Chubs kirjoitti:
Ei kai se ole äkeyttä kun rehellisesti sanon, että nuo sun hyvää tarkoittavat (?) ja holier than thou-tyyppiset neuvosi ovat paskaa mun korvaani.
Eipä ne näytä sen korkeampaa viisautta olevan sun kohteesikaan korvaan.
Hyvää tarkoitan. Samat hölmöilyt ja virheet olen tehnyt, en väitä olevani pyhempi. Olen kuitenkin uskoakseni oppinut elämässäni jotain näistäkin asioista ja yksi perusoppi on se, että itse on omat asiat hoidettava ja vastattava itsestään, muita on turha syyttää jos itse on jatkuvasti onneton.
Se, että joku ei neuvoja halua ymmärtää tai hyväksyä, ei välttämättä tee niitä huonoiksi. Jo se, että ne herättävät jotain tunnetta todista, että jollain lailla koskettavat. Se koira älähtää jne...
Mikäpä sinua estää kertomasta omaa viisauttasi asiassa.
BrianW kirjoitti:
Se, että joku ei neuvoja halua ymmärtää tai hyväksyä, ei välttämättä tee niitä huonoiksi. Jo se, että ne herättävät jotain tunnetta todista, että jollain lailla koskettavat. Se koira älähtää jne...
Voi hyvä mies, loistava asenne. Olet oikeassa jos neuvon vastaanottaja on samaa mieltä. Mutta olet myös oikeassa jos neuvottava älähtää olevansa eri mieltä? Palsta-Väyrynen?
CandyMan kirjoitti: Ainakin itselläni halu viettää vapaa-aikansa toisen kanssa korreloi aika paljon sen kanssa miten kiinnostunut toisesta olen.
Ei tuo ainakaan itselläni pidä paikkaansa.
Meitä on sitten hirveän moneen junaan, tai sitten tajusitte kysymykseni eri tavalla kuin tarkoitin. Mielestäni kuulostaa oudolta ettei ihastuksen määrä toista kohtaan lisäisi halua nähdä hänen pärstäänsä (silloinkin kun puhutaan vain tapauksista joissa on ihastusta mukana; sanomattakin selvää on ettei vihaamiaan ihmisiä halua välttämättä nähdä ollenkaan).
Sitä en tarkoittanut etteikö voisi olla toiseen ihastunut vaikka haluaisikin silloin tällöin tehdä jotain itsekseen.
BrianW kirjoitti:Hyvää tarkoitan. Samat hölmöilyt ja virheet olen tehnyt, en väitä olevani pyhempi.
Auttoiko oppimista hyvää tarkoittavat neuvot? Jos auttoi, miten ne kerrottiin?
Kyllä muutaman ihmisen neuvot ovat auttaneet paljonkin. Suoraan sanottiin. Toiset välillä harmittikin ja teki mieli sanoa, että ette te minua ymmärrä kun minulla on nyt tämä minun ERIKOISongelma, jonkalaista ei voi olla kellään muulla ja jolle ei nyt vaan voi mitään.
Lopulta on tietysti joutunut myöntämään, että oikeassahan ne oli. On vaan itse ryhdyttävä ratkaisemaan asioita ja rakennettava parempi tulevaisuus. Oma asenne on ratkaiseva.
BrianW kirjoitti:
Se, että joku ei neuvoja halua ymmärtää tai hyväksyä, ei välttämättä tee niitä huonoiksi. Jo se, että ne herättävät jotain tunnetta todista, että jollain lailla koskettavat. Se koira älähtää jne...
Voi hyvä mies, loistava asenne. Olet oikeassa jos neuvon vastaanottaja on samaa mieltä. Mutta olet myös oikeassa jos neuvottava älähtää olevansa eri mieltä? Palsta-Väyrynen?
