Kerro vaivasta

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
segma

Viesti Kirjoittaja segma »

Heijjaa. Olen (ehkä taas) väärällä puolella tilannetta, jossa toinen ei tiedä mitä tahtoo. Täyttä paskaa kun toinen päästää kyllä luokseen nukkumaan ja viereen ja antaa nukkua sylikkäin, antaa jopa ymmärtää että haluaa sitä, mutta ei omien sanojensa mukaan pysty antamaan enempää. Ainakaan vielä. Ainakaan "suoraan".

Naiset = WTF
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

segma kirjoitti:Heijjaa. Olen (ehkä taas) väärällä puolella tilannetta, jossa toinen ei tiedä mitä tahtoo. Täyttä paskaa kun toinen päästää kyllä luokseen nukkumaan ja viereen ja antaa nukkua sylikkäin, antaa jopa ymmärtää että haluaa sitä, mutta ei omien sanojensa mukaan pysty antamaan enempää. Ainakaan vielä. Ainakaan "suoraan".

Naiset = WTF
Mikä vaiva toi on?
The great club outshines the individual, always and forever.
segma

Viesti Kirjoittaja segma »

Elppis kirjoitti:
segma kirjoitti:Heijjaa. Olen (ehkä taas) väärällä puolella tilannetta, jossa toinen ei tiedä mitä tahtoo. Täyttä paskaa kun toinen päästää kyllä luokseen nukkumaan ja viereen ja antaa nukkua sylikkäin, antaa jopa ymmärtää että haluaa sitä, mutta ei omien sanojensa mukaan pysty antamaan enempää. Ainakaan vielä. Ainakaan "suoraan".

Naiset = WTF
Mikä vaiva toi on?
Aiheuttaa ahdistusta ja kaikkea muuta kivaa asiaan liittyvää paskaa.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Elppis kirjoitti:
segma kirjoitti:Heijjaa. Olen (ehkä taas) väärällä puolella tilannetta, jossa toinen ei tiedä mitä tahtoo. Täyttä paskaa kun toinen päästää kyllä luokseen nukkumaan ja viereen ja antaa nukkua sylikkäin, antaa jopa ymmärtää että haluaa sitä, mutta ei omien sanojensa mukaan pysty antamaan enempää. Ainakaan vielä. Ainakaan "suoraan".

Naiset = WTF
Mikä vaiva toi on?
Segman henkilökohtainen maanvaiva. Voi pikku pampulaiseni, annan sinulle neuvoksi yrittää puhua naisen kanssa ja kaivella syytä. Sitten voit yrittää ymmärtää tai häipyä.
Kikkelis kokkelis.
segma

Viesti Kirjoittaja segma »

Keikaus kirjoitti:Segman henkilökohtainen maanvaiva. Voi pikku pampulaiseni, annan sinulle neuvoksi yrittää puhua naisen kanssa ja kaivella syytä. Sitten voit yrittää ymmärtää tai häipyä.
On puhuttu, paljon. Ehkä liiankin paljon. Ja ymmärrystä olen jakanut niin paljon kuin tästä sielusta irtoaa. Näyttää siltä, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää häipyminen (mitä on sitäkin yritetty jo kerran).
didi

Viesti Kirjoittaja didi »

Minusta tuo segman tilanne vaikuttaisi siltä, että nainen ei ole niinkään kiinnostunut romanttisessa mielessä, ettei olisi valmis antamaan, mutta no kyllä valmis vastaanottamaan miehen huomiota ja läheisyyttä hänen omilla ehdoillaan. Egobuustausta.
Toisaalta on mahdollista, että nainen haluaisi tuntea suurempaa vetoa sinuun, eikä haluaisi sekoittaa pakkaa enempää seksillä, ennen kuin hänen tunteensa ovat voimakkaammat.
segma

Viesti Kirjoittaja segma »

didi kirjoitti:Toisaalta on mahdollista, että nainen haluaisi tuntea suurempaa vetoa sinuun, eikä haluaisi sekoittaa pakkaa enempää seksillä, ennen kuin hänen tunteensa ovat voimakkaammat.
Tuohan se virallinen selitys asialle tällä hetkellä onkin. Tiedä sitten kuinka kauan jaksan venailla että ne tunteet voimistuvat. Varsinkin kun nyt koko ihmisen kanssa lähinnä vituttaa olla tekemisissä, kun saa niin helvetin ärtyisää palautetta ihan sama mitä tekee.
Avatar
Vaola
Kitisijä
Viestit: 4494
Liittynyt: 15.08.2005 10:36
Paikkakunta: pois

