Katsoin leffan
Maniac
Sopivan häiriintynyt elokuva pikkupöhnässä katsottavaksi. Harmillisesti muutama pikkujuttu esti täystyrmäyksen, mutta tunnelma pysyi ahdistavana ja kipeänä läpi leffan, lähinnä juurikin Spinellin roolisuorituksen ja kipeiden musiikkien ansiosta. Aikalailla samanlaisia fiboja aiheutti kuin aikoinaan Henrykin, joka kuitenkin dokumentaarisen kylmällä tyylillä pysyy yhä sarjamurhaajaleffojen omassa kärjessäni. raileri
Pumpkinhead
Positiivinen ylläri. Odotin hassua örkkileffaa, mutta tämä paljastuikin ennemmin surulliseksi draamaksi. Vähän samanlaista aikuistensatu-tunnelmaa kuin vaikkapa Company of the Wolves-leffassa. Hienon puolituntisen jälkeen muutama kornius pilasi hieman tunnelmaa, mutta kaikenkaikkiaan oikeinkin katsottava pätkä. Ja Lance Henriksenin karisma toimii aina. raileri
Sopivan häiriintynyt elokuva pikkupöhnässä katsottavaksi. Harmillisesti muutama pikkujuttu esti täystyrmäyksen, mutta tunnelma pysyi ahdistavana ja kipeänä läpi leffan, lähinnä juurikin Spinellin roolisuorituksen ja kipeiden musiikkien ansiosta. Aikalailla samanlaisia fiboja aiheutti kuin aikoinaan Henrykin, joka kuitenkin dokumentaarisen kylmällä tyylillä pysyy yhä sarjamurhaajaleffojen omassa kärjessäni. raileri
Pumpkinhead
Positiivinen ylläri. Odotin hassua örkkileffaa, mutta tämä paljastuikin ennemmin surulliseksi draamaksi. Vähän samanlaista aikuistensatu-tunnelmaa kuin vaikkapa Company of the Wolves-leffassa. Hienon puolituntisen jälkeen muutama kornius pilasi hieman tunnelmaa, mutta kaikenkaikkiaan oikeinkin katsottava pätkä. Ja Lance Henriksenin karisma toimii aina. raileri
Viimeksi muokannut bedlam, 10.12.2007 23:27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Päätin repäistä ja mennä katsomaan Raja 1918 -pätkän, jota oli saanut kehuja muiden muassa, erm, Aarno Laitiselta. Sain vielä seuraakin, en tosin Laitisesta.
Se ei itse asiassa ollut hullumpi pätkä. Kuvakieli oli kaunista, ja henkilöt moniulotteisempia kuin olisi saattanut kuvitella, joskus jopa varsin kiinnostavia. Näyttelijät olivat varsin hyviä, jääviyssyistä jätän tosin tarkeammat arviot muiden tehtäväksi. Teemat oli kiinnostavasti käsitelty, ja monella tapaa pätkä oli yllättävän ajankohtainen, viittaan tässä lähinnä näihin sotasurmakeskusteluihin, sisällissotaan ja miksei yleisemminkin kysymykseen valtioiden rajoista ja niiden oikeutuksesta, sekä tietysti siitä, mitä kohtalolla oikeastaan tarkoitetaan. Ehkä tässä käytiin läpi myös valinnan ongelmaa, mikä sekin on tärkeä kysymys.
Entäs miinuspuolella? Henkilöitä ja elementtejä ylipäätään oli ehkä hieman liikaa, ja joskus heidän motiivinsa tuntuivat käsittämättömiltä. Tällä on kääntöpuolikin, koska suomalaisen elokuvan perusongelma, läpiselittäminen, yleensä vältettiin. Vaikka juonen kuljetus oli sujuvaa, juonen käänteet muuttuivat lopulta epäuskottaviksi, minkä vuoksi psykologinen syvyys kärsi. Vähän vähäisemmälläkin väkivallalla olisi ehkä pärjätty, ja joskus dialogi oli hieman... päälleliimatun tuntuista. Ehkä tässäkin tietty jääviys sai minut kriittisemmäksi kuin olisi ollut perusteltua. Samoin dialogi aliarvioi katsojaa paikka paikoin, ehkä ottaen huomioon käsillä olleet aiheet, se olisi voinut olla oivaltavampaakin.
