Mille alalle suuntaisit?
Onhan NASA:ssa yksi suomalaisheppu töissä. Googlettakaa, minä en jaksa. En muista mikä insinööri lie, mutta taisi tehdä koreografioita astronauteille ja jossain haastiksessa sanoia aikovansa astronautiksi itsekin.
Edit: Kimmo Nieminen! Noin sivun puolivälin paikkeilla: http://www.esa.int/esaCP/SEMP7AQJNVE_Finland_2.html
Edit: Kimmo Nieminen! Noin sivun puolivälin paikkeilla: http://www.esa.int/esaCP/SEMP7AQJNVE_Finland_2.html
Viimeksi muokannut Lolita, 01.08.2007 21:00. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Ootteko tosissanne?Elukka kirjoitti:Siksi.Tix kirjoitti:plastiikkakirurgiksi
En usko, että mikään rahamäärä voisi kompensoida tunnetta, joka seuraisi siitä tiedosta, että jokaisena päivänä autan ihmisiä olemaan entistä tyytymättömämpiä itseensä. Vai ajattelitteko rajoittua rekonstruktiiviseen kirurgiaan (lienevätkö korvaukset sillä puolella ihan samassa mittakaavassa)?
-
- Kitisijä
- Viestit: 7640
- Liittynyt: 15.08.2005 0:29
Re: Mille alalle suuntaisit?
Onnistuuko? Epäilen josko päästävät puikkoihin ei-kansalaista ja kansalaisuuden saaminen voi kestää niin kauan ettei pilotiksi enää kelpaa. Onko lähiaikoina kukaan syntyperäinen suomalainen päässyt jenkkeihin pilotiksi?elco kirjoitti:Pilotiksi USAF:en?
Christerillä ei ollut inttitaustaa ja epäilen, että suomalaisena ainoa mahdollisuus olisi päästä avaruuteen asiantuntijana. Pilottejahan isoilta avaruusmailta löytyy.
???EveryWoman kirjoitti: En usko, että mikään rahamäärä voisi kompensoida tunnetta, joka seuraisi siitä tiedosta, että jokaisena päivänä autan ihmisiä olemaan entistä tyytymättömämpiä itseensä.
Hei, jos joku haluaa silikonia tisseihinsä, kukapa minä olen sitä häneltä kieltämään?
Muiden (itsetunto- ym.) ongelmissa on sitä paitsi se hyvä puoli, että ne ovat nimen omaan muiden ongelmia.

Kyllä Nordströmkin tekee myös rekonstruktiivista, ainakin minun toisen sieraimen sisällä ollutta kolarin jäljiltä tullutta arpikudosta hän on poistanut kiltisti julkisella puolella, joten mitä ilmeisimmin hänkään ei rajoita hommiaan pelkästään niihin rahakkaisiin, vaikka varmasti voisikin. Ammattiylpeyttä ehkä.EveryWoman kirjoitti:Ootteko tosissanne?Elukka kirjoitti:Siksi.Tix kirjoitti:plastiikkakirurgiksi
En usko, että mikään rahamäärä voisi kompensoida tunnetta, joka seuraisi siitä tiedosta, että jokaisena päivänä autan ihmisiä olemaan entistä tyytymättömämpiä itseensä. Vai ajattelitteko rajoittua rekonstruktiiviseen kirurgiaan (lienevätkö korvaukset sillä puolella ihan samassa mittakaavassa)?
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Tiedostan, että et välttämättä ole aivan tosissasi, mutta. Väitätkö, että olisit yhtä onnellinen kuin nytkin, jos kaikki maailman muut ihmiset olisivat onnettomia ja tasapainottomia? Tai ettei sinulla olisi nykyistä mukavampaa, jos maailmassa olisi enemmän onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä? Mikrotaso ei vaikuta makrotasoon eikä päinvastoin?Elukka kirjoitti:Hei, jos joku haluaa silikonia tisseihinsä, kukapa minä olen sitä häneltä kieltämään?
Muiden (itsetunto- ym.) ongelmissa on sitä paitsi se hyvä puoli, että ne ovat muiden ongelmia.
Itse viihdyn kyllä selvästi paremmin onnellisten ihmisten täyttämissä ympäristöissä. Siitä syystä Jonkun Toisen Ongelmat ovatkin ongelmista hankalimpia: omiaan kun pystyy niihin verrattuna suhteellisen helposti ratkaisemaan.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Miltä hän vaikutti ihmisenä? Kuvien perusteella ei vaikuta mieheltä, jolta ostaisin auton.prosessi kirjoitti:Kyllä Nordströmkin tekee myös rekonstruktiivista, ainakin minun toisen sieraimen sisällä ollutta kolarin jäljiltä tullutta arpikudosta hän on poistanut kiltisti julkisella puolella, joten mitä ilmeisimmin hänkään ei rajoita hommiaan pelkästään niihin rahakkaisiin, vaikka varmasti voisikin. Ammattiylpeyttä ehkä.

