Jokelan yläasteella Tuusulassa ammuttu
En oikein ymmärrä mielen sairauksia. En tiedä, miltä tuntuu olla hullu. Kun olin 24v niin pidin närästystä ja toisen päivän kankkusta ihmeellisinä mielikuvitustauteina; sittemmin olen omakohtaisesti oppinut ymmärtämään mitä ne merkitsevät. En edelleenkään täysin ymmärrä migreeniä.
Lähimmäksi olen mielen sairauksien saralla päässyt kai vakavaa työuupumusta. Purskahdettuani aikanaan itkuun työmatkallani oivalsin, että ehkäpä tässä on tullut painettua hiukka liikaa hommia. Ymmärtääkseni koko huono olo johtui stressistä: oli univaikeuksia ynnä muuta. Toivoakseni olen oppinut sietämään stressiä paremmin.
Ja siis minähän olen tervejärkisempi kuin kukaan kenet tunnen. Ei hullu tajua olevansa hullu. Australian yhteiskunnan tukipilari kun olen, vapaalla jalalla ja muutenkin (toistaiseksi) ympäristölleni vaarattomana otaksun olevani mieleltäni terve. Toisekseen, hulluus ei kai ole mustavalkoista: on vähän hulluja, enemmän hulluja ja umpihulluja. Vähän hullujen kastroiminen/kaasuttaminen sillä perusteella, että on olemassa umpihulluja ei tee minusta järkeä. Umpihullujen kaasuttaminen puolestaan on minusta vähintäänkin arvelluttavaa - väärin.
Jos joku nauttii tajuntaan vaikuttavia aineita ja sitä kautta sekä kokee itse että ympäristö kokee aineen vaikutuksen olevan positiivinen niin eikun nappia naamaan. Jos kalja tuntuu hyvältä niin puolestani kalja kannattaa ottaa. Diapami ja morfiini tuntuvat niin hyvältä, että minullahan ei ole yhtikäs mitään leikkuupöydälle joutumista vastaan. "Sattuuko?" "Sattuu! Sattuuuh!" (<- vaikka ei sattunut yhtään; ajattelin vain ottaa valtion kustantaman morfiinipilven taatusti lääketieteellisesti turvallisissa oloissa)
Ongelma näissä hommissa on, että joku vetää unilääkkeitä saadakseen stressiltä nukuttua. Toinen juo korin kaljaa viikossa. Kolmas ottaa happoa ymmärtääkseen itseään. Kukaan edellämainituista ei kuitenkaan välttämättä tästä teosta johtuen tai siitä huolimatta ole sairas. Laki tai mikään muukaan ohjesääntö ei yksikäsitteisesti kykene määrittämään yksilön terveyttä sen perusteella, mitä hän nauttii. John Frusciante on pahainen narkkari, mutta kaverin kastroiminen tai kaasuttaminen riistäisi maailmalta jonkinmoisen musiikillisen lahjakkuuden.
Lähimmäksi olen mielen sairauksien saralla päässyt kai vakavaa työuupumusta. Purskahdettuani aikanaan itkuun työmatkallani oivalsin, että ehkäpä tässä on tullut painettua hiukka liikaa hommia. Ymmärtääkseni koko huono olo johtui stressistä: oli univaikeuksia ynnä muuta. Toivoakseni olen oppinut sietämään stressiä paremmin.
Ja siis minähän olen tervejärkisempi kuin kukaan kenet tunnen. Ei hullu tajua olevansa hullu. Australian yhteiskunnan tukipilari kun olen, vapaalla jalalla ja muutenkin (toistaiseksi) ympäristölleni vaarattomana otaksun olevani mieleltäni terve. Toisekseen, hulluus ei kai ole mustavalkoista: on vähän hulluja, enemmän hulluja ja umpihulluja. Vähän hullujen kastroiminen/kaasuttaminen sillä perusteella, että on olemassa umpihulluja ei tee minusta järkeä. Umpihullujen kaasuttaminen puolestaan on minusta vähintäänkin arvelluttavaa - väärin.
