Troublegum kuului kans erittäin vaffasti ehdokkaisiin, joka sitten kuitenkin kalkkiviivoilla jäi ulos levylaukusta kuten myös Offspring:in Smash-levy.Lolita kirjoitti: Edit: D'oh! Kävely koneelta olohuoneeseen toi kolmannen mieleen: Therapy?: Troublegum.
3 levyä
-
Vihtahousu
Viimeksi muokannut Vihtahousu, 10.09.2007 11:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Bliss
-
Googlebot
Vaikka olenkin kanssasi jokseenkin samaa mieltä, mitä jos sulta vietäisiin penkkiurheilu pois?Pyry-Matias kirjoitti:Tämä oli pikku provo etenkin näille kirkonpolttoheavytyypeille, jotka määrittävät koko elämänsä mielimusiikkinsa kautta. Se on vaan huvittavaa.Xiberia kirjoitti:Ja Pyris: Miten niin vaan musiikkia? Hitto vie, ilman musiikkia mun elämä romahtaisi!
En tiedä onko minulle oikeastaan mitään johon olen täysin koukussa "etten voisi selvitä ilman", tai sitten kohde vain vaihtelee. Nyt ei ole tullut tietsikkapelejäkään pelattua pitkähköön aikaan kun reippailu ja uudet liikuntaharrastukset vievät kaiken ajan.
Pitäisi kai perustaa gallup mistä ei-elintärkeästä harrastuksesta tai ajanvietteestä itsekukin ei haluaisi millään luopua, mutta en taida jaksaa. Kaikki näsäviisastelijat vastaisivat kuitenkin "Kitinä".
-
William Somerset
Niin no. Jos asiaa näin ajattelee, niin selviäisihän sitä hengissä vaikka ilman seksiä, vissiin. Tässä on nyt takana pari viikkoa elämää täysin ilman alkoholia. Hetken mielijohteesta aloin pihtaamaan. Kun ei sitä paljoa mennyt ennenkään, niin tuli mieleen ajatus, entäs jos ei sitten alkuukaan. Taas toisaalta olen punaviinin ja tumman oluen suuri fani, joten ajattelin että edes jotain luopumisen tuskaa olisi tiedossa. Ei tää nyt miltään vielä ainakaan tunnu. No sunnuntaina oli illalla sellanen olo, että nyt olis punaviini maittanut. Ja tähän ajanjaksoon on mahtunut jo jos vaikka minkämoisia kinkereitä joissa on ollut hyviä viinejä tarjolla. Mutta siis - pari viikkoa nyt on kuitenkin linnunpaska valtameressä. Ehkä mä alan kohta kiljumaan kurkku suorana shirazin perään. Ehkä en.Googlebot kirjoitti: Vaikka olenkin kanssasi jokseenkin samaa mieltä, mitä jos sulta vietäisiin penkkiurheilu pois?
En tiedä onko minulle oikeastaan mitään johon olen täysin koukussa "etten voisi selvitä ilman", tai sitten kohde vain vaihtelee. Nyt ei ole tullut tietsikkapelejäkään pelattua pitkähköön aikaan kun reippailu ja uudet liikuntaharrastukset vievät kaiken ajan.
Pitäisi kai perustaa gallup mistä ei-elintärkeästä harrastuksesta tai ajanvietteestä itsekukin ei haluaisi millään luopua, mutta en taida jaksaa. Kaikki näsäviisastelijat vastaisivat kuitenkin "Kitinä".