Ei minkäänlaista muistikuvaa. Joko hän oli niin liukas, ettei olemuksesta saanut minkäänlaista otetta, tai sitten se johtuu vain siitä, että olin kyseisen kolarin jäljiltä aika rikki. Pikkusiskoni kuitenkin tuntee hänen poikansa, ja totesi joskus että heidän kotonaan on jotenkin apea ilmapiiri kaiken ylellisyyden keskellä.EveryWoman kirjoitti:Miltä hän vaikutti ihmisenä? Kuvien perusteella ei vaikuta mieheltä, jolta ostaisin auton.prosessi kirjoitti:Kyllä Nordströmkin tekee myös rekonstruktiivista, ainakin minun toisen sieraimen sisällä ollutta kolarin jäljiltä tullutta arpikudosta hän on poistanut kiltisti julkisella puolella, joten mitä ilmeisimmin hänkään ei rajoita hommiaan pelkästään niihin rahakkaisiin, vaikka varmasti voisikin. Ammattiylpeyttä ehkä.
Jaa, jos olisin tuota mieltä niin varmaankaan en harkitsisi. Tunnen montakin ihmistä joista on tullut jonkinlaisen kauneuskirurgisen operaation jälkeen paljonkin itseensä tyytyväisempiä, joten virkkeesi jälkimmäinen puoli on minulle melko erikoinen ajatus.EveryWoman kirjoitti:En usko, että mikään rahamäärä voisi kompensoida tunnetta, joka seuraisi siitä tiedosta, että jokaisena päivänä autan ihmisiä olemaan entistä tyytymättömämpiä itseensä.
Rahamäärä kompensoisi mainiosti työstä aiheutvaa vapaa-ajan menetystä.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Rekonstruktiivisen vai esteettisen? Kuinka pitkäksi aikaa?Tix kirjoitti:Tunnen montakin ihmistä joista on tullut jonkinlaisen kauneuskirurgisen operaation jälkeen paljonkin itseensä tyytyväisempiä, joten virkkeesi jälkimmäinen puoli on minulle melko erikoinen ajatus.
Ei riitä minulle. Haluan työaikananikin tehdä jotakin, joka vie maailmaa tai osaa siitä pitkällä aikavälillä parempaan suuntaan - ja olla tekemättä jotakin joka vie sitä huonompaan suuntaan. Vaikka ymmärränkin, ettei kaikkea voi loppuun asti arvioida, pyrin arvioimaan niin pitkälle kuin kykenen.Tix kirjoitti:Rahamäärä kompensoisi mainiosti työstä aiheutvaa vapaa-ajan menetystä.
Re: Mille alalle suuntaisit?
Epäolennainen kysymys. Rajat on tehty murrettaviksi. Minä poikapa en ryhtyisikään miksikään perusastronautiksi, vaan ensimmäiseksi ihmiseksi Marsissa. Kun Mars on valloitettu ryhdyn universumin keisariksi.sivustahuutaja kirjoitti:
Onnistuuko?
Kun yrittää lujasti niin mikä tahansa on mahdollista!
-
- Kitisijä
- Viestit: 7640
- Liittynyt: 15.08.2005 0:29
Re: Mille alalle suuntaisit?
Minäpä lennän naapurigalaksiin! Eropelikymppi!elco kirjoitti:Epäolennainen kysymys. Rajat on tehty murrettaviksi. Minä poikapa en ryhtyisikään miksikään perusastronautiksi, vaan ensimmäiseksi ihmiseksi Marsissa. Kun Mars on valloitettu ryhdyn universumin keisariksi.
Re: Mille alalle suuntaisit?
Mä räjäytän naapurigalaksit!sivustahuutaja kirjoitti: Minäpä lennän naapurigalaksiin! Eropelikymppi!
Tasan ei mene muumit kanootissa.
Re: Mille alalle suuntaisit?
Maailmankaikkeudella kävi pirunmoinen tuuri, että päätimme ryhtyä nörteiksi emmekä vaihtoehtoiselle träkille.aasi kirjoitti:Mä räjäytän naapurigalaksit!sivustahuutaja kirjoitti: Minäpä lennän naapurigalaksiin! Eropelikymppi!
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: Mille alalle suuntaisit?