Viesti Kirjoittaja Vaola »

segma kirjoitti:
didi kirjoitti:Toisaalta on mahdollista, että nainen haluaisi tuntea suurempaa vetoa sinuun, eikä haluaisi sekoittaa pakkaa enempää seksillä, ennen kuin hänen tunteensa ovat voimakkaammat.
Tuohan se virallinen selitys asialle tällä hetkellä onkin. Tiedä sitten kuinka kauan jaksan venailla että ne tunteet voimistuvat. Varsinkin kun nyt koko ihmisen kanssa lähinnä vituttaa olla tekemisissä, kun saa niin helvetin ärtyisää palautetta ihan sama mitä tekee.
:ditchthepig:

Tai sit pitäisi olla aika hyviä perusteita vielä katsoa eteenpäin. Jos jo tuossa vaiheessa on noin tiukkaa ja kipinä ei ole (ainakaan oikealla tavalla) molemminpuolinen, niin miksi kiusata itseään?
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
segma

Viesti Kirjoittaja segma »

Vaola kirjoitti:Tai sit pitäisi olla aika hyviä perusteita vielä katsoa eteenpäin. Jos jo tuossa vaiheessa on noin tiukkaa ja kipinä ei ole (ainakaan oikealla tavalla) molemminpuolinen, niin miksi kiusata itseään?
No jaa. Katson mielummin, mitä tulee. Niin ja hyviksi perusteiksi riittää se, että tiedän, miten hyvältä koko ihmisen kanssa oli olla ennen kuin tämä "mitä kukakin haluaa" -kohkaaminen alkoi.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

segma kirjoitti:
Vaola kirjoitti:Tai sit pitäisi olla aika hyviä perusteita vielä katsoa eteenpäin. Jos jo tuossa vaiheessa on noin tiukkaa ja kipinä ei ole (ainakaan oikealla tavalla) molemminpuolinen, niin miksi kiusata itseään?
No jaa. Katson mielummin, mitä tulee. Niin ja hyviksi perusteiksi riittää se, että tiedän, miten hyvältä koko ihmisen kanssa oli olla ennen kuin tämä "mitä kukakin haluaa" -kohkaaminen alkoi.
Osan tuosta kohkaamisesta voinee laittaa nuoruuden piikkiin, ehkä. Mua ainakin ärsytti mun eka tärkeä poikaystävä ihan hirveästi välillä, enkä oikein ehkä edes tänäkään päivänä tiedä miksi. :wink: Ehkä se oli sellaista sopivan etäisyyden hakemista suhteessa ja sensellaista. Olin kyllä muutenkin levottomampi silloin.
Kikkelis kokkelis.
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10700
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Niin... tai kaikilla ei ole hyviä kokemuksia seksistä. Ehkä ko. tyypin pitää vakuuttua siitä että olet tarpeeksi luotettava. Näitä asioita on vaikea kertoa kenellekään, varsinkaan sellaiselle ihmiselle jonka kanssa ajattelee sukupuoliyhteyttä. Mä voisin melkein veikata että tuska on suurempi tällä naishenkilöllä, joka ei välttämättä uskalla/kehtaa sanoa oikeasti mikä on vialla.

Tässä tuli taas selväksi se että kyse on siitä, että nainen on jollain tavoin viallinen. Sitä ei ollut tarkoitus vihjata. Halusin vain tuoda julki sen ettei seksi ole jokaiselle itsestäänselvä asia, eikä myöskään itsestäänselvä tunteiden "jatke". Joillekin sen harrastaminen vaatii todella vakaan pohjan suhteelle ensin henkisellä tasolla. Se, että painostaa, on vain pahasta.

Nimim. kuusi vuotta sitten samassa tilanteessa olleena tiedän.
The great club outshines the individual, always and forever.
segma

Viesti Kirjoittaja segma »

Elppis kirjoitti:Niin... tai kaikilla ei ole hyviä kokemuksia seksistä. Ehkä ko. tyypin pitää vakuuttua siitä että olet tarpeeksi luotettava. Näitä asioita on vaikea kertoa kenellekään, varsinkaan sellaiselle ihmiselle jonka kanssa ajattelee sukupuoliyhteyttä. Mä voisin melkein veikata että tuska on suurempi tällä naishenkilöllä, joka ei välttämättä uskalla/kehtaa sanoa oikeasti mikä on vialla.

