Minä ja teatteri emme tule oikein toimeen keskenämme, sillä suurin osa näytelmistä tuottaa minulle pettymyksen, ja ne muutamat jotka minuun ovat vedonneet, ovat kaikki olleet sellaisia, että olen toistuvasti nauranut väärissä kohdissa. Tähän mennessä parasta kotimaista mitä olen nähnyt oli "Korvan tarina", jonka paluuta oopperan ohjelmistoon olen toivonut jo vuosikausia. Minun ja ystäväni kohdalla esitys alkoi jo narikassa, kun joku tuli kysymään, josko ystäväni takkia saisi lainata esitykseen...urpiainen kirjoitti:En ole aivan niin innoissani kuin toivoin. Jotenkin tuntui jäävän vähän puolivillaiseksi tämä esitys. Intensiteetti ei pysynyt korkealla. En tosin osaa sanoa, johtuiko tämä vajavainen kokemus valitettavan puutteellisesta ruotsintaidostani, koska näytelmä elää hienon dialogin varassa, jonka seuraaminen oli paikoin minulle hankalaakin, vai ohjauksen/näyttelijöiden keveydestä. Ihan mietityttävä kokemus, mutta odotin enemmän.
Hienosta dialogista ja kielestä puheenollen taas minua on aina hämmästyttänyt se, että omasta mielestäni kauneinta ruotsia kirjoittaa Jascha Golowanjuk, joka oppi ruotsia vasta aikuisiällä.
Okei, ajattelin muumipeikon tulleen ammutuksi, mutta nyljetty muumimamma on kieltämättä ihan eri tavalla ymmärrettävä tapaus. Nyt en enää ihmettele.Helsingin Sanomat kirjoitti:Samaan alas ammuttavien galleriaan pääsevät myös Väinö Linna sekä teatterinjohtaja Maria-Liisa Nevala, kun taas pahvinen Sauli Niinistö paiskataan romuläjään yhdessä nyljetyn Muumimamman sekä muun rekvisiitan, koko kumottavan järjestyksen kanssa.