Kyselkää lähimmistä urheiluopistoista, joku kohta valmistuva olis halpaa työvoimaa. Muutenkin varmaan löytyy jamppoja helposti pieniäkin tuntimääriä tekemään.
Mua jännittää tää ilta kans, pistelee jopa pitkästä aikaa vähän vatsasta! Mut mäkin kerron ehkä vasta huomenna, jos siis tosta jutusta nyt tulee mitään. Shh!
Mua jännittää vähän miesten kolmiloikan alkukarsinnat. Siellä hyppää ehkä (jos on terve ja niin poispäin) yks yhden vuoden maailmanmestari, johon kerran tutustuin työmatkalla.
isohaara kirjoitti:Kyselkää lähimmistä urheiluopistoista, joku kohta valmistuva olis halpaa työvoimaa. Muutenkin varmaan löytyy jamppoja helposti pieniäkin tuntimääriä tekemään.
Kyllä siihen työntekijä löytyy, mutta aattelin kuitenkin kysellä ja tiedottaa, jos joku täällä on tuollaista työtä vailla. Palkka ainakin on hyvä.
Viimeksi muokannut Lolita, 10.08.2006 15:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Jännitykseni purkautui. Ei sitä tuttua kolmihyppelijää löytynyt starttilistoista. Voi surku, sillä on varmaan jalka pipi. Sieltä starttilistoilta löytyi kyllä muita kivannäköisiä tummia miehiä...
Mua jännittää tää ilta kans, pistelee jopa pitkästä aikaa vähän vatsasta! Mut mäkin kerron ehkä vasta huomenna, jos siis tosta jutusta nyt tulee mitään. Shh!
Mua paskattaa, pahasti. Kerron ehkä mitenkä pörähti, tai siis ehkä kerron jos ei ole ummetusta.
Meillä kokkaillaan tänään tuota Keikauksen Chili-reseptiä. Suas nährä mitä tulee
Niin ja siivotaan etupihaa. Tyhjältä tulee näyttämään, kun loputkin raaskut heitetään pois, nyyh. Jää sinne pari samettiruusua, muratit jne. mutta mutta...Huoh.
No arvatkaa kuinka jännää oli kulkea töissä yhden hoikan, eikä niin hirveän pitkän, miehen ohi. Sellaiset laiheliinit synnyttävät minussa halun silittää niiden siroja käsivarsia, mennä niiden taakse, halailla ja pussailla niskaa.
Keikaus kirjoitti:No arvatkaa kuinka jännää oli kulkea töissä yhden hoikan, eikä niin hirveän pitkän, miehen ohi. Sellaiset laiheliinit synnyttävät minussa halun silittää niiden siroja käsivarsia, mennä niiden taakse, halailla ja pussailla niskaa.
Laiheliinit ovat jännitystä aiheuttavia.
Mullakin on jännää töissä, kun tänne tuli töihin uusi liikunnanopettaja, joka on pirun tiukka pakkaus ja äärettömän shekshy.
Voi vitun vitun vittu!! Lähdin töistä aikaisemmin, että ehtisin katsomaan sitä yhtä kämppää. Noh, ei sitten ollut se välittäjämummeli viitsinyt ilmoittaa mulle että kämppä olikin jo myyty. Ja vielä soitti mulle eilen illalla ja lupasi tulla tänään sitä näyttämään. Helvetti sentään, en osta kyllä siitä putiikista enää mitään!!
Haha! Jäit kiinni! Väitit ettei muka kiinnosta yhtään mun jännittämiset! Sätissäkin vaan väitit meneväs idlaileen heti ku olin sanonu etten kerro mun vatsaperhosista ennen ku sä oot idles! Sit mukamas poistuit, mut samantien sinne tuliki joku SalaisuusX-nimimerkki vaklaileen sitä ku kerron etten kerro miks mua jännittää! Arvasin et se olit sä! Heti arvasin!
Hitto. En muuten tiennyt että osaan imitoida mustakikkeliä.
Tunteroinen tuli istuttua infotilaisuudessa, ehkä olen nyt taas hiukan viisaampi. Kieltämättä oppikirjamateriaalin määrä=tuleva rahanmeno pisti silmät pyörimään.
Toki suoraan sitten intoa puhkuen kauppaan ostelemaan koulutarvikkeita.
Mies toimi kiltisti kuskina ja lähti auttelemaan työkaveriaan muutossa. Hain ison paketin H&M kamaa postista, nyt alkaa ihanista ihanin sovittelu rumba
ElanorRaven kirjoitti:Ennuste: Tästä päivästä tulee täy-sin pas-ka. Valmiiksi eiliseltä sellainen surufiilis päällä, eikä se ota helpottuakseen.
Voi sinuu! Aikasemmin olit aina niin intoa ja iloa täynnä. Mikä nyt on saanut surun puseroon?
No nii-i! Harmituttaapi kun ilopilleriä harmituttaapi!
Olette ihania kun huolehditte En halua sen paremmin selostaa, mutta vähän elämä potkii päähän. Olin tänään aamusta saakka todella onnettomana töissä, ja ruokatauolla työkaverini sitten kysyi, että onko mulla vaan huono päivä vai onko joku oikeasti vialla, ja hetken hiljaisuuden jälkeen minä vaan purskahdin itkuun... Sanoin vaan, että en halua puhua siitä, anteeksi jos olen vähän kehnoa seuraa. Hän onneksi ymmärsi ja lohdutti eikä kysellyt sen enempiä. On aika rankkaa, jos yleensä on se porukan hilpein tyyppi, koska silloin näinä huonoina päivinä kaikki on kyselemässä, mikä mättää.
No, minä lähden kuitenkin huomenna aamulla saaristoreissulle, jos raikas meri-ilma vaikka tuulettaisi ajatuksia ja saisi hymyn kasvoille Toivottavasti Kitinä pysyy maanantaihin saakka pystyssä ilman minua!