Dr.Diarrhea kirjoitti:
Kyllähän, Rollo, sulle kaikki varmasti toivoo parasta, mutta ei kukaan jaksa loputtomiin kuunnella ainaista valitusta samasta asiasta, samalla sävellajilla.
Niin siis monta kertaa olet itse tilittänyt sitä "ei löydy baarista ihqrakkautta"-vuodatustasi? Riittääkö 200?
Dr.Diarrhea kirjoitti:Ah - uhri-kortti. Itse kritisoin, en niinkään sinua henkilönä, vaan tapaasi aina valittaa ja olla negatiivinen.
Enhän minä ainaakaan tietääkseni ole valittanut ja ollut negatiivinen palstalla muusta kuin ihmissuhteista ja jostakin paskasta leffasta.
*pikaselaa Rollon viestihistoriaa* koska whinetys-genren ulkopuoliset panostukset keskustelun ylläpitämiseen löytyvät lähinnä viikonpäiväketjusta ja "mikä nyt soi" tms. -ketjuista, niin ripulisedän kommentti kyllä vastaa totuutta sikäli kun tutkitaan niitä kirjoituksia, joissa on jotain substanssia.
RolloTomasi kirjoitti:
Eiköhän se lopu sitten kun olen päässyt hänestä yli ja olen saanut etäisyyttä tähän syksyllä 2005 alkaneeseen episodiin. Tietenkin on hankala saada etäisyyttä, kun hän vähän väliä ilmestyy jostain nurkan takaa. Viimeksi hänen äänensä kuullosti surulliselta, enkä edes jäänyt paikalle juttelemaan. (Joo, tunnen oloni paskaksi siitäkin.)
Voit kuitenkin itse vaikuttaa siihen kuinka kauan tämä ylimenokausi kestää ja kuinka intensiivistä negatiivisuudessa vellomista se pitää sisällään. Esimerkiksi kyynelsilmäiset "I'll never love again" -tilitykset vain ruokkivat itsesääliä, eivätkä ne myöskään 99 %:n todennäköisyydellä vastaa todellista tapahtumainkulkua; kaikista meistä tuntuu (jossain määrin) samalta, kun suhde päättyy tunteiden ollessa vielä olemassa tai kuten sinun tapauksessasi, kun suhdetta ei omista tunteista huolimatta synny ja siitä pitäisi päästä irti. Kokemuksen myötä teatraalisuus kuitenkin vähenee ja omiin tunnereaktioihinsakin oppii suhtautumaan realistisemmin.
Sinun tunteittesi kohde halusi sinusta vain sen lohduttavan olkapään, ei edes tasa-arvoista ystävää saati sitten rakastettua. Toki sellaisen "aina valmiina" -tyyppisen tukihenkilön menettäminen tekee surulliseksi. Mieti tästä näkökulmasta, mitä tämä ihminen on itsestään pyyteettömästi sinulle antanut ja miten hän on sinua tukenut. Päättele sitten sen perusteella, kannattaako sinun todellakin tuntea oloasi paskaksi siitä, että irtaudut itsellesi tuskaa teettävästä koiranpennun roolista...
RolloTomasi kirjoitti:
Jaa, sinä näet siinä tunteen, minulle se on päätös itsensä kovettamisesta sellaiseen tilaan, että pystyy toimimaan ihmisten keskuudessa. Kylmän ja kovan ulkokuoren luomisesta, suojan luomisesta. Mutta kiitos kuitenkin asiallisesta kommentista.
Tuolta se varmasti tuntuukin silloin kun tilanne on ns. päällä. Toivotaan, että jälkikäteen, kun tunteet on saatu mapitettua käsiteltyjen joukkoon, pystyt näkemään asian toisin ja voit purkaa panssarisi.
RolloTomasi kirjoitti:Mutta onko se moraalisesti oikein? Se on sittenkin itsekäs teko, eikö olekin? Ja aika kylmä. Enkä ole vielä tottunut uuteen rooliini kylmänä ja itsekkäänä hahmona, iho ei istu. Mutta varmasti jo joulukuussa istuu.