Sanoisin, että pätkä oli arvokas puheenvuoro, sillä siitä puuttui pitkästyttävä isänmaallinen paatos ja toisaalta asenteellisuus, jota joskus erehdytään pitämään kriittisyytenä. Se oli hyvin surullinen elokuva, oikeastaan, ja totta puhuen olen edelleenkin hieman allapäin sen tiimoilta. Luulen, että kyseessä on tämä it's not you, it's me -tunnelma, olen ollut viimeaikaisten retkieni jälkeen haluton näkemään edes kuvitteellista tappamista. Mutta tämä lienee enemmän oma ongelmani kuin jonkun muun.
Se ei itse asiassa ollut hullumpi pätkä. Kuvakieli oli kaunista, ja henkilöt moniulotteisempia kuin olisi saattanut kuvitella, joskus jopa varsin kiinnostavia. Näyttelijät olivat varsin hyviä, jääviyssyistä jätän tosin tarkeammat arviot muiden tehtäväksi. Teemat oli kiinnostavasti käsitelty, ja monella tapaa pätkä oli yllättävän ajankohtainen, viittaan tässä lähinnä näihin sotasurmakeskusteluihin, sisällissotaan ja miksei yleisemminkin kysymykseen valtioiden rajoista ja niiden oikeutuksesta, sekä tietysti siitä, mitä kohtalolla oikeastaan tarkoitetaan. Ehkä tässä käytiin läpi myös valinnan ongelmaa, mikä sekin on tärkeä kysymys.
Entäs miinuspuolella? Henkilöitä ja elementtejä ylipäätään oli ehkä hieman liikaa, ja joskus heidän motiivinsa tuntuivat käsittämättömiltä. Tällä on kääntöpuolikin, koska suomalaisen elokuvan perusongelma, läpiselittäminen, yleensä vältettiin. Vaikka juonen kuljetus oli sujuvaa, juonen käänteet muuttuivat lopulta epäuskottaviksi, minkä vuoksi psykologinen syvyys kärsi. Vähän vähäisemmälläkin väkivallalla olisi ehkä pärjätty, ja joskus dialogi oli hieman... päälleliimatun tuntuista. Ehkä tässäkin tietty jääviys sai minut kriittisemmäksi kuin olisi ollut perusteltua. Samoin dialogi aliarvioi katsojaa paikka paikoin, ehkä ottaen huomioon käsillä olleet aiheet, se olisi voinut olla oivaltavampaakin.
Sanoisin, että pätkä oli arvokas puheenvuoro, sillä siitä puuttui pitkästyttävä isänmaallinen paatos ja toisaalta asenteellisuus, jota joskus erehdytään pitämään kriittisyytenä. Se oli hyvin surullinen elokuva, oikeastaan, ja totta puhuen olen edelleenkin hieman allapäin sen tiimoilta. Luulen, että kyseessä on tämä it's not you, it's me -tunnelma, olen ollut viimeaikaisten retkieni jälkeen haluton näkemään edes kuvitteellista tappamista. Mutta tämä lienee enemmän oma ongelmani kuin jonkun muun.
Tuli eilen katottua toi Shooter. Jaa että Top 5:seen? Taidan jättää väliin nuo kolme muuta mainitsemaasi tämän leffakokemuksen jälkeen.Crowbar kirjoitti:Niitä onkin kaksi lisää: Female Yakuza Tale ja Harsh Times. Goya's Ghosts tulee lähelle kuten myös Shooter..masa kirjoitti:Mikä se eka oli?Crowbar kirjoitti: Vuoden toinen viiden tähden elokuva.
