Viikon paskin päivä
Viikon paskin päivä
Mä inhoon keskiviikkoja. Väsyttää jo aamuherätykset, mutta viikonloppuun on matkaa. Muut purkavat väsymystään ja helppoa ärtymystään soittelemalla ja kiukuttelemalla firman hierarkian pahnanpohjimmaiselle, mutta mä en voi tehdä edes sitä, koska olen kyseinen pahnanpohjimmainen itse.
Kaikki muut päivät on kivoja, mutta keskiviikot on niiiiin perseestä.
Kaikki muut päivät on kivoja, mutta keskiviikot on niiiiin perseestä.
Viimeksi muokannut Edith, 31.10.2007 11:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tiistai täällä myös, koska silloin yleensä iskee syyllisyys jos tuntuu ettei ole vielä saanut mitään kunnollista aikaiseksi alkuviikon aikana, ja pahimmat palaverit ovat vielä edessä.
Keskiviikkoaamu on sinänsä stressaava, mutta vähitellen keskiviikon aikana alkaa tulla sellainen mukava "ohi on"-fiilis jostain kumman syystä. To ja pe menevät omalla painollaan, silloin yleensä saan eniten tehtyäkin hommia.
Keskiviikkoaamu on sinänsä stressaava, mutta vähitellen keskiviikon aikana alkaa tulla sellainen mukava "ohi on"-fiilis jostain kumman syystä. To ja pe menevät omalla painollaan, silloin yleensä saan eniten tehtyäkin hommia.
Mulla kun on työvuorot siten, että joka toinen viikonloppu on töitä ja sykli muutenkin epäsäännöllinen, niin lähtökohdat ovat erilaiset. Mutta olen tunnistanut itsessäni aina sunnuntai-illan melankoliaa, joka johtunee jonkun (muka)konkreettisen päättymisestä. Ei mun fiilistä viikonpäivät sinällään työelämässäni ollessani ole leimanneet, vaan aivan muut asiat.
Tuntuu, että tämänkin asian voi antaa vaikuttaa fiilikseensä, jos haluaa keksiä taas yhden oikeutuksen vitutukselleen. Vähän sellasta karpoilua, tiedättehän?
Tuntuu, että tämänkin asian voi antaa vaikuttaa fiilikseensä, jos haluaa keksiä taas yhden oikeutuksen vitutukselleen. Vähän sellasta karpoilua, tiedättehän?
En voi haukkua mitään päivää toista huonommaksi.
Sunnuntai viikon viimeinen vapaapäivä jolloin joskus ärsyttää kun tietää ettei ole monta tuntia enää vapaata jäljellä kun tulee maanantai viikon ensimmäinen työpäivä. Maanantaista kun on päässyt niin loppu meneekin jo omalla painollaan. Toinen paska fiilis tulee kun tietää että vuosiloman viimeinen päivä on menossa. Yleensä päivän sisällöllä on suuri merkitys. Minä voinkin tulla ja mennä töihin melkein miten tykkään joten kukaan ei ole minua pompottamassa kunhan työ tulee tehtyä jossain. Palkkapäivä on paras päivä jos ei aleta penkoa niitä juttuja jotka pilaavat palkkapäivänkin.
Sunnuntai viikon viimeinen vapaapäivä jolloin joskus ärsyttää kun tietää ettei ole monta tuntia enää vapaata jäljellä kun tulee maanantai viikon ensimmäinen työpäivä. Maanantaista kun on päässyt niin loppu meneekin jo omalla painollaan. Toinen paska fiilis tulee kun tietää että vuosiloman viimeinen päivä on menossa. Yleensä päivän sisällöllä on suuri merkitys. Minä voinkin tulla ja mennä töihin melkein miten tykkään joten kukaan ei ole minua pompottamassa kunhan työ tulee tehtyä jossain. Palkkapäivä on paras päivä jos ei aleta penkoa niitä juttuja jotka pilaavat palkkapäivänkin.
Keskiviikkohan on pikkulauantai ja lauantai on hyvä päivä. Tiistai taas on ihan huttua, kaikki viikonlopun juorut on jo jaettu työpaikalla ja telkkaristakaan ei tule mitään katsottavaa. Torstai on melkein yhtä turha, mutta sitä helpottaa lupaus perjantaista. Ja itse asiassa sunnuntaikin on aika kakka päivä.
Et viikon alusta menee 2 työpäivää ihan päin seiniä?!?! Tehokasta.bedlam kirjoitti:Kyllä se on maanantai aina ja ikuisesti. Kauhee krapula, vaikka olisi lauantaina juonut 2 kaljaa. Työpaikalla kävelee päin seiniä ja silmissä on utuverho. Tiistai on aika turha päivä kans, mutta keskiviikkona alkaa jo helpottaa.

*kuittaa*

- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Vaihtakaa vuorotyöhön, lakkaavat tietyt päivät ärsyttämästä. Toisaalta ei pysty muistamaan mikä päivä on meneillään. Aloitan jokaisen työvuoron kirjoittamalla paperille päivän ja päivämäärän että on jotain kiinnekohtaa.
Ärsyttävyys tunteena ei poistu näinkään, masentavin päivä on aina viiden päivän työputken toinen. Tuntuu että loput työt on mahdotonta kahlata läpi, toivoo äkillistä sairastumista ja samalla pelkää sitä sillä ei voisi olla poiskaan. Eli siis normiviikkolaisten tiistai vie voiton.
Ärsyttävyys tunteena ei poistu näinkään, masentavin päivä on aina viiden päivän työputken toinen. Tuntuu että loput työt on mahdotonta kahlata läpi, toivoo äkillistä sairastumista ja samalla pelkää sitä sillä ei voisi olla poiskaan. Eli siis normiviikkolaisten tiistai vie voiton.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Mä en eilen päivällä muistanu, että keskiviikko on Aku Ankka -päivä! Pelasti! Eli ei oo kurjia päivä enää!
Tiistaihan on sen takia fantsu, että silloin yleensä on nukkunut paremmin kuin maanantaina. Maanantaihin nukkuminen jää aina vähälle, kun en ole niin järjestelmällinen, että viikonloppuisin pitäisin mitään järjestelmällisen ihmisen unirytmiä. Mutta maanantaisinkin selviää, kun yksi yö vähällä unella ei vielä hirveän pahaa tee ja viikonlopun nukkumiset on tuoreessa muistissa. Ja torstai taas on fantsu, kun on voitokas olo siitä, että on selvinnyt hengissä keskiviikosta ja perjantai on ihan kulman takana.
Tiistaihan on sen takia fantsu, että silloin yleensä on nukkunut paremmin kuin maanantaina. Maanantaihin nukkuminen jää aina vähälle, kun en ole niin järjestelmällinen, että viikonloppuisin pitäisin mitään järjestelmällisen ihmisen unirytmiä. Mutta maanantaisinkin selviää, kun yksi yö vähällä unella ei vielä hirveän pahaa tee ja viikonlopun nukkumiset on tuoreessa muistissa. Ja torstai taas on fantsu, kun on voitokas olo siitä, että on selvinnyt hengissä keskiviikosta ja perjantai on ihan kulman takana.