Hassua, mä kun olen vähän vältellyt noita lääkäreitä (Tai ainakin suurinta osaa.)Vadim kirjoitti:Tarkemmin ajatellen en ainakaan lakimiestä. Vältän itsekin heidän seuraansa, noin niinkuin vapaa-aikanani.
Suuri irtohauskakysely
Ei voi tietää. Mutta jos ottaa riskin ja rakastuu lakimieheen, kannattaa harjoittaa edunvalvontaa avioerotilanteessa(kin). Win some, lose some.Zeb kirjoitti:Saisko vielä perusteluja? Lakimiehet vaikuttaa välillä pelottavan kylmiltä. (Et tosin kyllä sinä.) Vai meinaatko että olen niin huono lääkäri et oma lakimies olis paikallaan?Vadim kirjoitti:Lakimiestä, ellen olisi jäävi.
Minusta kyllä tuntuu, että osaisit arvostaa insinöörin yksinkertaista ja perusrehellistä elämänasennetta. Ehkä Zäp oli oikeassa, niin kuin aina.
Juu, no mä kun olen ajatellut etten koskaan edes tekisi avioehtoa jos naimisiin saakka ehtisin. Perustelen tämän sillä, että minusta pitää voida luottaa oikeastaan elämänsä toisen käsiin jos naimisiin haluaa, saati sitten rahansa. En taitaisi oikein pärjätä sellaisen lakimiehen prototyypin kanssa jonka tavoite olisi etsiä joku kiero porsaanreikä joka asiassa.Vadim kirjoitti:Ei voi tietää. Mutta jos ottaa riskin ja rakastuu lakimieheen, kannattaa harjoittaa edunvalvontaa avioerotilanteessa(kin). Win some, lose some.
Minusta kyllä tuntuu, että osaisit arvostaa insinöörin yksinkertaista ja perusrehellistä elämänasennetta. Ehkä Zäp oli oikeassa, niin kuin aina.
Luottamus on hyvä asia, varmuus on vielä parempi.Zeb kirjoitti:Juu, no mä kun olen ajatellut etten koskaan edes tekisi avioehtoa jos naimisiin saakka ehtisin. Perustelen tämän sillä, että minusta pitää voida luottaa oikeastaan elämänsä toisen käsiin jos naimisiin haluaa, saati sitten rahansa. En taitaisi oikein pärjätä sellaisen lakimiehen prototyypin kanssa jonka tavoite olisi etsiä joku kiero porsaanreikä joka asiassa.Vadim kirjoitti:Ei voi tietää. Mutta jos ottaa riskin ja rakastuu lakimieheen, kannattaa harjoittaa edunvalvontaa avioerotilanteessa(kin). Win some, lose some.
Minusta kyllä tuntuu, että osaisit arvostaa insinöörin yksinkertaista ja perusrehellistä elämänasennetta. Ehkä Zäp oli oikeassa, niin kuin aina.
Niin no. Miksi tuhlata elämänsä, kun voi tuhlata sekä elämänsä että rahat.Zeb kirjoitti:Juu, no mä kun olen ajatellut etten koskaan edes tekisi avioehtoa jos naimisiin saakka ehtisin. Perustelen tämän sillä, että minusta pitää voida luottaa oikeastaan elämänsä toisen käsiin jos naimisiin haluaa, saati sitten rahansa. En taitaisi oikein pärjätä sellaisen lakimiehen prototyypin kanssa jonka tavoite olisi etsiä joku kiero porsaanreikä joka asiassa.
No toihan hoituu helposti sillä, että olet vaan varakkaampi ja parempituloinen. Tuskin se toinen sillon loputtomasti vastustelee.Zeb kirjoitti:Juu, no mä kun olen ajatellut etten koskaan edes tekisi avioehtoa jos naimisiin saakka ehtisin. Perustelen tämän sillä, että minusta pitää voida luottaa oikeastaan elämänsä toisen käsiin jos naimisiin haluaa, saati sitten rahansa. En taitaisi oikein pärjätä sellaisen lakimiehen prototyypin kanssa jonka tavoite olisi etsiä joku kiero porsaanreikä joka asiassa.