-
William Somerset
Näitä vähäisiä Dogin julkaisuja on kokolailla mahdoton laittaa mihinkään järjestykseen, mutta useimmiten se on tuo live -platta joka eksyy soittoon. Se on sellaista kaipuuta johonkin jota ei ole päässyt kokemaan. Sitä kun oikein uppoutuu tunnelmaan, niin voi kuvitella itsensä muun yleisön joukkoon tupakan savun ja viskin tuoksun keskelle. Pentele kun olisikin voinut olla joukossa iloisessa.BrianW kirjoitti:HoudDog Taylor: Eka
-
Sheetlord
Ikä alkaa täälläkin tehdä tehtävänsä. Kun vielä kolmekymppisenä tuli poikamaisesti karjahdeltua "vittu mä en voi elää ilmaan perseelle potkivaa rokkia", sitä on alkanut nauttia möykän vastapainoksi klassisesta musiikista ja hiljaisuudestakin.
En pysty nimeämään kolmea "the" albumia, joita ilman eksistenssini vaarantuisi, mutta kolme albumia jotka ovat tehneet suurimman vaikutuksen kokonaisuuksina ja kuulostavat perkeleen kovilta tänäkin päivänä ovat:
- AC/DC: High Voltage
- Motörhead: Ace Of Spades
- Prince & The Revolution: Purple Rain
Autiolle saarelle ottaisin kyllä silti mieluummin läjän kova- tai vanerilevyä kuin yhtäkään noista
En pysty nimeämään kolmea "the" albumia, joita ilman eksistenssini vaarantuisi, mutta kolme albumia jotka ovat tehneet suurimman vaikutuksen kokonaisuuksina ja kuulostavat perkeleen kovilta tänäkin päivänä ovat:
- AC/DC: High Voltage
- Motörhead: Ace Of Spades
- Prince & The Revolution: Purple Rain
Autiolle saarelle ottaisin kyllä silti mieluummin läjän kova- tai vanerilevyä kuin yhtäkään noista
-
Zeb
-
prosessi
Tuli muuten tässä mieleeni, että ainakin minun kohdallani musiikkiin pätee vähän sama ilmiö kuin ystäviin: Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeampaa uuteen musiikkiin on tykästyä ihan oikeasti. Noista minun mainitsemistani kolmesta kaksi on löytöjä alle 20-vuotiaana, ainoastaan tuo J.Karjalaisen vanha levy on kohdannut minut vasta muutama vuosi sitten. Tuskin olisin teininä ymmärtänyt sen oivan ironian päälle, jota esim. kappale Siivoa naulakko edustaa.
-
Zeb
Pitää paikkansa toisaalta varmaan tuo tietty herkkyyskausi. Pink Floyd on mulle aina se suurin, mahdollisesti siksi, että tutustuessani bändiin olin 18-vuotias. Bon Jovi voi olla kuraa, mutta alkutuotantonsa aikana olin hyvinkin teini ja vieläkin ne fiilikset palaa kun joku Runaway soi, ja jotenkin tykkään vaan. Toisaalta uusiakin on tullut, ihan viime vuosinakin. Ummikko löysi vasta aikuisena esim Faith no Moren, Queens of the Stone Agen ja Placebon.prosessi kirjoitti:Tuli muuten tässä mieleeni, että ainakin minun kohdallani musiikkiin pätee vähän sama ilmiö kuin ystäviin: Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeampaa uuteen musiikkiin on tykästyä ihan oikeasti. Noista minun mainitsemistani kolmesta kaksi on löytöjä alle 20-vuotiaana, ainoastaan tuo J.Karjalaisen vanha levy on kohdannut minut vasta muutama vuosi sitten. Tuskin olisin teininä ymmärtänyt sen oivan ironian päälle, jota esim. kappale Siivoa naulakko edustaa.
-
Rahkapussi
-
prosessi
Minulla tulipalo kyllä muuttaisi valintaa, silloin mukaan lähtisi kolme vaikeasti löydettävää, kuten ensimmäinen käteen osunut Nicon levyistä, vaikkapa The End, NoMeansNo present: Mr. Right and Mr. Wrong ja The Beatles Rockin' at the Star-Club, 1962.Rahkapussi kirjoitti:EDIT: Mä varmaan ottaisin mukaani tulipalossa nämä 3 levyä
-
prosessi