Tässä tuli taas selväksi se että kyse on siitä, että nainen on jollain tavoin viallinen. Sitä ei ollut tarkoitus vihjata. Halusin vain tuoda julki sen ettei seksi ole jokaiselle itsestäänselvä asia, eikä myöskään itsestäänselvä tunteiden "jatke". Joillekin sen harrastaminen vaatii todella vakaan pohjan suhteelle ensin henkisellä tasolla. Se, että painostaa, on vain pahasta.

Nimim. kuusi vuotta sitten samassa tilanteessa olleena tiedän.
Tiedossa on. Tiedossa on syytkin, eikä niistä sen enempää.
Avatar
huima
Kitisijä
Viestit: 4210
Liittynyt: 17.04.2007 11:39

Viesti Kirjoittaja huima »

mustanikki kirjoitti:Erittäin hyvä kysymys. Ei tämän tasoisia pitäisi tulla enää, tämän jälkeen pääsee nauttimaan työnsä hedelmistä ja ottamaan rennommin. Käsittääkseni... Ja tilanne olisi helpompi, jos asuisimme samassa paikassa, silloin mieheni ei voisi välttyä näkemästä minua. :wink: Kun viimeksi näin miestäni ja olimme samalla paikkakunnalla, olin aivan tyytyväinen. Mies vietti aikaansa kanssani ja keskittyi meihin ja keksi kaikenlaista kivaa tekemistä, eikä minulla ollut mitään valittamista. Tämä etäisyys ja työprojekti on se romantiikan tappava yhdistelmä.
Eli niin kauan kun sinä olet maailman keskipiste, maailma makaa hyvin.

Ja jos ei, kaivat esiin niitä vanhoja hoitoja - kunnes syvällisten keskusteluiden jälkeen voitkin palata aikuismaiseen ihmissuhteeseen, ja olla ihana nainen. Totta kai se on ihan ok käydä jyrnimässä siellä sivussa ja saada ihailua, hemmetti niinhän sotienkin aikana tehtiin. Miehillä oli sellainen pikku projekti menossa sivussa, ja se nyt saattoi vaikuttaa hieman romantiikkaan.

Miten olisi ensi kerralla puhua ensin ja jyrniä sitten? Tai jos nyt sitten vaikka tunnustaisit kumppanillesi että menit jyrnimään?
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

mustanikki kirjoitti: Kun viimeksi näin miestäni ja olimme samalla paikkakunnalla, olin aivan tyytyväinen. Mies vietti aikaansa kanssani ja keskittyi meihin ja keksi kaikenlaista kivaa tekemistä, eikä minulla ollut mitään valittamista. Tämä etäisyys ja työprojekti on se romantiikan tappava yhdistelmä.
En nyt puutu siihen ympäriinsä nussutteluun, Huima hoisi sen homman ihan hyvin tuossa ylempänä.

Mutta siis, aika lailla ymmärrän miksi ei nyt ole "halukas" näkemään tärkeän projektin aikana, jos pitää keskittyä teihin, keksiä kivaa tekemistä ja toimia viihdyttäjänä. Tarpeeksi monta projektia nähneenä tiedän työmäärän ja vuorokauden tuntien vähyyden. Siihen kun lisää viihdytä-huomioi-minä ihmisen viereen niin... Valitettavasti niinQ tosielämässä sitä romantiikkaa ei voi olla 24/7, onneksi.
Nyt sulla olisi omaa aikaa tehdä mitä vuon (ehkä ei nussia ympäriinsä), nauti siitä.
mustanikki

Viesti Kirjoittaja mustanikki »