En näe mitään moraalista ongelmaa siinä, että ihminen pyrkii ulos hyväksikäytetyn roolista. Tavallaan tekisit hallaa myös sen toisen ihmisen henkiselle kasvulle, jos antaisit hänen pelailla kanssasi itseäsi uhraten. On myös kyettävä erottamaan terve itsekkyys vahingollisesta.
Mä tunnen puistatusta siitä, että puolet palstan porukasta käy Rollon kimppuun, kun toisella on selvästi paha olla. Vaan niinhän se on. Käydään sen heikoimman kimppuun kun ollaan niin saakutin päteviä, osaavia, ja fiksuja itse.
nexie kirjoitti:
*pikaselaa Rollon viestihistoriaa*
:arrow: koska whinetys-genren ulkopuoliset panostukset keskustelun ylläpitämiseen löytyvät lähinnä viikonpäiväketjusta ja "mikä nyt soi" tms. -ketjuista, niin ripulisedän kommentti kyllä vastaa totuutta sikäli kun tutkitaan niitä kirjoituksia, joissa on jotain substanssia.
Leffoista myös. Rollo on varmasti yksin palstan asiantuntevimmista elokuvaharrastajista.
Itse uskon, että ihmiset, jotka joutuvat herkästi epäonnisten suhdeyritysten ja ehkä hyväksikäytön kierteesen, ovat niitä, joilla on erityisen vahva tunteiden ja motiivien limbinen järjestelmä (lunttasin termin netistä). Tällaiset ihmiset tuntevat erittäin voimakkaasti ja ovat tosi oikeudentuntoisia. Koska maailma ei ole oikeudenmukainen ja elämässä sattuu aina, niin tällaiset ihmiset kärsivät. Useimmilla tilanne helpottaa ajan kanssa, kun tuon kognitiivisen järjestelmän toiminta laimenee iän myötä.
Vahvasti tuntevat äärimmäisen oikeudenmukaiset ihmiset myös masentuvat helposti. Aika moni tarvitsee tosi vahvan lääkityksen selviytyäkseen arjesta. Jos kuka tahansa vahvasti tunteva saa purettua edes osan tunteistaan johtuvasta ahdistuksesta täällä, niin se on oikeastaan terapiaa mitä puhtaimmassa muodossa.
ninnithequeen kirjoitti:Mä tunnen puistatusta siitä, että puolet palstan porukasta käy Rollon kimppuun, kun toisella on selvästi paha olla.
Siinäpä tunnet. Rakentavaa kritiikkiä suurimmaksi osaksi. Kun ottaa uhri/marttyyri-kortin käyttöön, saa varmasti muutaman suojelijan palstan "humanisteista".
Tällöin keskustelu näyttäytyy helposti rikollinen/uhri-asetelmana, vaikka objektiivisesti ajateltuna kyse on kuitenkin suurimmaksi osaksi positiivisesta kritiikistä. Kyllä, vastaajasta tulee syytetty/uhri ja ihmettelijä/kyselijästä sukeutuu syyttäjä/rikollinen.
Eikä tässä edellenkään ole kyse Rollon alasajosta tai vaikkapa elokuvasubstanssin vähättelystä. Kyse on aivan luonnollisesta reaktiosta yhden palstahenkilön ainaiseen negatiivisuuteen. Onhan täällä ennenkin, useasti minunkin kohdalla, puututtu valittamiseen. Sitä saa mitä tilaa.
koska whinetys-genren ulkopuoliset panostukset keskustelun ylläpitämiseen löytyvät lähinnä viikonpäiväketjusta ja "mikä nyt soi" tms. -ketjuista, niin ripulisedän kommentti kyllä vastaa totuutta sikäli kun tutkitaan niitä kirjoituksia, joissa on jotain substanssia.