Täh? 2h tappamista. Päät posahtelee kun Commando-tyyppinen teräsmies tekee duuniaan, epäloogista toimintaa ja tappamista. Tiedätkö, tappamista. Ei järjen hiventäkään vaan tappamista. Hoitelee yksin 70 niistä alun sälleistä ja helikopterin myös. Tappamista. Täydet pisteet.masa kirjoitti:Tuli eilen katottua toi Shooter. Jaa että Top 5:seen? Taidan jättää väliin nuo kolme muuta mainitsemaasi tämän leffakokemuksen jälkeen.Crowbar kirjoitti:Niitä onkin kaksi lisää: Female Yakuza Tale ja Harsh Times. Goya's Ghosts tulee lähelle kuten myös Shooter..masa kirjoitti: Mikä se eka oli?
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Uh. Marky Mark = Tappamista, täydet pisteet.? En osta. Vähän kuin Jim Carrey Kummisetänä. Sitäpaitsi, John Rambo teki sen jo. Neljästi.Crowbar kirjoitti:Täh? 2h tappamista. Tappamista. Täydet pisteet.
No Okei. Ne headshotit oli komeita.
Headshot!
Headshot!
Headshot!
Headshot!
Headshot! Lol LOL! Headshot!!!
Man on the Moon
Yksi kaikkien aikojen ehdottomia lempparileffojani. Aikoinaan suorastaan inhosin Jim Carreytä, mutta tämän ja Truman Shown jälkeen oli pakko korjata mielipidettä. Ja viimeistään tietty Tahraton Mieli sai unohtamaan naamanvääntelyt.
Kyllä taas piti pidätellä itkua leffan lopussa. Ja pakko oli kuluttaa kallista yöuniaikaa selailemalla sen oikean Andy Kaufmanin videoita YouTubesta. Ehkä tää nyt oli melkoisen romantisoitu versio miehen urasta, mutta voisi kuvitella että briteissä miehen huumori oltaisiin tajuttu aivan eri tavalla. Niin fanni bat sou sääd.
Jo leffan alku on hienoimpia koskaan.
Yksi kaikkien aikojen ehdottomia lempparileffojani. Aikoinaan suorastaan inhosin Jim Carreytä, mutta tämän ja Truman Shown jälkeen oli pakko korjata mielipidettä. Ja viimeistään tietty Tahraton Mieli sai unohtamaan naamanvääntelyt.
Kyllä taas piti pidätellä itkua leffan lopussa. Ja pakko oli kuluttaa kallista yöuniaikaa selailemalla sen oikean Andy Kaufmanin videoita YouTubesta. Ehkä tää nyt oli melkoisen romantisoitu versio miehen urasta, mutta voisi kuvitella että briteissä miehen huumori oltaisiin tajuttu aivan eri tavalla. Niin fanni bat sou sääd.
Jo leffan alku on hienoimpia koskaan.
The golden compass tuli katsottua tässä pari päivää sitten, leffa jätti ristiriitaisen vaikutelman. Ei oikein osannut päättää oliko tämä ihan kauheata kuraa vai ihan ok, mikään mestariteos se ei kyllä ollut varsinkin kun juoni oli niin hyppivä että välillä tuntui että leikkauspöydälle oli jäänyt puolet juonta alustavasta ja pohjustavasta materiaalista.
Katsoppas tää joskus, jos telkasta tulee:Suvinen kirjoitti:Sideways, taas kerran.
Beautiful Girls
Tuosta leffasta tulee aina hyvä mieli ja onhan siinä vähän ajateltavaakin.
Ei noin saa sanoa. Leffahan toimi kuin junan vessa. Kaiken yliampuvuuden sisään oli kätketty aika hienoa nippelitietoa aseista. Odotan uusia osia, sikälimikäli (en nyt jaksa googlettaa) muistan oikein niin tästä piti tulla trilogia??masa kirjoitti:Uh. Marky Mark = Tappamista, täydet pisteet.? En osta. Vähän kuin Jim Carrey Kummisetänä. Sitäpaitsi, John Rambo teki sen jo. Neljästi.Crowbar kirjoitti:Täh? 2h tappamista. Tappamista. Täydet pisteet.
No Okei. Ne headshotit oli komeita.