Kuten tavallista, tulkitset Suurta Itsetunnustelijaa päin honkia, dear Watson.elco kirjoitti:Kun yrittää lujasti niin mikä tahansa on mahdollista!
Molempiin. Toistaiseksi määrittelemättömään, kun kukaan ei ole lakannut olemasta tyytyväinen. Uskotko vakaasti, että ihminen joka on kärsinyt jättinenästä, isosta luomesta keskellä naamaa, hörökorvista tms. ei olisi tyytyväisempi? Tai että nainen jonka rinnasta on leikattu kasvain olisi harmissaan, että se samalla entisöitiin implantilla?EveryWoman kirjoitti:Rekonstruktiivisen vai esteettisen? Kuinka pitkäksi aikaa?Tix kirjoitti:Tunnen montakin ihmistä joista on tullut jonkinlaisen kauneuskirurgisen operaation jälkeen paljonkin itseensä tyytyväisempiä, joten virkkeesi jälkimmäinen puoli on minulle melko erikoinen ajatus.
Millä tavalla vaatesuunnittelu vie maailmaa parempaan suuntaan? Suunniteletko kestäviä ja toimivia vaateparsia kehitysmaiden köyhille, vaiko oikkujen mukaan vaihtuvaa muotia joka jätetään seuraavan vuonna kaapin pohjalle ihmisille joilla on liikaa rahaa ja liikaa turhamaisuutta?EveryWoman kirjoitti:Ei riitä minulle. Haluan työaikananikin tehdä jotakin, joka vie maailmaa tai osaa siitä pitkällä aikavälillä parempaan suuntaan - ja olla tekemättä jotakin joka vie sitä huonompaan suuntaan. Vaikka ymmärränkin, ettei kaikkea voi loppuun asti arvioida, pyrin arvioimaan niin pitkälle kuin kykenen.
Muotishöyn lopuksi voi sanoa: Muistakaa auttaa nälkää näkeviä lapsia.Tix kirjoitti:Millä tavalla vaatesuunnittelu vie maailmaa parempaan suuntaan? Suunniteletko kestäviä ja toimivia vaateparsia kehitysmaiden köyhille, vaiko oikkujen mukaan vaihtuvaa muotia joka jätetään seuraavan vuonna kaapin pohjalle ihmisille joilla on liikaa rahaa ja liikaa turhamaisuutta?EveryWoman kirjoitti:Ei riitä minulle. Haluan työaikananikin tehdä jotakin, joka vie maailmaa tai osaa siitä pitkällä aikavälillä parempaan suuntaan - ja olla tekemättä jotakin joka vie sitä huonompaan suuntaan. Vaikka ymmärränkin, ettei kaikkea voi loppuun asti arvioida, pyrin arvioimaan niin pitkälle kuin kykenen.
Nyt penikseni on fantastinen!
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
En kumpaakaan.Tix kirjoitti:Millä tavalla vaatesuunnittelu vie maailmaa parempaan suuntaan? Suunniteletko kestäviä ja toimivia vaateparsia kehitysmaiden köyhille, vaiko oikkujen mukaan vaihtuvaa muotia joka jätetään seuraavan vuonna kaapin pohjalle ihmisille joilla on liikaa rahaa ja liikaa turhamaisuutta?
Suunnittelen vaatteita, joiden avulla ihminen voi
a) oppia tuntemaan itsensä paremmin (ylläripylläri!),
b) kehittää esteettistä valveutuneisuuttaan ja
c) voida henkisesti paremmin ympäristönsä esteettisen laadun kohoamisen seurauksena.
Kun ihmiset tuntevat itsensä paremin ja voivat paremmin, he tekevät maailmassa enemmän hyvää ja vähemmän pahaa.
Muoti kokonaisuutena on nähdäkseni aika kaksijakoista. On muotia, joka houkuttelee ihmisiä pukeutumisella luomaan itsestään epäaidon kuvan ja mukautumaan johonkin ennalta määriteltyyn ryhmään (hopparit, pissikset, menestyvät business-ihmiset, trophy wifet, gootit etc.) arvostuksen ja hyväksynnän saavuttamiseksi. Ja sitten sitä mitä itse yritän tehdä, jonka vaikutus on päinvastainen: kunkin kuluttajan oman persoonallisuuden esiin tuominen ja rohkaiseminen muoteista irtautumiseen.
