Uskallatko olla eri mieltä?
Uskallatko olla eri mieltä?
Meinaan niinku parisuhteessa. Oletko tuuliviiri, joka vaihtaa mielipidettään kumppanin mielipiteen mukana, vai uskallatko pitää kiinni omista näkemyksistäsi? Kestääkö parisuhteesi eriävät mielipiteet? Haluaisitko itse kumppanin, joka myötäilisi sinun mielipiteitäsi?
Esimerkki: A ja B ovat pariskunta. A on aina halunnut lapsia, mutta tavatessaan B:n tämä kertoi, ettei halua lapsia. Tämän jälkeen A:kin alkaa puhua, ettei halua lapsia. Sitten pari eroaa ja A alkaa taas hehkuttaa, miten kivaa olisi joskus saada niitä lapsiakin - että sellainen lapsirakas kumppani olisi kiva.
Hyvin pelkistetty esimerkki, mutta get the idea.
Pitäisikö tähän kehittää jonkinlainen äänestys?
Esimerkki: A ja B ovat pariskunta. A on aina halunnut lapsia, mutta tavatessaan B:n tämä kertoi, ettei halua lapsia. Tämän jälkeen A:kin alkaa puhua, ettei halua lapsia. Sitten pari eroaa ja A alkaa taas hehkuttaa, miten kivaa olisi joskus saada niitä lapsiakin - että sellainen lapsirakas kumppani olisi kiva.
Hyvin pelkistetty esimerkki, mutta get the idea.
Pitäisikö tähän kehittää jonkinlainen äänestys?
Kuormasta ei syödä.
Ei pitäisi.
Toiset ne vaan haluaa pitää suhteesta kiinni, vaikka se vie eri suuntaan kuin omat toiveet. Minulla ei varsinaisia toiveita ja haaveita ole mistään, joten minä otan ehdotukset harkintaan siinä vaiheessa kuin niitä siltä ehkä joskus mahdolliselta toiselta osapuolelta tulee.
Toiset ne vaan haluaa pitää suhteesta kiinni, vaikka se vie eri suuntaan kuin omat toiveet. Minulla ei varsinaisia toiveita ja haaveita ole mistään, joten minä otan ehdotukset harkintaan siinä vaiheessa kuin niitä siltä ehkä joskus mahdolliselta toiselta osapuolelta tulee.
"Facts are stupid things."
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Ronald Reagan
«Don't play with fire, play with Ihminen.»
Sloganizer.net
Kyllä saa olla ja pitää olla eri mieltä asioista.
Tämä ei liity lapsen tekoon vaan yleisesti
Esim. Jos toinen vaan myötäilee ja antaa toisen tehdä päätöksiä.
Toisen mielipiteellä pitää olla vaikutusta harkintakykyyn päätöksiä tehdessä. Toinen voi olla yksinkertaisesti niin tyhmä että haluaa tehdä oman pään mukaan ja tekee virheitä joista sitten molemmat kärsii. Haluaako päätöksentekijä tämän jälkeen yksin selvittää sotkut ja virheet, ei varmasti.
Tämä ei liity lapsen tekoon vaan yleisesti
Esim. Jos toinen vaan myötäilee ja antaa toisen tehdä päätöksiä.
Toisen mielipiteellä pitää olla vaikutusta harkintakykyyn päätöksiä tehdessä. Toinen voi olla yksinkertaisesti niin tyhmä että haluaa tehdä oman pään mukaan ja tekee virheitä joista sitten molemmat kärsii. Haluaako päätöksentekijä tämän jälkeen yksin selvittää sotkut ja virheet, ei varmasti.
- Stadinarska
- Kitisijä
- Viestit: 6497
- Liittynyt: 30.10.2006 20:18
- Paikkakunta: No aivan varmasti aina Stadi
Se olisi aika tylsää jos olisi jatkuvasti samaa mieltä/toinen olisi jatkuvasti samaa mieltä. Joten saa ja pitää olla omia mielipiteitä, eikä elää toisen ehdoilla.
Meillä ollaan monistakin pikku asioista eri mieltä, eikä maailma siihen kaadu, harvoin edes sota syttyy. Positiivisena näkisin mielenkiintoiset keskustelut. Pääasia, että niistä oikeasti tärkeistä asioista ollaan samalla linjalla. Esimerkiksi tuollainen lapsi asia on sellainen, ettei siihen saisi ihminen koskaan kompromisseja tehdä vain toista miellyttääkseen.