Jep, toivottavasti julkaisevat tuon kokonaisena teatterikierroksen jälkeen. Nyt se oli pelkkä lastenleffa.JoeB kirjoitti:The golden compass tuli katsottua tässä pari päivää sitten, leffa jätti ristiriitaisen vaikutelman. Ei oikein osannut päättää oliko tämä ihan kauheata kuraa vai ihan ok, mikään mestariteos se ei kyllä ollut varsinkin kun juoni oli niin hyppivä että välillä tuntui että leikkauspöydälle oli jäänyt puolet juonta alustavasta ja pohjustavasta materiaalista.
Elokuvan kesto oli jokunen viikko ennen ensi-iltaa minimissään 2h30min. Leffahan vaan maksoi tuplasti ensimmäisen Sormusten Herran verran, joten on aika vitun älykästä studiolta viime tingassa tehdä just ja just 1h40min lastenleffa, joka loppuu ilman mitään järjellistä syytä.
Näyttää vielä floppaavan. Ei mikään ihme. Rahamiehet taas kusee massinsa kun eivät oikein ole perillä mistään. Aineksia parhaaksi fantasiaelokuvaksi tuossa kyllä olisi. Ehkä sitten joskus näkee.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Jeppajee... Odotukset oli aika matalat mutta tämä nyt paljastui jotenkin postiivisessa mielessä ihan kivaksi hutuksi. Ihan reipasta mättöä ja tehostetta, loppupeleissä ihan katsottava.
Trailer:
[youtube]http://youtube.com/watch?v=YnQXvQ1R4gg[/youtube]
Musta jää.
Tykkäsin, vaikka olikin melko ahdistava leffa. Arvostelua en ala kirjoittaa. Käykää itse ihmettelemässä.
http://www.mustajaa.fi/
Tykkäsin, vaikka olikin melko ahdistava leffa. Arvostelua en ala kirjoittaa. Käykää itse ihmettelemässä.
http://www.mustajaa.fi/
Ei pysty katsomaan. Olisin kuitenkin vaan pahisten puolella.1108 kirjoitti: Jeppajee... Odotukset oli aika matalat mutta tämä nyt paljastui jotenkin postiivisessa mielessä ihan kivaksi hutuksi. Ihan reipasta mättöä ja tehostetta, loppupeleissä ihan katsottava.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005
Jostain syystä kaikesta markkinoinnista ja muusta on jäänyt kyllä maku että kyseessä on vastaavanlainen goodytwoshoes-kurapätkä kuin se Erasmus-errolflynn-eragon-whatever oli. Lapsi löytää kompassin-kompassi tekee siitä sankarin-söpöt otukset on hyviksii ja lapsesta tulee sankari huimien voittojen ja seikkailujen jälkeen.Crowbar kirjoitti:Näyttää vielä floppaavan. Ei mikään ihme. Rahamiehet taas kusee massinsa kun eivät oikein ole perillä mistään. Aineksia parhaaksi fantasiaelokuvaksi tuossa kyllä olisi. Ehkä sitten joskus näkee.
Ei ole tosin tutustuttu alkuperäisteokseen, mutta eipä noista trailereista muuta oikein voi repiä.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005
No joo, Tarantino on onnistunut aika hyvin sekoittamaan pakkaa, samoin Mystic River (olikohan Eastwoodin ohjaama), jossa joutui arpomaan että kenestä tässä pitäisi nyt muka tykätä.Gat kirjoitti:Nykyleffat ovat useimmiten ihan lapsellisia selvine hyvis-pahis asetelmineen.
Harvakseltaan. Lotri oli tietysti yksi, mutta sehän perustuu siihen kirjaan eikä niinkään screenplayhin. Se onnistui leffana siinä, missä Narnia taas epäonnistui rujosti - henkilöhahmojen syventämisessä muuhunkin kuin yksioikoiseen pisteestä A pisteeseen B kulkemisessa keinojen C avulla.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005
Totta. Tosin Tarantinolla kaikki ovat yleensä mulkkuja vaikka hauskoja sellaisia. Yleistin liikaa.Mylwin kirjoitti:No joo, Tarantino on onnistunut aika hyvin sekoittamaan pakkaa, .Gat kirjoitti:Nykyleffat ovat useimmiten ihan lapsellisia selvine hyvis-pahis asetelmineen.