Esteettinen kauneuskirurgia (jonka aluetta tosin on vaikea yksiselitteisesti rajata) kuuluu pääasiassa tuohon ensin mainittuun kategoriaan. Sille polulle lähteminen ei kuitenkaan johda kestävään tyytyväisyyteen, koska tavoitetilaa ei käytännössä koskaan voi saavuttaa. Aina voi näyttää enemmän standardikaunottarelta, ja toimenpiteillä saavutettu ympäristön hyväksyntä tuntuu hyvältä vain hetken (kun taas omaan persoonallisuuten ankkuroitu sisäinen hehku, omaksi itseksi tuleminen, tuntuu pysyvästi hyvältä). Tästä seuraa helposti kierre, jonka pelottavia tuloksia kohtaan mm. vaatemyyjän työssäni. Ihmisiä, jotka ovat niin leikeltyjä, että eivät näytä enää ollenkaan itseltään, ja toisaalta sen verran iäkkäitä (50+) että leikkausten tuoma kohennusvaikutuskin alkaa väkisin pettää. Jos henkilö ei ole siihen ikään mennessä opetellut nauttimaan inhimillisyydestä kasvoillaan/vartalossaan ja kehittänyt estetiikantajuaan eksplisiittisen kauneuden ihannointia pidemmälle, voin vain kuvitella miten ahdistavalta hänestä tuntuu katsoa peiliin joka aamu, kun mitään ei ole enää tehtävissä - ja sekin luonnonkauneus, joka hänessä joskus on ollut, on ruhjoutunut kirurgisten toimenpiteiden alle.
Haavelin aina työstä, jossa saisin nähdä omien käsieni jäljen. Monien mutkien päätin lopulta toteuttaa haaveeni; peruutin opiskelut, lopetin aiemman/t duunit ja lähdin rakennuksille.
Pitkien pohdiskelujen jälkeen päädyin siihen lopputulokseen, ettei ammatin hienous / arvostus muiden silmissä tee ihmistä sen viisaammaksi tai paremmaksi (tästähän on moni eri mieltä, vaikkei myöntäisikään), koska itseäänhän voi tarvittaessa sivistää ihan vapaa-ajallakin. Ooh!
Olin kyllä ennenkin suht tyytyväinen työhöni, mutta nyt kun olen jonkin aikaa työskennellyt tuolla, pölyssä ja paskassa, voin rehellisesti sanoa, ettei kaduta yhtään - ei vaikka aiempaan duuniin verrattuna liksa tippui hieman. Toisaalta, urakoista taasen tienaa paljon paremmin.
Hassuksi koko homman tekee se, että ennen kuin kuukauden koeaika oli päättynyt, sain huomattavan liksankorotuksen ja tavallaan ylenemisen.
Yhdessä aiemmassa työpaikassani minua pyydettiin esimiestehtäviin 3 kk aloituksesta. Ehdin jo luulla, että se olisi ollut elämäni nopein yleneminen, mutta tuo teki pohjat.
Tuon lisäksi siirryn ed. mainitun x-yhtiön osakkaaksi jonkin ajan kuluttua.
Ensi vuonna olisi tarkoitus alkaa lukemaan ko. alan rakennusmestariksi ja pistää myöhemmin oma pulju pystyyn ts. tehdä sukupolvenvaihdos, muuttaa nimi ja toimiala jo valmiista perheyrityksestä.
Suosittelen kaikille rakennusalasta haaveleville alan vaihtoa, jos vaan on mielestään ahkera, omaa hyvän kunnon, fysiikan ja tietenkin kädentaidot (mielellään jotain kokemusta) ja maalaisjärkeä. Suureksi eduksi edellisten lisäksi laskisin vielä käytännönläheisen ja teoreettisen matematiikan ja osin myös fysiikan tuntemuksen. Ja tietenkin sen että hyväksyy likaisen työn ja että yliakateemissa duuneissa paiskovat puolitutut ja tuntemattomat voivat katsoa halveksuen. (tuo ei ollut tarkoitetttu yleistykseksi.)
Taantuman tai pahimmassa tapauksessa laman todennäköisyys kasvaa koko ajan ja rakentaminen etusyklisenä vähenee tai lopahtaa nollalukemiin (tosin saaneeraaminen ei tee yhtä suurta tiputusta). Mitäs sitten? Itse ainakin yritän ajatella asiaa niin, että siinä vaiheessa kituutan ja saatan vaihtaa kokopäivätoimiseksi opiskelijaksi.
Kuitenkin lohtua tuohon kauhuskenaarioon tuo se, että vanhan tavan mukaan nollalukemista pompsahdetaan aina suureen kasvuvauhhin.
En yleensä tykkää kirjoittaa henk. koht. juttuja tai mainostaa "kuinka hyvin menee" jne juttuja. Kirjoitin tämän kuitenkin vain ja ainoastaan sen takia, että olen huomannut monen (siis siviilielämässä, ei niinkään netissä, jossa en nykyään juurikaan pyöri) haaveilevan byggalle siirtymisestä. Tämä oli siis rohkaisu heille.