Jos joku nauttii tajuntaan vaikuttavia aineita ja sitä kautta sekä kokee itse että ympäristö kokee aineen vaikutuksen olevan positiivinen niin eikun nappia naamaan. Jos kalja tuntuu hyvältä niin puolestani kalja kannattaa ottaa. Diapami ja morfiini tuntuvat niin hyvältä, että minullahan ei ole yhtikäs mitään leikkuupöydälle joutumista vastaan. "Sattuuko?" "Sattuu! Sattuuuh!" (<- vaikka ei sattunut yhtään; ajattelin vain ottaa valtion kustantaman morfiinipilven taatusti lääketieteellisesti turvallisissa oloissa)
Ongelma näissä hommissa on, että joku vetää unilääkkeitä saadakseen stressiltä nukuttua. Toinen juo korin kaljaa viikossa. Kolmas ottaa happoa ymmärtääkseen itseään. Kukaan edellämainituista ei kuitenkaan välttämättä tästä teosta johtuen tai siitä huolimatta ole sairas. Laki tai mikään muukaan ohjesääntö ei yksikäsitteisesti kykene määrittämään yksilön terveyttä sen perusteella, mitä hän nauttii. John Frusciante on pahainen narkkari, mutta kaverin kastroiminen tai kaasuttaminen riistäisi maailmalta jonkinmoisen musiikillisen lahjakkuuden.
Niin. MItä lääkärin olisi pitänyt tehdä? Hommata miehelle uusi työ? Jos ongelma on työssä, niin eihän lääkäri sille mitään voi.masa kirjoitti:Geetz kirjoitti: Mutta mutta... Miksi se häiritsee muita jos osa ihmisistä kokee saavansa hyödyn napeista, vaikka söisivätkin niitä turhaan? Huoli heidän terveydestään? Miten heidät saisi pakotettua ammattilaisen puheille jos lääke toimiikin eikä syytä uusille konsteille oikein mielessä ole?
No sanotaan näin, että puoli vuotta sitten eräs.. Hmm.. Läheiseni meni työuupumuksen vuoksi lääkärille. Tämä sukulaismies sanoi lekurille että työ on raskasta ja vaativaa, ei saa nukuttua ja toimiii ylikierroksilla koko ajan. Lekuri tarjosi heti, mitään kyselemättä rauhoitavia ja unilääkkeitä. Mitään muuta ratkaisua ei edes tullut esille.
Mentiin taas 2 kk eteenpäin. Virtaa riitti ja töissä tapahtui, kunnes tuli edellistä kovempi uupuminen. Lääkäriiin ja taas sama tulos. Vaihdettiin lääkkeitä ja takas töihin viikon sairasloman kautta. Taas mentiin pari kuukautta, ennen kuin mies itse tajusi kierron kun oli taas illalla ottamassa nukkumaan mennessä unilääkeitä. Käveli vessaan, veti kaikki tropit pöntöstä alas ja meni seuraavana päivänä pomon juttusille. Sanoi tarvitsevansa lomaa loppuunpalamisen takia ja sanoi myös etsivän toisenlaista duunia.
Nyt taitaa ollla vielä 4 vkoa sairaslomaaa jäljellä. Yöunet maistuu, käy lenkillä ja kaikki on paranemaan päin. Eikä ainuttakaan onnelisuuspilleriä tarvittu, kun otti itse asiat omiin käsiinsä, eikä turvannut aina onnen tuovaan pikkupikkupilleriin.
Lääkäreitä on ihan yhtä moneen junaan kuin Tuusulalaisia abiturienttejakin.masa kirjoitti:NuoriDaavid kirjoitti: Niin. MItä lääkärin olisi pitänyt tehdä? Hommata miehelle uusi työ? Jos ongelma on työssä, niin eihän lääkäri sille mitään voi.
Te näköjään osaatte tarjota vain ja ainoastaan sen pillerin.
Takaisin topikkiin:
Varoitettiinko rehtoria?
8.11.2007 11:33
Uutislehti 100:n haastattelema nuorukainen kertoo, että Jokelan koulun oppilaat olisivat etukäteen varoittaneet koulun rehtoria Pekka-Eric Auvisen mielentilasta.
Rehtorille oli kerrottu koulun ilmapiirin olevan surkea ja todettu Auvisen olevan "pimahtamassa".
Rehtori ei ryhtynyt toimenpiteisiin varoituksen vuoksi.
- Rehtori totesi, ettei ollut havainnut koulun ilmapiirissä mitään erityistä, nimettömänä pysytellyt haastateltu totesi lehdessä.
Iltalehden torstaina tavoittamat koulun opettajat eivät tienneet mitään mahdollisesta varoituksesta.
Mahdollisesta ennakkovaroituksesta ei tiennyt myöskään Jokelan koulun asioita hoitava Tuusulan sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola.