Meillä ollaan monistakin pikku asioista eri mieltä, eikä maailma siihen kaadu, harvoin edes sota syttyy. Positiivisena näkisin mielenkiintoiset keskustelut. Pääasia, että niistä oikeasti tärkeistä asioista ollaan samalla linjalla. Esimerkiksi tuollainen lapsi asia on sellainen, ettei siihen saisi ihminen koskaan kompromisseja tehdä vain toista miellyttääkseen.
Rouva Pupu kirjoittaa taas kerran minun näppikselläni Eriävät mielipiteet ja pienet kinat ovat yksi suhteen mukavista mausteista, ainainen myötäily olisi tylsää. Itse en siihen kykene ( ), mutta en kestäisi jeesjees-kumppania. Menee mielenkiinto suhteeseen, jos toisessa ei ole yhtään vastusta!
Joku lasten haluaminen on sitten sen verran iso kysymys, että jos siitä ollaan eri mieltä, pitää mielestäni keskustella tilanteesta ja siitä, onko suhteella tulevaisuutta. Jos oikeasti haluaa niitä lapsia ja suostuu lapsettomuuteen vain kumppanin takia, voi vanhempana kaduttaa. Ihmisen pitäisi kuitenkin olla ennen kaikkea rehellinen itselleen.
Joku lasten haluaminen on sitten sen verran iso kysymys, että jos siitä ollaan eri mieltä, pitää mielestäni keskustella tilanteesta ja siitä, onko suhteella tulevaisuutta. Jos oikeasti haluaa niitä lapsia ja suostuu lapsettomuuteen vain kumppanin takia, voi vanhempana kaduttaa. Ihmisen pitäisi kuitenkin olla ennen kaikkea rehellinen itselleen.
Kuormasta ei syödä.
Tulee mieleen elokuva Prinssille morsian jossa prinssiä näyttelee Eddie Murphy joka tylsistyy kun vaimo on joka asiasta samaa mieltä.Rouva Pupu kirjoitti:Se olisi aika tylsää jos olisi jatkuvasti samaa mieltä/toinen olisi jatkuvasti samaa mieltä. Joten saa ja pitää olla omia mielipiteitä, eikä elää toisen ehdoilla.
Lasten hankkiminen on niin iso asia, ettei siinä voi tehdä kompromisseja. Kaikessa muussa voi, jopa dildosta pyllyssä (ainakin teoriassa.) Se on kuitenkin myös niitä asioita, joissa mieli muuttuu aika usein iän myötä. Siksi voi olla turha hakata mielipidettään kiveen.
Jos ei uskalla olla oma itsensä parisuhteessa, on väärän ihmisen kanssa.
Jos ei uskalla olla oma itsensä parisuhteessa, on väärän ihmisen kanssa.
Miten muuten on, isyyslomaahan saa kai pari kuukautta - jos hankkii lapsia useamman naisen kanssa siten, että niitä syntyy parin kuukauden välein, voiko silloin järkätä itsensä isyyslomalle kunnes pippelistä pöllyää enää tuhkaa tai hauta kutsuu?Tix kirjoitti:Lasten hankkiminen on niin iso asia
Ruotsissa tuollainen järjestely olisi helpompaa. Yksi ruotsalainen kollegani jäi äsken seitsemän kuukauden pappaledighetille. Vitun homo!
Why not, mutta useimmissa paikoissa isyystely ei ole palkallista, vaan on Kelan maksamien juttusten varassa. Se ei porvarillista elämänmenoa siis takaa ja moninkertaiseksi kasaantuvat elatusmaksut kyllä pitäisivät huolen siitä, ettei lomalla olisi kovin lopoisaa.Chap kirjoitti:Miten muuten on, isyyslomaahan saa kai pari kuukautta - jos hankkii lapsia useamman naisen kanssa siten, että niitä syntyy parin kuukauden välein, voiko silloin järkätä itsensä isyyslomalle kunnes pippelistä pöllyää enää tuhkaa tai hauta kutsuu?Tix kirjoitti:Lasten hankkiminen on niin iso asia
Ruotsissa tuollainen järjestely olisi helpompaa. Yksi ruotsalainen kollegani jäi äsken seitsemän kuukauden pappaledighetille. Vitun homo!
Re: Uskallatko olla eri mieltä?
Toivottavasti tämä ei ollut vitsi.. tai sitten tämä oli "nuorisolle suunnattu kysymys"shue kirjoitti:Oletko tuuliviiri, joka vaihtaa mielipidettään kumppanin mielipiteen mukana, vai uskallatko pitää kiinni omista näkemyksistäsi? Kestääkö parisuhteesi eriävät mielipiteet? Haluaisitko itse kumppanin, joka myötäilisi sinun mielipiteitäsi?
