän frendin broidin kanssa, ja että mun kavereilla on tietämättäni samoja frendejä mun kanssa. Tai mun toisiaan tuntemattomilla frendeillä on yhteisiä tuttuja. Huh.
Hmm.. Toistaiseksi olen hyvin satunnaisesti liittänyt ystäviini eteen tulleita kitinäläisiä, ehkä kuitenkin minäkin laitan suur-etsinnät käyntiin ja alan vierailla teidän ystiskansioissa ja pyytään ystiksi kaikkia vähänkään tutun näkösiä (siitä on jo kauhian paljon aikaa kun oon ketään teistä nähny irl) ja jos joku jota en ole ymmärtänyt pyytää ystiksi bongaa minut niin saa toki pyytää toistenkin päin jos meinaan tunnetaan edes kitinä tasolla (täälläkin niin pirusti uusia etten varmastikaan tunnista kaikkia, vaikka olis oikeeta nimee ja naamaa tyrkylläns..)
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