- Tällaisesta minulla ei ole minkäänlaista tietoa.
Ennakkovaroitus oli uusi asia myös keskusrikospoliisin johdolle.
- Meille ei ole tämmöistä tietoa tullut, toteaa rikosylikomisario Tero Haapala.
- Ensimmäisen kerran kuulen nyt asiasta.
Rehtori menehtyi itse välikohtauksessa.
Varoitettiinko rehtoria?
8.11.2007 11:33
Uutislehti 100:n haastattelema nuorukainen kertoo, että Jokelan koulun oppilaat olisivat etukäteen varoittaneet koulun rehtoria Pekka-Eric Auvisen mielentilasta.
Rehtorille oli kerrottu koulun ilmapiirin olevan surkea ja todettu Auvisen olevan "pimahtamassa".
Rehtori ei ryhtynyt toimenpiteisiin varoituksen vuoksi.
- Rehtori totesi, ettei ollut havainnut koulun ilmapiirissä mitään erityistä, nimettömänä pysytellyt haastateltu totesi lehdessä.
Iltalehden torstaina tavoittamat koulun opettajat eivät tienneet mitään mahdollisesta varoituksesta.
Mahdollisesta ennakkovaroituksesta ei tiennyt myöskään Jokelan koulun asioita hoitava Tuusulan sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola.
- Tällaisesta minulla ei ole minkäänlaista tietoa.
Ennakkovaroitus oli uusi asia myös keskusrikospoliisin johdolle.
- Meille ei ole tämmöistä tietoa tullut, toteaa rikosylikomisario Tero Haapala.
- Ensimmäisen kerran kuulen nyt asiasta.
Rehtori menehtyi itse välikohtauksessa.
Muistelen, ettet myöskään usko influenssarokotteisiin. Taisit sanoa, että juuri ne jotka rokotuksen ottavat myös influenssan saavat.masa kirjoitti: Ihan varmasti tietää, mutta voisiko olla mahdolista, että kaiken oppinut lääkärikin voi mennä metsään?
Meinaan vaan, että onhan sitä lääkärit ennenkin syöttäneet hyvässä uskossa potilailleen kaikkea paskaa, kuten talidomia, vai mitä nyt olikaan..?
Kontrollikysymys: Auttavatko särkylääkkeet mielestäsi kipuun? Kontrollikysymys kakkonen: kieltäydytkö operaatiosta, jos koskoo, koskoo, kamalasti koskoo ja lekuri sanoo sinulla olevan umpisuolen?
Varsinainen kysymys: kuvitteletko lääkärin osaavan parantaa sairauksia keskimäärin:
a) huonommin kuin kadulta reväisty perusjaska
b) yhtä hyvin/huonosti kuin perusjaska
c) paremmin kuin perusjaska
Bonuskysymys: Kuulutko Amish-hurulahkoon?
elco kirjoitti: Muistelen, ettet myöskään usko influenssarokotteisiin. Taisit sanoa, että juuri ne jotka rokotuksen ottavat myös influenssan saavat.
En käytä kyseisiä lääkkeitä, vaikka ne ilmaiseksi töistä saisinkin. Olen hyvin hyvin harvoin kipeänä, jote en näe mitään tarvetta kyseiselle rokotteelle. Viimeksi taisin olla kuumeessa yläasteikäisenä. Olisi luultavasti eri asia jos reissaisin paljon.
Kyllä.Kontrollikysymys: Auttavatko särkylääkkeet mielestäsi kipuun?
EnKontrollikysymys kakkonen: kieltäydytkö operaatiosta, jos koskoo, koskoo, kamalasti koskoo ja lekuri sanoo sinulla olevan umpisuolen?
c) paremmin kuin perusjaskaVarsinainen kysymys: kuvitteletko lääkärin osaavan parantaa sairauksia keskimäärin:
En tuohon lahkoon, mutta siihen joka uskoo että tunteita pystyy käsittelemään ilman mielialaan vaikuttavia aineita. Sen lahko nimi on "elämä on parasta huumetta"Bonuskysymys: Kuulutko Amish-hurulahkoon
Tuskin keskustelu voi johtaa mihinkään provoilua kummempaan, jos asiat yksinkertaistetaan äärimmilleen.masa kirjoitti:Ehkäpä, mutta onko se oikea tie ongelmien ratkaisuun?NuoriDaavid kirjoitti: Toistan aiemman teesini: samaan aikaan kun masennuslääkkeiden käyttö on tuplaantunut, on itsemurhien määrä puolittunut.