Riskinotto ja haaveiden toteuttaminen kannattaa – ainakin kohdallani.
Tv. Likainen duunari
Pitkien pohdiskelujen jälkeen päädyin siihen lopputulokseen, ettei ammatin hienous / arvostus muiden silmissä tee ihmistä sen viisaammaksi tai paremmaksi (tästähän on moni eri mieltä, vaikkei myöntäisikään), koska itseäänhän voi tarvittaessa sivistää ihan vapaa-ajallakin. Ooh!
Olin kyllä ennenkin suht tyytyväinen työhöni, mutta nyt kun olen jonkin aikaa työskennellyt tuolla, pölyssä ja paskassa, voin rehellisesti sanoa, ettei kaduta yhtään - ei vaikka aiempaan duuniin verrattuna liksa tippui hieman. Toisaalta, urakoista taasen tienaa paljon paremmin.
Hassuksi koko homman tekee se, että ennen kuin kuukauden koeaika oli päättynyt, sain huomattavan liksankorotuksen ja tavallaan ylenemisen.
Yhdessä aiemmassa työpaikassani minua pyydettiin esimiestehtäviin 3 kk aloituksesta. Ehdin jo luulla, että se olisi ollut elämäni nopein yleneminen, mutta tuo teki pohjat.
Tuon lisäksi siirryn ed. mainitun x-yhtiön osakkaaksi jonkin ajan kuluttua.
Ensi vuonna olisi tarkoitus alkaa lukemaan ko. alan rakennusmestariksi ja pistää myöhemmin oma pulju pystyyn ts. tehdä sukupolvenvaihdos, muuttaa nimi ja toimiala jo valmiista perheyrityksestä.
Suosittelen kaikille rakennusalasta haaveleville alan vaihtoa, jos vaan on mielestään ahkera, omaa hyvän kunnon, fysiikan ja tietenkin kädentaidot (mielellään jotain kokemusta) ja maalaisjärkeä. Suureksi eduksi edellisten lisäksi laskisin vielä käytännönläheisen ja teoreettisen matematiikan ja osin myös fysiikan tuntemuksen. Ja tietenkin sen että hyväksyy likaisen työn ja että yliakateemissa duuneissa paiskovat puolitutut ja tuntemattomat voivat katsoa halveksuen. (tuo ei ollut tarkoitetttu yleistykseksi.)
Taantuman tai pahimmassa tapauksessa laman todennäköisyys kasvaa koko ajan ja rakentaminen etusyklisenä vähenee tai lopahtaa nollalukemiin (tosin saaneeraaminen ei tee yhtä suurta tiputusta). Mitäs sitten? Itse ainakin yritän ajatella asiaa niin, että siinä vaiheessa kituutan ja saatan vaihtaa kokopäivätoimiseksi opiskelijaksi.
Kuitenkin lohtua tuohon kauhuskenaarioon tuo se, että vanhan tavan mukaan nollalukemista pompsahdetaan aina suureen kasvuvauhhin.
En yleensä tykkää kirjoittaa henk. koht. juttuja tai mainostaa "kuinka hyvin menee" jne juttuja. Kirjoitin tämän kuitenkin vain ja ainoastaan sen takia, että olen huomannut monen (siis siviilielämässä, ei niinkään netissä, jossa en nykyään juurikaan pyöri) haaveilevan byggalle siirtymisestä. Tämä oli siis rohkaisu heille.
Riskinotto ja haaveiden toteuttaminen kannattaa – ainakin kohdallani.
Tv. Likainen duunari
Haluaisin tehdä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä jonka avulla voisin parantaa kaikkien ihmisten elämää, eli vaatesuunnittelija. Pyrkisin työssäni ottamaan kantaa varsinkin Palestiinan ja Darfurin tilanteeseen, ja omalta osaltani varmistamaan että öisin pikkulapsia saalistavat ja niitä syövät ilkeät insinöörit saadaan kiikkiin.
Sen minä tekisin.
Sen minä tekisin.
Olen sanaton. Nobel huudettu. Kaikki Nobelit.EveryWoman kirjoitti: Suunnittelen vaatteita, joiden avulla ihminen voi
a) oppia tuntemaan itsensä paremmin (ylläripylläri!),
b) kehittää esteettistä valveutuneisuuttaan ja
c) voida henkisesti paremmin ympäristönsä esteettisen laadun kohoamisen seurauksena.
Kun ihmiset tuntevat itsensä paremin ja voivat paremmin, he tekevät maailmassa enemmän hyvää ja vähemmän pahaa.