prosessi kirjoitti:Viikko sairaalassa takana. Paha nestehukka ja aliravitsemus, ilmeisesti lypsylehmän ura ei ole minua varten.
Voi pyhä lehmä sentään! Eipä ole tullut mieleen, että imettäminen ja lypsylehmäily voi olla noin vaarallista. Hyvä, että huolivat sinut huoltoon varikolle ja olet nyt entistä ehommassa kunnossa.
No joo, enpä itsekään osannut aavistaa, vaikka tuo maito on ongelmia tuottanut muutenkin kuin terveydellisesti.
........ hhhhhhhhhhhh nnnn
Päätti sitten muklukin osallistua kirjoittamiseen. Näppäimen painallukset vain näyttävät olevan turhan pitkiä.
Joo, vituiksihan tuo koko juttu sitten menee. Toinen ei vaan ole kiinnostunut, muttei saa sitä sanotuksi. Taas pitäis aloittaa palautumisprosessi. Vituttaa, suututtaa ja olen ihan helvetin pettynyt itseeni.
bedlam kirjoitti:Lämpöä pukkaa. Superkivaa istua kurkku kipiänä kuumassa ja huonosti ilmastoidussa toimistossa.
Mene kotiin sohvalle, peiton alle, kuuma kaakao, hyvä leffa. Hmm, nyt teki mieli sairastua *nuuh*
En minä osaa lähtä pienessä flunssassa kotio sairastamaan. Kärsin töissä ja samalla tietty pitkitän tautia. Nooh, kunhan perjantaiksi selviää Jalometalliin.
Georgina kirjoitti:
Olitiin muuten lauantaina Kempeleen rattastustiloilla kavereiden kolmekymppisii juhlimassa. Se on varmaan sitten se paikka misä sinäkin käyt hevostelemassa?
bedlam kirjoitti:
En minä osaa lähtä pienessä flunssassa kotio sairastamaan. Kärsin töissä ja samalla tietty pitkitän tautia. Nooh, kunhan perjantaiksi selviää Jalometalliin.
Georgina kirjoitti:
Olitiin muuten lauantaina Kempeleen rattastustiloilla kavereiden kolmekymppisii juhlimassa. Se on varmaan sitten se paikka misä sinäkin käyt hevostelemassa?
Kannattaa kärsiä pikku flunssasta. Se leviää mukavasti selkään ja vaikka sydämeen, saa palijo enempi sitte saikkua kerralla!
En mä kempeleessä käy hevostelemassa, Iissä ja Haukiputaalla. Tosin se meidän oma talli tulee ihan kempeleen rajalle.
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
bedlam kirjoitti:
En minä osaa lähtä pienessä flunssassa kotio sairastamaan. Kärsin töissä ja samalla tietty pitkitän tautia. Nooh, kunhan perjantaiksi selviää Jalometalliin.
Georgina kirjoitti:En mä kempeleessä käy hevostelemassa, Iissä ja Haukiputaalla. Tosin se meidän oma talli tulee ihan kempeleen rajalle.
Äh, miä sitten muistelin iha väärin.
Rouva Pupu kirjoitti:Ei tähän voi muuta todeta kuin: Miehet!
No kun nousiskin kunnolla kuume. Mutta kun se töksähtää tasan kolmeenkymmeneenseittemään aina. Ei mulla nouse sen korkiammalle lämpö, eikä nyt viitti pyytää kurkkukivulla ja parilla lämpökymmenyksellä saikkua. Jos jää kotiin, niin sitten tulee huono omatunto ja hävettää.
bedlam kirjoitti:
No kun nousiskin kunnolla kuume. Mutta kun se töksähtää tasan kolmeenkymmeneenseittemään aina. Ei mulla nouse sen korkiammalle lämpö, eikä nyt viitti pyytää kurkkukivulla ja parilla lämpökymmenyksellä saikkua. Jos jää kotiin, niin sitten tulee huono omatunto ja hävettää.