Oli mikä työprojekti tahansa, niin kai sitä odottaisi saavan viestin tai jopa kaksikin viikossa. Ei tarvitsisi olla edes rakastava, kunhan mun kanssa jaettaisiin asioita. Jos viikossa on 168 tuntia ja siitä ei voi eikä halua uhrata suhteelle edes puolta, niin asiat eivät mielestäni ole aivan kunnossa. Mulle ei vaan sovi se, että mut unohdetaan täysin kahdeksikin viikoksi, jos suhde on sillä tasolla, että pitäisi mennä naimisiin. Siis jos kyse ei ole olosuhteiden pakosta. Ja mieshän sitäpaitsi ilmoitti, että hän ei yhtäkkiä ollutkaan varma, olenko minä hänen elämänsä nainen. Siinä vaiheessa mun mielestä on suunnilleen yksi ja sama, jörniikö vanhan heilan kanssa vai ei. Ehkä olisin voinut jättää väliin, mutta toisaalta sainpahan tuskaiset ajatukseni toisaalle. En ymmärrä miksi mun pitäisi kärsiä ja odotella, että hän joskus 1,5 kuukauden päästä ehkä ilmoittaa minulle, että saatan olla ja ennen sitä minä en kuule hänestä yhtään mitään? Jollekin hyvähermoisemmalle ehkä sopisi, minulle ei.

Asiat ovat nyt paljon paremmin. Ajattelen miestäni lämpimästi, koska en ole sillä tavalla sidoksissa häneen. Vanhaa heilaa tapasin taas eilen ja vaikka minulla ei tietenkään mitään voimakkaita tunteita häntä kohtaan olekaan, hänen seuransa ilahduttaa minua. Olen kertonut hänelle ihan rehellisesti tilanteen ja tunteeni miestäni kohtaan, joten toivon, ettei hän kuseta itseään ja toivo enempää. Vaikka mistäpä sen tietää, voihan olla, että päädyn joskus hänen kanssaan yhteen.
Tix

Viesti Kirjoittaja Tix »

mustanikki kirjoitti:Jos viikossa on 168 tuntia ja siitä ei voi eikä halua uhrata suhteelle edes puolta, niin asiat eivät mielestäni ole aivan kunnossa.
Wtf?

24*8 = 168 tuntia kyllä, mutta normaali-ihmisellä:

Työ ja työmatkat 45 tuntia
Uni 52,5 h
Pakolliset kotitaloustyöt 2,5 h
(Mielen)terveyden kannalta välttämätön liikunta ja/tai muut harrastukset vaikkapa 4,5 h
Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen 1,5 h (tai 15 h), riippuen ihmisestä xD

Näinollen pelimerkeiksi jää 168 - 106 = 62 tuntia. Vaatisit 84 tuntia huomiota, mikä on 22 tuntia enemmän kuin käytettävissä on. Olettan että miehelläsi on töitä +10 tuntia vko (normaali akateemisen kuorma) ja jotain ystäviäkin, joita haluaisi nähdä, niin pelimerkkejä on ehkä puolet siitä mitä edellyttäisit.

:ditchthepig: Taitaa olla provo. Juu, mene panemaan muita, se helpottaa. :roll:
ninnithequeen

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Tix, mä luulen että se tarkotti puolta tuntia, ei puolta tuosta ajasta :)
Tix

Viesti Kirjoittaja Tix »

ninnithequeen kirjoitti:Tix, mä luulen että se tarkotti puolta tuntia, ei puolta tuosta ajasta :)
Ei voi tietää 8) Minähän tartun kun on tartuttavaa!
Avatar
par-sky
Kitisijä
Viestit: 2439
Liittynyt: 14.09.2005 17:11
Paikkakunta: Hämpton

Viesti Kirjoittaja par-sky »

Mä pystyn niin näkemään mitä mustanikin ukon pään sisällä tapahtuu.
"Muija tahtoisi sitoutua, mennä naimisiin. eihän me edes asuta yhdessä! En mä tiedä olenko mä vielä valmis tuon tasoiseen sitoutumiseen. Aaargh, pää hajoo. Työtkin kaatuu päälle. Mitä, pitäisi huomioida enemmän?!? Eikö se tajua että nyt on muutenkin aika stressaavaa ja sen vaatimukset ei yhtään paranna asiaa. Haluanko mä oikeasti loppuelämäkseni suhteen jossa mun pitää vaan koko ajan täyttää toisen pienimmätkin oikut, antaa ja antaa saamatta edes tukea tai kannustusta takaisin päin? Ei, kyllä mä varmaan nyt liioittelen, tää on varmaan vaan tosta työstressistä, mä hoidan sen alta pois niin katsotaan sitten. Mä yritän selittää että tarvitsen nyt aikaa, onhan se paljon reilumpaa kun vaan kylmätä toinen ilman selityksiä. ja kyllähän se varmaan tajuu että mä teen töitä jotta meillä olis mahdollisuus rakentaa semmoinen tulevaisuus kun halutaan. MITÄ!?! Se saatanan huora on käyny jakamassa persettään koko kaupungille koska mä tarvitsin omaa aikaa saadakseni hommattua meille puitteita yhteiselämään! Mä raadan ja raadan, sitten kun mä en pysty venymään enää yhtään lisää se vaatii vielä lisää. Ja kun mä en siihen enää pysty se paiskaa meidän koko suhteen pois ja syyttää siitä mua. Kummallakaan ei oo hyvä olla tässä suhteessa. Parempi ettei pitkitetä kärsimystä ja laitetaan välit poikki nyt."