Mitäs sitten kun resepti on vanhentunut, pillerit loppu ja todellisuus iskee. Eikö olis parempi käydä asia läpi, kuin haudata sitä sumuseinän taakse?
Pari faktaa: Ei masennus edes uusiudu kaikilla lääkkeiden käytön lopettaineilla. (En ole mikään lääkäri, mutta käsittääkseni ei lääkkeiden käyttöä pääsääntöisesti pyritä jatkamaan loputtomiin, jos ei ole jotain perustetta. Kuten vaikka oireiden uusiutuminen toistuvasti.)
Masennusta on monentasoista ja vakavimmissa tapauksissa on aivan turha puhua ongelman ratkaisusta asiaa käsittelemällä ennen kuin pahin vaihe on ohi.
Juu, eikös se ollut talidomidia. Jotain unilääkkeeksi sopivaa. Tosin odottavilla äideillä se teki vähän muutakin, kuin mielen rauhalliseksi tai että sai unen päästä kiinni ...masa kirjoitti:Ihan varmasti tietää, mutta voisiko olla mahdolista, että kaiken oppinut lääkärikin voi mennä metsään?
Meinaan vaan, että onhan sitä lääkärit ennenkin syöttäneet hyvässä uskossa potilailleen kaikkea paskaa, kuten talidomia, vai mitä nyt olikaan..?
Komppaan Geetzua, vaikka itse muutamaan otteeseen SSRI-lääkkeitä syöneenä en suhtaudu niihin kritiikittömästi. Minun kohdallani terapia auttoi paljon enemmän kuin lääkkeet. Lääkkeet ovat vähän niin kuin kainalokepit, kun ahdistus tai masennus on niin paha, että energiaa ei riitä asioiden käsittelemiseen.Geetz kirjoitti: Itseäni pelottaa lasten kasvatuksessa enemmän ne ihmiset, jotka asettavat itsensä sen kaiken pilleripopsijamassan yläpuolelle, asettuvat sinne omaan ylhäyteensä kaikessa upeudessaan ja komeudessaan. Ehkä jopa teilaavat osan siitä säälittävänä pitämästään massasta (niin kuin eilen)...
Toisaalta, meidän aikanamme usein tuntuu siltä, että negatiiviset tunteet on kielletty. Mä olen viime aikoina huomannut, että esim. suru voi olla jotenkin miellyttävä tunne. Paljon pahempaa on yrittää tuntea jotain, jota ei tunne. Yhdenkin asiantuntijan mukaan tunteisiin vaikuttavat sellainen fysiikan laki, että mikä menee alas, tulee jossain vaiheessa ylös.
Nyt on lainattava koko paska, sori vaan.NuoriDaavid kirjoitti:Niin. MItä lääkärin olisi pitänyt tehdä? Hommata miehelle uusi työ? Jos ongelma on työssä, niin eihän lääkäri sille mitään voi.masa kirjoitti: No sanotaan näin, että puoli vuotta sitten eräs.. Hmm.. Läheiseni meni työuupumuksen vuoksi lääkärille. Tämä sukulaismies sanoi lekurille että työ on raskasta ja vaativaa, ei saa nukuttua ja toimiii ylikierroksilla koko ajan. Lekuri tarjosi heti, mitään kyselemättä rauhoitavia ja unilääkkeitä. Mitään muuta ratkaisua ei edes tullut esille.
Mentiin taas 2 kk eteenpäin. Virtaa riitti ja töissä tapahtui, kunnes tuli edellistä kovempi uupuminen. Lääkäriiin ja taas sama tulos. Vaihdettiin lääkkeitä ja takas töihin viikon sairasloman kautta. Taas mentiin pari kuukautta, ennen kuin mies itse tajusi kierron kun oli taas illalla ottamassa nukkumaan mennessä unilääkeitä. Käveli vessaan, veti kaikki tropit pöntöstä alas ja meni seuraavana päivänä pomon juttusille. Sanoi tarvitsevansa lomaa loppuunpalamisen takia ja sanoi myös etsivän toisenlaista duunia.
Nyt taitaa ollla vielä 4 vkoa sairaslomaaa jäljellä. Yöunet maistuu, käy lenkillä ja kaikki on paranemaan päin. Eikä ainuttakaan onnelisuuspilleriä tarvittu, kun otti itse asiat omiin käsiinsä, eikä turvannut aina onnen tuovaan pikkupikkupilleriin.