Sekin tuli mieleen "Taksikuskista", että se oli nykymitoin hidastempoinen, nykyinen yleisö ehkä pitkästyisi jos actionia ei ole alusta loppuun. Kivat roiskeet vasta lopussa siinä.
Minä en ole Tolkien-diggari, mutta leffoistakaan en pitänyt. Liikaa hatusta vedettyä taikomisella selviämistä. Narniafani olen, ja mielestäni sitä kirjaa ei juuri sen paremmin olisi leffaksi saanut. Tosin nehän ovat mustavalkoisia lastenkirjoja ja Velho ja Leijona on niistä simppelein. Myöhemmissä kirjoissa henkilöillä on vähän enemmän sävyjä. Leffan Aslanista oli tehty ällö söpö halinalle, ei yhtään kirjojen villieläimen luontoa. Ja kun kirjoista saisi hyvät splatterit, lastenfilmissä ei uskallettu kovin roiskutella.Mylwin kirjoitti: Lotri oli tietysti yksi, mutta sehän perustuu siihen kirjaan eikä niinkään screenplayhin. Se onnistui leffana siinä, missä Narnia taas epäonnistui rujosti - henkilöhahmojen syventämisessä muuhunkin kuin yksioikoiseen pisteestä A pisteeseen B kulkemisessa keinojen C avulla.
Vuokralainen (The Tenant) ****
Roman Polanskin psykologinen trilleri vuodelta 1976 kertoo siitä, miten vuokralaisen elämä muuttuu painajaiseksi hänen muuttaessaan uuteen asuntoon. Edellinen vuokralainen teki itsemurhan ja naapurit...ne ovat outoa porukkaa. Tämän lajityypin elokuvat ovat nykyisin muuttuneet valitettavan väkivaltaisiksi. Tässä elokuvassa tehokeinot ovat toiset ja siksi pidin kovin.
Roman Polanskin psykologinen trilleri vuodelta 1976 kertoo siitä, miten vuokralaisen elämä muuttuu painajaiseksi hänen muuttaessaan uuteen asuntoon. Edellinen vuokralainen teki itsemurhan ja naapurit...ne ovat outoa porukkaa. Tämän lajityypin elokuvat ovat nykyisin muuttuneet valitettavan väkivaltaisiksi. Tässä elokuvassa tehokeinot ovat toiset ja siksi pidin kovin.
Thank you for smoking
Odottelin tältä leffalta jotain sanomaa tjmsp, mutta matkallehan se jäi. Pääosan näyttelijä oli paras ja muita näyttelijöitä ees kunnolla kuvattukaan. Leffan yrittää olla jokin mieliä-avaava/herättävä, mutta sitä se on ainoastaan jenkeille joiden ÄO on alle 90. Komediaksikin kelvoton.
**
Leon
Loistava leffa, hieno kuvaus ynnä muuta. Gary Oldmankin vetää ihan kivan roolin ja muutkin pääosanesittäjät onnistuvat, ainoastaan tarinan pienet epäloogisuudet haittaapi.
****
Spoilereita huom!
Leffa on kuvattu todellisuuden säännöillä, mutta rikkoopi niitä sitten; Miten se jepari saa lahdata perheen ja antaa seikkaperäisen selityksen "ammuin tästä kun se haki asetta(, oho meni kakarat mukana kun autofire jäi päälle)"??
Tämän jälkeen pikkutyttö menee x-määrän mutkia kanssa poliisiasemalle yrittääkseen niistää dirty copin, tytön kassia tietenkään mitenkään tutkita kun hän ilmoittaa kyseessä olevan "special delivery" ruskeassa paperikassissa. Tietty toki leffan sankari käy itse hakemassa tytön poliisiasemalta niistäen jonkusen kytän matkalla. Tästä riemastuen DEA:n Agentti (Oldman) julistaa pyhän sodan ja unleashaa koko poliisiaseman sotaan yhtä miestä vastaan keskellä korttelia... noh lopputuloksen kaikki tietää ja arvaa.