Ehkä vähän tylyä, mutta tietojen perusteella mitä olet tänne antanut teidän suhde on kuolinkouristuksia vaille valmis. teidän molempien puolelta. Jotenkin on tunne että toi ei oo mikään todellinen suhde, sä vaan yrität pakottaa sen johonkin malliin millanen suhteen pitäs sun mielestä olla. Ei naimisiin mennä jos ei ole edes kokeiltu arkea. Ja arjelta kuulostaa tuo tilanne missä sä et saakaan koko ajan jakamatonta huomiota ja valokeilaa. Ja mitä kertoo suhteen tulevaisuudesta sun kyky käsitellä arkea... :roll:
Me transmitte sursum, Caledoni!
mustanikki

Viesti Kirjoittaja mustanikki »

Joo, puolesta tunnista oli kyse. Se tuskin on liikaa vaadittu 168 tunnista. No, kai se, ettei hän halua edes sitä uhrata kertoo siitä, että miestä rupesi pelottamaan. Siis sen jälkeen kun hän itse oli kosinut. Sanoinkin hänelle kyllä, että taisit kosia liian aikaisin, kun on vielä niin monta asiaa, josta emme ole syvemmin keskustelleet.

Ja minä olen kyllä näiden muutaman vuoden ajan tukenut ja kannustanut ja pitänyt yhteyttä ehkä liiankin kanssa ja hän on ollut se passiivisempi osapuoli. Ja joka kerta kun hän on nykyään passiivinen, mulla tulee kaikki entisetkin passiivisuuden aiheuttamat vitutukset mieleen ja vituttaa entistä enemmän.

Ei mua hirveästi edes pelota kertoa sille, että hairahdin toiseen mieheen. Luulen, että hän ymmärtää miksi.

Lähetin eilen hänelle kaipaavan ja lämpimän viestin ja hän vastasi siihen jo tänään. Pieni epävarmuus taitaa pukea miestäni.
Avatar
NomenNescio
Elämätön Kitisijä
Viestit: 334
Liittynyt: 02.09.2005 15:44

Viesti Kirjoittaja NomenNescio »

Tuohon miesten passiivisuuteen..

Jokainen nainen ottakoot minkä lähtökohdan mitä haluaa, mutta fakta on että mies pitää aktiivisesti yhteyttä, jos on kiinnostusta.

Itse olen ratkaissut ongelma sillä että ystäviini kyllä pidän yhteyttä säännöllisesti.. Siis myös miespuolisiin, mutta ne ovat ystäviä. Eivät siis romanttisen tai seksuaalisen kiinnostuksen kohteita.

Jos mies haluaisi jotain syvempää, hän nähkööt vaivan että ottaa puhelimen käteensä ja soittaa, ja järjestää yhteisiä tekemisiä, ja osoittaa aktiviisuutta muutenkin. Muuten hän on kaveri, eikä sen enempää.. Jos ei kolahda, niin ei sitten. (Ja eipä se miehen aktiivisuus auta, jos minua ei kiinnosta.)

Turha on hakata kuollutta hevosta.. aina niitä hevosia tulee lisää vastaan elämässä. Next!

Onhan tuosta nykyään kirjakin..
"He is not that into you"
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

par-sky kirjoitti:Mä pystyn niin näkemään mitä mustanikin ukon pään sisällä tapahtuu.
Samaa tulin ajatelleeksi.