Lääkärissä käynti vaatii oikeasti kansalaistaitoja. Masa, ehkä läheisesi ei osannut yksilöidä pahan olonsa syytä vaan ilmaisi ainoaksi oireeksi univaikeudet. Jos lääkäri ei saa parempaa vihjettä ongelmien todellisesta syystä, vähän vaikea on todeta että olet muuten työuupunut, vaihda duunia. Diagnoosinteko ei tietysti ole potilaan vastuulla mutta oireiden tarkka kuvailu on.
Harva vain tohtii kertoa miten työssäkäynti itkettää, ammatillinen itsetunto ja koko itsearvostus on nollassa, keskittymiskyky kärsii eivätkä yksinkertaisetkaan asiat tunnu onnistuvan ja mielessä risteilevät itsetuhoiset ajatukset, kun periaatteessa ulkoisissa puitteissa mitään ei ole vialla, ei vain jaksa. On niin paljon helpompaa mennä sanomaan ettei saa nukuttua ja odottaa toisen meediona aistivan todellisen ongelman. Miksei sitä voi sanoa ettei koe olevansa työkykyinen ja tarvitsee apua saadakseen asiat taas järjestykseen. Tällä vihjeellä psykologipalveluita olisi varmasti ollut tarjolla ja ratkaisu löytynyt nopeammin.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Tämä pätee siis runsaan alkoholinkäytön yhteydessä. Muuten se klisee on yleensä toisin päin, jos fysiikasta puhutaan.mustanikki kirjoitti:Yhdenkin asiantuntijan mukaan tunteisiin vaikuttavat sellainen fysiikan laki, että mikä menee alas, tulee jossain vaiheessa ylös.
Pahoittelen, tämän asiattomampaa ja turhempaa kommenttia en osannut lisätä.
"Facts are stupid things."
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Vaikean masennuksen hoitoon kuuluvat terapia ja lääkkeet. Molemmat auttavat,ja yhdessä auttavat paremmin kuin kumpikaan yksinään.1+1=2.
Tämä on paljon tutkittu fakta.
Jankutan vielä sitä, että samaan aikaan, kun masennuslääkkeiden käyttö on tuplaantunut, itsemurhien määrä on vähentynyt puoleen. Mielestäni tämä on niin selkeä osoitus masennuslääkkeiden käytön hyödyllisyydestä vaikeassa masennuksessa, että minun on vaikea käsittää, jos joku väittää vastaan. Todennäköisesti masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö estää suomessa vuodessa noin 500 itsemurhaa.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, että masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttaisivat kaikkiin ongelmiin. Kaikkeen tehoavaa ihmelääkettä ei ole kuin luontaistuotekaupoissa.
Miksi masentunut ihminen sitten ei automaattisesti pääse terapiaan? Resurssikysymys. Jos minä esim. teen masentuneesta potilaasta lähetteen paikalliselle psykiatrin pkl:lle, niin vähintään 50%:n todennäköisyydellä lähete palautuu resurssipulan takia.
Lääkkeestä on tutkitusti apua, joten jatkan potilaan lääkehoitoa, koska se on kuitenkin parempi kuin ei hoitoa lainkaan. 1+0=1 ja 1>0.
Tämä on paljon tutkittu fakta.
Jankutan vielä sitä, että samaan aikaan, kun masennuslääkkeiden käyttö on tuplaantunut, itsemurhien määrä on vähentynyt puoleen. Mielestäni tämä on niin selkeä osoitus masennuslääkkeiden käytön hyödyllisyydestä vaikeassa masennuksessa, että minun on vaikea käsittää, jos joku väittää vastaan. Todennäköisesti masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö estää suomessa vuodessa noin 500 itsemurhaa.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, että masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttaisivat kaikkiin ongelmiin. Kaikkeen tehoavaa ihmelääkettä ei ole kuin luontaistuotekaupoissa.
Miksi masentunut ihminen sitten ei automaattisesti pääse terapiaan? Resurssikysymys. Jos minä esim. teen masentuneesta potilaasta lähetteen paikalliselle psykiatrin pkl:lle, niin vähintään 50%:n todennäköisyydellä lähete palautuu resurssipulan takia.
