yannara 13.05.2006 kirjoitti:Doh, nyt me asutaan emännän kanssa yhteisessä kodissa, kohta jo kolme kuukautta tulee täyteen. Olen aika tyytyväinen tilanteeseen, ja parisuhteeseen. Muutimme äkkiä yhteen, koska asuttiin kumpikin vielä porukoiden luona ajemmin. Arki kyllä maistuu, ja hauskaa on. Mielenkiinto seksiin vaan on kadonnut, minulla siis.
...
Aikaisemmin olin itse niitä, jotka sanoi että "seksi on tärkein". Paskan marjat! Mie ajattelen nykyään ihan jotain muita asioita kuin seksiä.
yannara 20.09.2006 kirjoitti:Olipa taas hauskaa lukea noita vanhoja ketjuja ja tajuta, että "olenpas minä muuttunut". No joo, mä taas nostan tätä kun minua arvelluttaa yksi asia ja mietin, että onko kellään kokemusta tähän. Emäntä valittaa, että minä en ole yhtään romanttinen.
Tulee taas mieleen kuinka vasta yhdessäasuminen paljastaa mitä parisuhteen arki toisen kanssa oikeasti on. Erillään asuttaessa ollaan niin raksuuntuneita ja lääpällään koska ýhdessäolohetket ovat pakoa arjesta, eivät osa arkea.
Mitä muita yhdistäviä tekijöitä teillä olikaan seksin lisäksi? Harrastatteko yhdessä mitään, mitä yhteisiä mielenkiinnon kohteita teillä on, mistä juttelette ollessanne yhdessä jne.?
Tuntuu että teitä molempia tahollanne vähän rassaa suhteen muuttuminen arjeksi, mutta ilmennätte sitä eri tavoin. Sinä keksimällä muuta aktiviteettia itsellesi (johon ei kuulu avokkisi), avokkisi taas haluamalla takaisin alun kiihkeitä aikoja. Tehkää kompromissi: sinä tarjoat hänelle välillä yhteisiä romanttisia pakoreittejä arjesta (asioita jotka vaativat sinultakin hieman vaivaa, ja jotka eivät välttämättä tapahdu samoissa ympyröissä kuin missä aina pyöritte; ties vaikka itsekin tykkäisit siitä), ja sinä saat vastaavasti välillä toteuttaa itseäsi muuten. Sillä tavoin molemmat toivottavasti pysyvät edes kohtuullisen tyytyväisinä.
Kohta varmaan joku tulee valittamaan kuinka teidän ei pitäisi olla yhdessä jos jokainen yhdessävietetty minuutti ei ole teille molemmille yhtä auvoa. Elämä ei kuitenkaan ole aivan niin mustavalkoista.