Ole vain. Mutta väitän että tuota kantta ei olisi syntynyt jos tuo häiskä ei olisi koskaan McKeanin teoksia nähnyt. Toi tyyli on vaan jotenkin niin yksi yhteen. Mutta valehtelisin jos väittäisin, etten itsekin olisi vaikutteita ottanut, huonommalla menestyksellä tosin.
Hitsi beddis, kiitos vielä kerran, mie vaan tykkään tästä bändistä! Ja tämän levyn aloitusraita YYY on niin pirun ovela, voisin kuunnella sitä vaikka kaksi tuntia putkeen. Lystikäs.
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
Huh-heijaa että tömisee. Vanhat sedät ne vaan osaa, kolisee meinaan niin että hilse lähtee päästä.
Nyt paukautan ja kerron salaisuuden: 10/10 bojosta!!!
Pieksän komppirumpuni päreiksi, aivan mieletön kiekko! Tuo Evanescence oli taas niin paska ettei mitään rajaa, hirveällä vaivalla sen sai kuunneltua nipinnapin läpi.
Helvete! Paljon vakuuttavampaa roinaa kuin se edellinen mulle tuupattu kiekko. Todella törkyiset vokalisoinnit, upeaa kertakaikkiaan! Saastaista ja Saatanallista!
EDIT: Rupisemmat saundit tekisivät enemmän oikeutta tälle IMO!
EDIT2: Hyvä päiväkin kyseessä, jouduin tuolloin myös särkemään yhden sydämen.
Sudenhenki kirjoitti:
Kyseessä on sitten semmoista hempeilevämpää materiaalia, vaikka jotkin bändit ovatkin tehneet kovereistaan metallisempia. Goottien suosiossa Dead Can Dance taitaa olla erityisesti, vaikka kaikki synkemmästä musiikista pitävät ovatkin bändin ottaneet omakseen.
Se tuli eilen. Olen kuunnellut sen nyt vasta yhden kerran ympäri (molemmat cd:t) ja jäi vähän sekava olo. Luulen, että se vaatii useamman kuuntelukerran. Toistaiseksi mikään yksittäinen kappale ei ole tarttunut päähän, mutta jatkan kuuntelemista ja tutustumista. Ei siis missään tapauksessa paska levy ole, mutta toivon ettei se jää sellaiseksi "taustamusamusiikiksi".
Kreitsu kirjoitti:
Se tuli eilen. Olen kuunnellut sen nyt vasta yhden kerran ympäri (molemmat cd:t) ja jäi vähän sekava olo. Luulen, että se vaatii useamman kuuntelukerran. Toistaiseksi mikään yksittäinen kappale ei ole tarttunut päähän, mutta jatkan kuuntelemista ja tutustumista. Ei siis missään tapauksessa paska levy ole, mutta toivon ettei se jää sellaiseksi "taustamusamusiikiksi".
Riippuu kuulijasta jääkö, sillä aika minimalistista ja tunnelmointiin nojaavaa musiikkia kun on, niin itse ainakin yleensä keskityn vain siihen kuuntelemiseen, taustalla tämä ei minun kohdalla toimi.
Vaikka kyseessä onkin poikkeuksellisen hyvä tribuuttialbumi, niin eivät kuitenkaan vedä vertoja alkuperäisille tulkinnoille.