Lääkkeestä on tutkitusti apua, joten jatkan potilaan lääkehoitoa, koska se on kuitenkin parempi kuin ei hoitoa lainkaan. 1+0=1 ja 1>0.
No, noin oli kyllä kirjoittanut eräskin pitkän uran psykologina tehnyt alan tohtorismies, ei tullut ihan omasta päästä.Ihminen kirjoitti:Tämä pätee siis runsaan alkoholinkäytön yhteydessä. Muuten se klisee on yleensä toisin päin, jos fysiikasta puhutaan.mustanikki kirjoitti:Yhdenkin asiantuntijan mukaan tunteisiin vaikuttavat sellainen fysiikan laki, että mikä menee alas, tulee jossain vaiheessa ylös.
"Lääkitys tekee minut aggressiiviseksi"
8.11.2007 12:18
Pekka-Eric Auvisen ex-nettityttöystävä Tanaschee kävi keskustelua Auvisen kanssa internetissä päivää ennen koulumurhia.
Pekka-Eric Auvisen ex-nettityttöystävä Tanaschee kävi keskustelua Auvisen kanssa internetissä päivää ennen koulumurhia.
Sturmgeist -nimellä esiintynyt Auvinen oli kysynyt Tanascheelta heidän suhteestaan.
- Olemmeko ok? Ystävyyssuhteemme merkitsee minulle paljon.
- Kaikki ok. Ymmärrän, Tanaschee vastasi.
Tämän jälkeen Auvinen pahoitteli käytöstään.
- Anteeksi että olen käyttäytynyt näin. Lääkitykseni tekee minut turhautuneeksi ja aggressiiviseksi.
Auvinen pahoitteli tyttöystävälleen käyttäytymistä, joka oli hänen mukaansa aiheutunut masennuslääkkeen käytöstä.
Kai harmittelet, että Auvinen kuului noihin viiteensataan? Toisaalta pienellä itsensä viiltelyllä kotioloissa ei pääse otsikoihin.masa kirjoitti:Harmi että Auvinen ei kuulunut noiden 500:n joukkoon.NuoriDaavid kirjoitti:Todennäköisesti masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö estää suomessa vuodessa noin 500 itsemurhaa.
Tarkoittanet, että harmi että Auvinen kuului noiden 500:n joukkoon. EDIT: Uusi yritys: Harmi, että masennuslääkkeet eivät estäneet PEA:n itsemurhaa?masa kirjoitti:Harmi että Auvinen ei kuulunut noiden 500:n joukkoon.NuoriDaavid kirjoitti:Todennäköisesti masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö estää suomessa vuodessa noin 500 itsemurhaa.
Miksi kukaan söisi särkylääkettä kipuun?
Viimeksi muokannut elco, 08.11.2007 13:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Miten niin? Auvinenhan teki itsemurhan?PerttiMakimaa kirjoitti:Kai harmittelet, että Auvinen kuului noihin viiteensataan? .masa kirjoitti:Harmi että Auvinen ei kuulunut noiden 500:n joukkoon.NuoriDaavid kirjoitti:Todennäköisesti masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö estää suomessa vuodessa noin 500 itsemurhaa.
Niin. Sama mies piti itseään ylijumalana ja katsoi, että vain kolme prosenttia ihmisistä ansaitsee elää.masa kirjoitti:Auvinen pahoitteli tyttöystävälleen käyttäytymistä, joka oli hänen mukaansa aiheutunut masennuslääkkeen käytöstä.
Kuulostaa mieheltä, jolta kannattaa ammentaa elämänohjeita?
Edelleen: ei lääke ole 130 prosenttinen ratkaisu.
Enhän minä noin sanonut vaan kehotin potilasta kertomaan totuudenmukaisesti kaikista oireistaan, eikä vain niistä sosiaalisesti hyväksytyimmistä. Ensihoitona läheisellesikään ei määrätty mielialalääkkeitä vaan kertomasi mukaan unihäiriöiden katkaisuun unilääkkeitä ja rauhoittavia ylikierroksilla käyntiin. Hoitoa juuri niihin oireisiin joita esille tuotiin.masa kirjoitti:Eli siis mielialalääkkeet menevät ongelman ratkaisussa psykologi"lääkkeiden" ohi? Siis ensihoitona?Melnais kirjoitti: Tällä vihjeellä psykologipalveluita olisi varmasti ollut tarjolla ja ratkaisu löytynyt nopeammin.
Elämä kantaa, jos sen antaa