Mikä ihmeen naimisiinmeno? Tämä ketju käsittelee tiukasti irtohauskaa.Zeb kirjoitti:En aio mennä naimisiin ihmisen kanssa josta en voi olla varma. Perusluonne ja arvomaailma eivät muutu, ei edes avioerossa. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että suurimman osan kannattaa kyllä naimisiin mennessään tehdä se avioehto.Chap kirjoitti:Luottamus on hyvä asia, varmuus on vielä parempi.
Tuo on kyllä niin totta. Meillä keskustelua on tullut vain kahdesta kissasta ja yhdestä koirasta, joiden kohdalla ainoa vaihtoehto on yhteishuoltajuus jollain vuoroviikkojärjestelyllä, muut eläimetkin on ollut helppoa jakaa, materiasta nyt puhumattakaan. On helppoa kun kumpikaan ei ole materialisti.Zeb kirjoitti:En aio mennä naimisiin ihmisen kanssa josta en voi olla varma. Perusluonne ja arvomaailma eivät muutu, ei edes avioerossa.Chap kirjoitti:Luottamus on hyvä asia, varmuus on vielä parempi.
Joo, no näinhän se todennäköisesti tulee menemään. Vedän puoleeni persaukisia. Mut luottaa pitää voida, isommissakin asioissa kuin puolessa omaisuutta. Rehellinen ihminen ei vie hänelle kuulumatonta erotilanteessakaan, enkä aio naida epärehellistä enkä sellaista joka pitää minua potentiaalisesti epärehellisenä.ak kirjoitti:No toihan hoituu helposti sillä, että olet vaan varakkaampi ja parempituloinen. Tuskin se toinen sillon loputtomasti vastustelee.
Ihme touhotus tuosta avioehdosta nykyään Suomessa. Vaikka oltaisiin miten persaukisia, niin silti varaudutaan siihen, että se, jolle valoja ollaan menossa vannomaan saattaakin olla rosvo. Nättiä?
Oletkohan oikeasti ajatellut asiaa sen pidemälle erilaisten ihmisten kannalta?Herra Manala kirjoitti:Mä kun sain tuolta aiemmasta sellaisen käsityksen, että tunnet ihan oikeasti jääväsi jostain tärkeästä ja perustavanlaatuisesta elämänvaiheesta paitsi, jos et saa muutamaan otteeseen pokattua irtohauskaa baarista.Duckzilla kirjoitti:
Jos sellainen fiilis jää muuten hyvässä parisuhteessa eläen, voi lopputulos olla ikävä. (vrt. Hyvä vaimo, hyvä suhde, hyvä kämppä, hyvät kakarat ja elämä muutenkin mallillaan. -> Etsin salaista seuraa.)
Parisuhteessa elävistä tuollainen tunne tulee epäilemättä useimmin sellaisille, jotka ovat luonteeltaan "meneviä", mutta ovat (juuri siitä syystä) päätyneet aikaisin suhteeseen. Itselläni taas on ollut myöhemmin ihan riittämiin (ei silti niin usein) kokemuksia tilanteista, joissa voisi/olisi voinut harrastaa "irtokivaa", vaikka nuorempana siihen ei ollut mahdollisuutta. Ei silti ole koskaan tullut tunnetta, että voisin jäädä jostain paitsi, jos seurustelisin.
