Usko tai älä, mutta näinkin voi käydä.Clay kirjoitti:Aika-avaruuden kudokseen tulee repeämä, jonka läpi nainen (ihminen) putoaa suoraan miehen (ihmisen) yllättyneille käsivarsille.

No ei. Koitin vain olla rohkaiseva.Lilo kirjoitti:Teillä hajosi katto...?puujalka kirjoitti:Usko tai älä, mutta näinkin voi käydä.Clay kirjoitti:Aika-avaruuden kudokseen tulee repeämä, jonka läpi nainen (ihminen) putoaa suoraan miehen (ihmisen) yllättyneille käsivarsille.
Villiintyneen naisen kanssa ei ole leikkimistä. Aikaa paikata ensimmäistä virhettä on tuskin nimeksikään.puujalka kirjoitti:
No ei. Koitin vain olla rohkaiseva.
Tosiasiassa nainen pitää lassota kuin mullikka ja keikauttaa alavatsaa vasten nurin. Toimenpide vaatii varmaa otetta ja roppakaupalla harjoittelua. Jos heitto menee ohi tai ote vyötäisiltä lipsuu, peli on pelattu.
Tämä onkin mielenkiintoinen teoria.Clay kirjoitti:
Aika-avaruuden kudokseen tulee repeämä, jonka läpi nainen (ihminen) putoaa suoraan miehen (ihmisen) yllättyneille käsivarsille.
Mikäli sen todennäkoisyys ei ole nolla ja elää ikuisesti niin se naisen ilmaantuminen tapahtuukin aivan varmasti. Vai?WanhaPervo kirjoitti: Periaatteessa clayn kuvaama tapahtumaketju on mahdollinen. Suosittelen kuitenkin esimerkiksi lauantai iltana paikalliseen soittoruokalaan hakeutumista. Naisen äkillinen ilmaantuminen käsivarsille on todennäköisempää siellä.
Saako ystävään rakastua? Voiko ystävälle kertoa tunteistaan? Miten se vaikuttaa ystävyyssuhteeseen?Mutta mitä jos ihastumisen tunnustaa ihminen, jota et ole voinut ajatella syystä tai toisesta romanttisessa mielessä - mutta jonka kohdalla tiedät, että toisessa yhteydessä voisit hyvin tuntea häntä kohtaan voimakkaasti.
Joo, jos ystävä rakastuu takaisin. Jos ei niin sitten se tuskin voi olla vaikuttamattakaan.aimohaiku kirjoitti: Saako ystävään rakastua? Voiko ystävälle kertoa tunteistaan? Miten se vaikuttaa ystävyyssuhteeseen?
Itsekin olen varsin säästeliäästi noita sanoja viljellyt. Nyt tuntuu siltä, että yritän ensi viikolla saada nuo kauniit sanat suustani ulos. Tämä on niin vaikeaa, kun eihän suomalainen mies puhu kuin kännissä ja keskustelupalstalla...KisSandra kirjoitti:Olisipa se niin niin mainiota jos saisi kuulla nuo otsikon sanat juu.. ja vielä jos saisi kuulla ne jolta kulta sellaiselta johon olisi suhteellisen helppoa itsekin ihastua.. ehkä jopa rakastua.
Miten "tapailu tutustumisineen" ja otsikossa mainittujen sanojen sanominen pitäisi sijoittaa aikajanalle? Neljä päivää on liian vähän, mutta neljä kuukautta liian paljon? Jos tapaillaan ilman että kumpikaan puhuu tunteistaan, vaikka niitä olisikin, lienee olemassa vaara, että orastava rakkaus muuttuukin ystävyydeksi? Ja voiko mies luottaa naisen ystävyyteen? Eikös se usein lopu oikean miehen löytyessä?nokkaelain kirjoitti: Silloin vaan toiselle oli tapailu tutustumisineen täysin vieras käsite ja olin jo ehtinyt lähinnä ahdistua pitkän neljän päivän "suhteen"/tuntemisen aikana siitä, että toiselle oli soiteltava ja läheteltävä tekstareita vähintään päivittäin, oli asiaa eli ei.