Nooh, ei se kuume aina kuitenkaan merkkaa mitään. Hyvin harvoin täälläkään ylittää tuota lukemaa, mutta kyllä sitä kaikenmoista bakteeria on ollut vähän siellä sun täällä kuitenniin. Joskus melkeen paskempi olo ilman kuumetta flunssassa, vai olenko ainoa joka fiilistelee samoin?
bedlam kirjoitti:
No kun nousiskin kunnolla kuume. Mutta kun se töksähtää tasan kolmeenkymmeneenseittemään aina. Ei mulla nouse sen korkiammalle lämpö, eikä nyt viitti pyytää kurkkukivulla ja parilla lämpökymmenyksellä saikkua. Jos jää kotiin, niin sitten tulee huono omatunto ja hävettää.
Nooh, ei se kuume aina kuitenkaan merkkaa mitään. Hyvin harvoin täälläkään ylittää tuota lukemaa, mutta kyllä sitä kaikenmoista bakteeria on ollut vähän siellä sun täällä kuitenniin. Joskus melkeen paskempi olo ilman kuumetta flunssassa, vai olenko ainoa joka fiilistelee samoin?
Eihän sen pitäs merkata, mutta...niin. Noh, pitää kai huomenaamulla tutkailla oloa. Kun ei ole kymmeneen vuoteen kuume noussut, niin pari desimaaliakin tuntuu jo kauheelle. Ja tässä trooppisessa ilmastossa efekti vielä korostuu. Onpahan hyvä syy ainakin illat vain maata ja mässyttää.
bedlam kirjoitti:
No kun nousiskin kunnolla kuume. Mutta kun se töksähtää tasan kolmeenkymmeneenseittemään aina. Ei mulla nouse sen korkiammalle lämpö, eikä nyt viitti pyytää kurkkukivulla ja parilla lämpökymmenyksellä saikkua. Jos jää kotiin, niin sitten tulee huono omatunto ja hävettää.
Nooh, ei se kuume aina kuitenkaan merkkaa mitään. Hyvin harvoin täälläkään ylittää tuota lukemaa, mutta kyllä sitä kaikenmoista bakteeria on ollut vähän siellä sun täällä kuitenniin. Joskus melkeen paskempi olo ilman kuumetta flunssassa, vai olenko ainoa joka fiilistelee samoin?
Yksi kuumeeton ilmoittautuu. Mulla ei nouse kuume vaikka mikä ois. Olo voi silti olla ihan hirveä. Ennen sinnittelin aina töihin vaan kurkkukivun paljastuttua selkärankaan asti levinneeksi tulehdukseksi jota piti kitua melkein kuukausi niin opettelin olemaan töistä sen pari päivää suosiolla pois.
When my baby is good she is good, but when she is bad she's even better
Ei kannata toivoa edes leikillään: flunssaa todellakin pukkaa nyt, köh köh. Olisin mie muutenkin vapaapäivät viettänyt sohvalla leffoja tuijotellen. Siivous taitaa jäädä väliin. Eiköhän tästä parane i hope so lauantaihin mennessä kun taas työtä ja keittoa.
Lekurin juttusilla tänään, aiheena se, etten enää osaa hoitaa diabetestani kun insuliiniresistenssi on kadonnut kokonaan. Ei oikein osaa annostella, kun tarve on lähes nolla. Syitä ovat ilmeisesti ainakin tämä raju laihtuminen ja maidontuotanto, mutta on se tod.näk. myös jotain puhtaasti hormonaalista.
Totesin, että tarvitsen hyvin pikaisesti käyttööni verensokerisensorin, jolla tasoa seurataan jatkuvasti muutama vuorokausi, jotta pahimmat matalat saadaan kuriin. Ensimmäinen vapaa aika olisi sitten ollut 17.9., mihin totesin, että se on aivan liian myöhään, sillä minun täytyy olla vauvanhoitokykyinen jatkuvasti. Lääkäri sitten virnuili, että "pitäisi siis vähän niin kuin priorisoida, vai?", ja vilkaisi alta kulmiensa tyyliin "huomasitko, sanoin ruman sanan". Minä siihen, että "juu, kyllä minä nyt tärkeämpi olen kuin joku muu". Järjestyi sensori sitten ensi viikoksi.
prosessi kirjoitti:Lekurin juttusilla tänään, aiheena se, etten enää osaa hoitaa diabetestani kun insuliiniresistenssi on kadonnut kokonaan. Ei oikein osaa annostella, kun tarve on lähes nolla.