Täällä päässä on ainakin molemmilla elämä sellaista, että välillä tarvitsee monta vuorokautta putkeen täydellistä rauhaa ilman yhtä ainutta keskeytystä tai häiriötekijää. Ja häiriötekijäksi riittäisi ihan vain se tieto, että kumppani mököttää jossakin pahoilla mielin kun toinen ei taivu seuralaiseksi. Yhdestäkin keskeytyksestä vaadittavan työputken kesto voi kasvaa useilla päivillä. Joten ymmärrän oikein hyvin mustanikin miestä.

Mitä enemmän mustanikki ruinaa ja mankuu, sitä vaikeammaksi miehen työhön keskittyminen menee, ja sitä kauemmin se projekti kestää / sitä huonommin se menee. Keskittymistä ja luovaa ajattelua vaativaan työhön tarvitaan sekä mielenrauha että rauha fyysisessä todellisuudessa. En pitäisi ollenkaan kaukaa haettuna sitä, että mustanikin miehelle suurin yksittäinen naimisiinmenon este on juuri tuo, että työtään ei saa tehdä rauhassa silloin kun on pakko (jos lisätään vielä se, että toinen alkaa juosta vieraissa jos ei saa huomionkipeyttään jatkuvasti tyydytettyä, niin itse kyllä äänestäisin jaloillani asap).

Taas yksi esimerkki siitä, että parisuhdeongelmien kohdatessa kannattaisi ensisijaisesti pyrkiä miettimään omaa toimintaansa, sen sijaan että ryntää syyttämään ja syyllistämään sitä toista osapuolta (jonka toiminnassa voi tietysti siinäkin olla vikaa).
prosessi

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Viikko sairaalassa takana. Paha nestehukka ja aliravitsemus, ilmeisesti lypsylehmän ura ei ole minua varten. En tajua miten lehmät selviytyvät hommasta pelkkää ruohoa ja kauraa syömällä ja vettä juomalla. Hauskinta hommassa oli, että kukaan ei oikein tiennyt missä sairaalassa ja millä osastolla minun olisi pitänyt olla, kun vauvan piti tietenkin olla mukana. Niinpä meidät heti aluksi passitettiin Porvoosta Helsinkiin, koska Porvoon lastenosasto oli kesän kiinni, ensin Lastenklinikalle. Siellä olimme vuorokauden alle 3-vuotiaitten kirurgisella osastolla, mistä meidät sitten siirrettiin Kätilöopistolle vastasyntyneitten osastolle, missä muut potilaat olivat alle 2-kiloisia keskosia. Nyt minuun on sitten ahdettu niin jumalattomia määriä ruokaa ja nestettä, että tuntuu että poksahdan, mutta ainakin päästivät meidät viimeinkin kotiin.

Mukelo taisi päätyä hoitohenkilökunnan terapiavauvaksi, sillä työn tuolla täytyy olla todella ahdistavaa, ja täysin terve ja iso vauva, jolla ei ole jatkuvaa hengenhätää, on selvästikin niin rentouttavaa seuraa, että nuo olivat onnellisia siinä vaiheessa kun sain alkaa syödä ruokani henkilöstöravintolassa ja jouduin jättämään mukelon henkilökunnan vahdittavaksi. Niinpä se vietti aikaansa jatkuvasti jonkun seurassa ja yleensä sylissä, vaikka ne varsinaiset hoitoa tarvitsevat keskoset olivat suurimman osan ajastaan yksin, vain laitteiden valvomina. Ei käy tuollainen työ kateeksi, varsinkin kun paikalla tietenkin kävi myös paljon onnettomia vanhempia, joita he joutuivat lohduttelemaan.
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2579
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Viesti Kirjoittaja Clay »

Voiko jonkun ötökän puremasta/pistosta polvi paisua niin, että käveleminen sattuu? Pelkäänpä polvinivelen tulehtuneen, mutta hassua kun tota pattia vaan kutitti aluks ja se näytti suunnilleen hytynpistolta. Vituttaa ku pitää tänään koko työpäivä kävellä ja kantaa tavaroita.
Nyt penikseni on fantastinen!
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8394
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita »

prosessi kirjoitti:Viikko sairaalassa takana. Paha nestehukka ja aliravitsemus, ilmeisesti lypsylehmän ura ei ole minua varten.
Voi pyhä lehmä sentään! Eipä ole tullut mieleen, että imettäminen ja lypsylehmäily voi olla noin vaarallista. Hyvä, että huolivat sinut huoltoon varikolle ja olet nyt entistä ehommassa kunnossa.
Vastaa Viestiin