Kaakunan mielestä nämä pienet epäloogisuudet voi anteeksiantaa, kun kerran niitä kaikkia ei ole tarviskaan kuvata leffan toimivuuden kannalta, mutta kyllä mä ainakin filmejä katsoessa mietin että "miten vitussa toikin onnistui.." Kill Bill-leffat esimerkiksi ovat sitten astia erikseen, kun Tarantino ei ole edes yrittänyt tavoitella todellisuutta leffoissaan.
Odottelin tältä leffalta jotain sanomaa tjmsp, mutta matkallehan se jäi. Pääosan näyttelijä oli paras ja muita näyttelijöitä ees kunnolla kuvattukaan. Leffan yrittää olla jokin mieliä-avaava/herättävä, mutta sitä se on ainoastaan jenkeille joiden ÄO on alle 90. Komediaksikin kelvoton.
**
Leon
Loistava leffa, hieno kuvaus ynnä muuta. Gary Oldmankin vetää ihan kivan roolin ja muutkin pääosanesittäjät onnistuvat, ainoastaan tarinan pienet epäloogisuudet haittaapi.
****
Spoilereita huom!
Leffa on kuvattu todellisuuden säännöillä, mutta rikkoopi niitä sitten; Miten se jepari saa lahdata perheen ja antaa seikkaperäisen selityksen "ammuin tästä kun se haki asetta(, oho meni kakarat mukana kun autofire jäi päälle)"??
Tämän jälkeen pikkutyttö menee x-määrän mutkia kanssa poliisiasemalle yrittääkseen niistää dirty copin, tytön kassia tietenkään mitenkään tutkita kun hän ilmoittaa kyseessä olevan "special delivery" ruskeassa paperikassissa. Tietty toki leffan sankari käy itse hakemassa tytön poliisiasemalta niistäen jonkusen kytän matkalla. Tästä riemastuen DEA:n Agentti (Oldman) julistaa pyhän sodan ja unleashaa koko poliisiaseman sotaan yhtä miestä vastaan keskellä korttelia... noh lopputuloksen kaikki tietää ja arvaa.
Kaakunan mielestä nämä pienet epäloogisuudet voi anteeksiantaa, kun kerran niitä kaikkia ei ole tarviskaan kuvata leffan toimivuuden kannalta, mutta kyllä mä ainakin filmejä katsoessa mietin että "miten vitussa toikin onnistui.." Kill Bill-leffat esimerkiksi ovat sitten astia erikseen, kun Tarantino ei ole edes yrittänyt tavoitella todellisuutta leffoissaan.
Die Hard 4.0
John McClane on tullut jälleen pelastamaan Ameriikan, tällä kertaa tietokoneterroristeilta, jotka uhkaavat romahduttaa Yhdysvaltain liikenne- ja talousjärjestelmien infrastruktuurin. Kuten terroristi McClanelle toteaa, John on analoginen kello digitaalisessa maailmassa. Niinpä taistelupariksi tarvitaan nuori nörttipoju, poju hoitaa tekniikan, John raivaa tien. Toimintaa ja hienoja stuntteja riittää. McClane ei anna periksi ja huumori kukkii tiukassakin tilanteessa. Yipee-ki-yay, motherfucker!
John McClane on tullut jälleen pelastamaan Ameriikan, tällä kertaa tietokoneterroristeilta, jotka uhkaavat romahduttaa Yhdysvaltain liikenne- ja talousjärjestelmien infrastruktuurin. Kuten terroristi McClanelle toteaa, John on analoginen kello digitaalisessa maailmassa. Niinpä taistelupariksi tarvitaan nuori nörttipoju, poju hoitaa tekniikan, John raivaa tien. Toimintaa ja hienoja stuntteja riittää. McClane ei anna periksi ja huumori kukkii tiukassakin tilanteessa. Yipee-ki-yay, motherfucker!