Eikös tuo ole hyvä juttu? Jos on, niin sun kannattaa ryhtyä pysyvästi raskaaksi.
Mua ei vaivaa mikään, mutta tiedän, mikä Stadinarskaa vaivaa:
Narsistinen persoonallisuushäiriö on yksilön sopeutumista haittaava, jäykkä ja pysyvä patologinen narsismin muoto, joka voi aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ja toimintavaikeuksia. Siitä kärsivällä on suuruusharhainen kuvitelma omasta ainutlaatuisuudestaan ja kyvyistään. He kuitenkin vaativat paljon huomiota ja ihailua. Heidän ihmissuhteensa kärsivät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.
prosessi kirjoitti:Lekurin juttusilla tänään, aiheena se, etten enää osaa hoitaa diabetestani kun insuliiniresistenssi on kadonnut kokonaan. Ei oikein osaa annostella, kun tarve on lähes nolla.
Eikös tuo ole hyvä juttu?
Periaatteessa kyllä, mutta aiheuttaa aika lailla hankaluuksia kun siihen resistenssiin on ehtinyt tottua - ainakin mikäli olen asian oikein ymmärtänyt.
Bliss kirjoitti:Mua ei vaivaa mikään, mutta tiedän, mikä Stadinarskaa vaivaa:
Narsistinen persoonallisuushäiriö on yksilön sopeutumista haittaava, jäykkä ja pysyvä patologinen narsismin muoto, joka voi aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ja toimintavaikeuksia. Siitä kärsivällä on suuruusharhainen kuvitelma omasta ainutlaatuisuudestaan ja kyvyistään. He kuitenkin vaativat paljon huomiota ja ihailua. Heidän ihmissuhteensa kärsivät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.
prosessi kirjoitti:Lekurin juttusilla tänään, aiheena se, etten enää osaa hoitaa diabetestani kun insuliiniresistenssi on kadonnut kokonaan. Ei oikein osaa annostella, kun tarve on lähes nolla.
Eikös tuo ole hyvä juttu? Jos on, niin sun kannattaa ryhtyä pysyvästi raskaaksi.
Periaatteessa on hyvä juttu, mutta käytännössä siitä seuraa monenlaista ongelmaa. Perusinsuliinin liian korkea annostus aiheuttaa voimakkaita heittelyitä, arvot poukkoilevat yhden ja kahdenkymmenenviiden väliä, vaikka pitäisi pysyä neljän ja kahdeksan välillä. Tiputtaminen taas on hankalaa, kun oikea määrä selviää vain testailemalla, ja sitä sitten sotkee kaikki syöty ruoka ja ruokainsuliinit. Ruokainsuliinien osalta taas on hyvin vaikeaa tajuta, että sama ruoka, joka aiemmin on edellyttänyt yli kymmenen yksikön annosta, vaatiikin nykyään ehkä vain yhden yksikön. Sitten taas jos arvaa uuden tarpeen väärin, poukkaavat arvot yli kahteenkymmeneen, romahtaakseen taas alas jopa vain puolen yksikön korjauksella.
Eikä ongelma muuten olisi niin paha, mutta alle neljän arvot ovat vaarallisia. Varsinkin kun vauvan kanssa pitää koko ajan olla skarppina, niin niitä ei saisi olla ensimmäistäkään.
Tunnistin jotakin itsestäni. Tosin en taida olla vaaravyöhykkeessä, koska näen itsessäni olevan paljon parantamisen varaa. Tosin mitkään niistä luonteenpiirteistä eivät ole toisille vahinkoa tuottavia, enemmän ne omaa elämääni vaikeuttavat, ei muiden.