Tässä keskustelu harhautuu jotenkin syrjäpoluille. Ei se "vaatimustason" muuttaminen juuri mitään vaikuta. Itselleni parin-kolmen vuoden aikana baarissa tullut kymmenkunta naista ehdottelemaan enemmän tai vähemmän suoraan panemista. (Itse tietysti en ole moista ehdottanut ) Useimmiten ei näin kuitenkaan käy, ja oma aloitteellisuus harvemmin johtaa mihinkään, vaikka ne, joista itse kiinnostuisin, ovat tuskin yleisen mielipiteen mukaan tavoiteltavampia. Mutta eivät kuitenkaan helpommin lähestyttäviä, päinvastoin. Eli "riman" laskeminen on tuntunut epäoleelliselta, kun se ei ole vaikuttanut mihinkään.Zeb kirjoitti:Minusta jokamiehen oikeus seksiin ilman sitoumuksia ei ole sellainen asia, josta kannattaa tehdä valitusta amnestyyn. Jos ei tarjonta kelpaa niin olkoot ilman, mikä siinä on niin vaikea käsittää. Ymmärrystä heruisi huomattavasti enemmän jos joku valittaisi vaikka yksinäisyyttä ja vaikeuksia muodostaa ihmissuhteita. Mutkun ei, ongelma on se, ettei saa seksiä tarpeeksi hyvännäköisiltä naisilta? Typerää ruikutusta.Googlebot kirjoitti:Meillä miehillä on sellainen ikävä ongelma ettei meillä seiso jos yritämme harrastaa seksiä kohteen kanssa jota kohtaan emme tunne seksuaalista mielenkiintoa. Rima täytyy siis pitää just sen verran korkealla että pystyy edelleen innostumaan toisesta.Zeb kirjoitti:Jos kerran olet niin kovasti irtoseksin puutteessa, niin mikset sitten ole valmis laskemaan rimaa tarpeeksi alas?
Descartesin mukaan sielu (ja siten varmaankin myös sielun silmät) sijaitsee käpyrauhasessa.Zeb kirjoitti:Äh no missä ne sielun silmät sitten sijaitsevat?prosessi kirjoitti:Ei kai niillä ole silmiäkään, ne ovat vain apuvälineitä.
Hypoteettinen skenaario: zeb menee naimisiin itseään hyvätuloisemman miehen kanssa. 20:n avioliittovuoden jälkeen mies dumppaa zebin ja vaihtaa 20v nuorempaan sihteerin. Oletko varma, ettet halua kostaa miehelle viemällä puolet hänen rahoistaan?Zeb kirjoitti:Joo, no näinhän se todennäköisesti tulee menemään. Vedän puoleeni persaukisia. Mut luottaa pitää voida, isommissakin asioissa kuin puolessa omaisuutta. Rehellinen ihminen ei vie hänelle kuulumatonta erotilanteessakaan, enkä aio naida epärehellistä enkä sellaista joka pitää minua potentiaalisesti epärehellisenä.ak kirjoitti:No toihan hoituu helposti sillä, että olet vaan varakkaampi ja parempituloinen. Tuskin se toinen sillon loputtomasti vastustelee.
Ihme touhotus tuosta avioehdosta nykyään Suomessa. Vaikka oltaisiin miten persaukisia, niin silti varaudutaan siihen, että se, jolle valoja ollaan menossa vannomaan saattaakin olla rosvo. Nättiä?
Ps. Minulla ja vaimollani ei ole avioehtoa.
Pps. Älä vastaa, että et menisi naimisiin miehen kanssa, joka tekisi noin. 20 vuotta on pitkä aika.
Jos 20 v kestänyt avioliitto päättyisi, niin siihen olisi varmaan syynsä jotka minäkin ymmärtäisin. Jos sitten erotilanne hypoteettisesti olisikin kuvaamasi kaltainen, eli mies muuttuisi 20 v aikana pinnalliseksi paskiaiseksi, joka ilman "kunnollista" syytä vaihtaisi minut uuteen siksi kun en enää ole nuori ja hehkeä, niin luulenpa että herättäisi ennemminkin jonkinlaista ylpeyttä - "Pidä tunkkisi, paskiainen, mä en sun rahojasi huoli enkä tarvitse." Joka tapauksessa tuollaisessa tilanteessa suhde olisi jo henkisesti kuollut ja sisältä tyhjä. Pitäisikö siinä kohtaa kiristää rahoilla ja saada aikaan itselleen vielä huonompi olo myymällä omat periaatteensa?NuoriDaavid kirjoitti:Hypoteettinen skenaario: zeb menee naimisiin itseään hyvätuloisemman miehen kanssa. 20:n avioliittovuoden jälkeen mies dumppaa zebin ja vaihtaa 20v nuorempaan sihteerin. Oletko varma, ettet halua kostaa miehelle viemällä puolet hänen rahoistaan?
Miksi ei?Ps. Minulla ja vaimollani ei ole avioehtoa.