Parisuhteessa pitää siihen panostamisen lisäksi olla sopiva määrä kitkaa ja hankausta, jotta homma pysyy mielenkiintoisena. Ehkä ahdistavin ajanjakso elämässäni oli kolmekuukautinen jees-naisen kanssa. Kaikki mitä minä ehdotin oli hyvää ja oikein. Kaikki mitä minä sanoin oli korkeamman viisauden ilmentymä.
Re: Uskallatko olla eri mieltä?
Olen tuuliviiri, joka vaihtaa niin mielipidettään, makuaan kuin ihan perusfiilistään sujuvasti toisen mukaan. Jos kulta uskoo tietävänsä himoni ja valmistaa kaalisoppaa juuri sillä reseptillä, millä se edellisellä kerralla minuun upposi, en taidakaan juuri nyt siitä pitää. Kulta, en oikein tiedä mitä haluan on varsin yleinen jeessittely. Pitää toisen vireänä.
En ole tuuliviiri. Kummallakin on omat mielipiteensä asioista. Joskus ne saattavat olla samat ja joskus ne ovat todella kaukana toisistaan. Tämähän on parisuhteen rikkaus. Kunnioitetaan kumpaisenkin erillaisuutta. Se, että eriävien mielipiteiden takia sitten tehdää ratkaisuja/toimintoja niin se sitten taas vaatii kompromissejä kummaltakin, mutta tämähän on eriasia jo.shue kirjoitti: Oletko tuuliviiri, joka vaihtaa mielipidettään kumppanin mielipiteen mukana, vai uskallatko pitää kiinni omista näkemyksistäsi?
Totta kai kestää.shue kirjoitti: Kestääkö parisuhteesi eriävät mielipiteet?
Jos kaksi ihmistä eivät voi parisuhteessa sietää toistensa mielipiteitä niin ovat väärässä parisuhteessa silloin.
En missään tapauksessa. EX:ni oli perässähiihtäjä ja se ei todellakaan ollut mukavaa. Aino etu siinä oli, että ei kosaan tullut riitaa, siitä mitä tehdään tms. Kyllä parisuhteessa pitää olla erillaisuutta sopivassa suhteessa.shue kirjoitti: Haluaisitko itse kumppanin,joka myötäilisi sinun mielipiteitäsi?
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Eipä kiinnostaisi olla suhteessa, jossa pitäisi myötäillä toista, tai yhtä kamalaa olisi jos toinen myötäilisi vain välttääkseen riitaa tai konflikteja. Pitää olla munaa sanoa mielipiteensä. Toisaalta, jos ei osaa/uskalla tuoda mielipiteitään ja toiveitaan esille, on se todennäköisesti jossain vaiheessa suhteen loppu.
Etenkin lapsiasia on aika suuri. Kaikki eivät lapsia halua, jotkut taas välttämättä haluavat. Meillä on käyty aika paljon keskustelua lapsista ja minä olen helpottunut siitä, että toinen on varautunut, ettei niitä minun kanssani tule. Hän on saanut rauhassa ajatella asiaa ja sanoo tulevansa toimeen ilman lapsiakin. Eikä niitä edes vielä haluaisi. Minä en halua ollenkaan.
Noh, ihan hyvin ollaan onnistuttu asiasta keskustelemaan. Oikeastaan piti tulla ilmoittamaan, että keskustelujen tuloksena päädyimme menemään naimisiin. Minä haluaisin maistraattiin, mutta en taida saada tahtoani läpi. Sitä paitsi vanhempani ovat tietyssä mielessä vanhanaikaisia ja haluavat ehdottomasti maksaa hääni. Että silleen. Saa onnitella.
Etenkin lapsiasia on aika suuri. Kaikki eivät lapsia halua, jotkut taas välttämättä haluavat. Meillä on käyty aika paljon keskustelua lapsista ja minä olen helpottunut siitä, että toinen on varautunut, ettei niitä minun kanssani tule. Hän on saanut rauhassa ajatella asiaa ja sanoo tulevansa toimeen ilman lapsiakin. Eikä niitä edes vielä haluaisi. Minä en halua ollenkaan.
Noh, ihan hyvin ollaan onnistuttu asiasta keskustelemaan. Oikeastaan piti tulla ilmoittamaan, että keskustelujen tuloksena päädyimme menemään naimisiin. Minä haluaisin maistraattiin, mutta en taida saada tahtoani läpi. Sitä paitsi vanhempani ovat tietyssä mielessä vanhanaikaisia ja haluavat ehdottomasti maksaa hääni. Että silleen. Saa onnitella.