Vihdoinkin, somalit ulos

[Vadim]

1 - Toistan pyyntöni - osoita minulle mitä sitovaa normia rikotaan. Se ei liene alan asiantuntijalle suurikaan ongelma.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 (oikeus elämään), 3 (kidutuksen kielto), 5 (oikeus vapauteen ja turvallisuuteen) ja 8 artiklaa (perhe-elämän suoja); Geneven pakolaissopimuksen 33 artiklaa. Muitakin varmaan löytyy.

[Riemumieli]

Minua huvittaa puhe kaksoisrangaistavuudesta karkottamisten yhteydessä. Tyypillistä asianajajien löpinää vailla mitään järkeä. Rikoksista rangaistaan ok ja karkottaminen on jotain aivan muuta. Jos karkottaminen olisi lisärangaistus, tehtäisiin se puhtaasti tunnusmerkistön mukaisesti, eikä enää otettaisi mukaan argumentteja, joihin ei rikosprosessivaiheessa vedottu. Karkottaminen on hallinnollinen prosessi, joka liittyy Suomessa oleskeluluvalla asuvaan ulkomaalaiseen. Karkottaminen on ihan yleinen käytäntö kaikkialla maailmassa, kukaan ei kaipaa rellestäviä ulkomaalaisia, kun omista kansalaisista löytyy ihan tarpeeksi kuonaa.

Ja miksi ihmeessä pitäisi tutkia tarkemmin karkotettavien tekemiä rikoksia? Tuomioistuin on ne tutkinut, ottanut huomioon olosuhteet ja muut ja tuominnut sen mukaan. Ei Ulkomaalaisvirasto (Uvi) voi ottaa tuomioistuinten roolia ja arvottaa rikoksia uudestaan, se on jo tehty. Uvi on hallintoviranomainen, käräjäoikeus tuomitsee. Btw tämäkin on tyypillinen asianajajien fraasi, valittaja ei ole tehnyt vakavia rikoksia, vain liikennerikoksia tai muutaman kevyen pahoinpitelyn yms. Yrittäkää ymmärtää, että teot on jo kerran tutkittu ja sen mukaan tuomittu vai väittääkö joku, että tuomioistuimetkin ovat väärässä. Saa väittää ja joskus näin varmasti onkin (mitä on oikea ja väärä ja kenen oikea ja väärä), mutta se ei kuulu tähän.

Mitä tulee Suomen ihmisoikeusrikkomuksiin, sellaisiin Suomi on syyllistynyt. Määrä on kuitenkin vähäinen, eikä todellakaan voida väittää, että kyse olisi järjestelmällisestä toiminnasta. Muistaakseni huolto- ja muut lapsiin liittyvät asiat ovat olleet useimmiten tapetilla. Karkottamisjuttu on sikäli vielä auki, että ketään ei karkoteta ennen kuin hallinto-oikeus ja mahdollisesti kho ovat asian tutkineet. Eli ei syytä huoleen, nuoret sankarit ehtivät tehdä itsensä tykö vielä monen monituista kertaa. Muutenkin viranomaisten virheisiin pätee se, että niihin voi hakea muutosta. Eli jos tukea tai muuta ei heru, ei kun muutosta hakemaan, turha vain kulmien alta tuijotella. Tulee myös muistaa, ettei takavuosien Karpolla on asiaa ole muutoksenhakukeino, kuten eräät tuntuivat ja edelleen tuntuvat ymmärtävän.

Onko kukaan tullut ajatelleeksi sitä, miten hyvä olisi, että ko. yksilöt poistettaisiin muonavahvuudesta? Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten muutama mätämuna pilaa kaikkien maineen. Eilen uutisissa haastateltiin somaliyhteisön päällysmiestä ja hän oli juuri sitä mieltä, että asiat tutkitaan ja ratkaistaan niin kuin oikein on. Miksi ihmeessä valtaväestön pitää nähdä koko ajan mörköjä kaikkialla?

En viitsi edes aloittaa puhetta siitä, miten uhreillakin pitäisi joskus olla tunne siitä, että tekijät ovat saaneet oikean tuomion. Suomessa kun uhrin syyllistämismentaliteetti on niin pitkää perua erityisesti seksuaalirikoksissa. Raiskattu on aina lähes syyllinen tekoon, tekijä vain hieman innostui.

Karkottaminen on toki huono keino taistelussa paskaa vastaan, sillä karkotettu saattaa palata takaisin uuden henkilöllisyyden turvin. Onneksi sormenjälkitietokanta Euroopassa kasvaa koko ajan ja biopassien myötä kaikki eivät näytä samalta. Kustannuksia tästä kaikesta toki aiheutuu, joten jatkossa ehkä palaamme kuolemantuomioon.

[SnapaHead]

Totta kai, tervetuloa vaan. Mieluusti naapuriin.

Tässä se ongelma seisookin. Periaatteessa sinun ei pitäisi osallistua tähän keskusteluun, koska jos tässä puhuttaisiin suomalaisista (siteeraan sinua) tympeistä junteista, jotka tekevät törkeitä väkivaltarikoksia, raiskailevat ja aiheuttavat stressiä ympäristöönsä vastaisit samaan kysymykseen kieltävästi.

Eli on ilmeisesti suoraan vain ihonväristä kiinni, miltä tuoksuu murha, tappo, kuolema tai raiskaus. Tai yleinen känninen mölinä ja riehunta. Ihan jännä mieli sulla. Valkoinen yhteiskuntaan sopeutumaton häirikkö ei kelpaa naapuriksi, mutta muun väriset: TERVETULOA MURUT!

[cardic]

mielestani mahdollisesti taytantoon tulevat karkotukset vahentavat rasismia Suomessa, silla nain saadaan matamunat pois pilaamasta muitten, lakien mukaan elavien, maahanmuuttajien/pakolaisten mainetta.

[Elukka]

Jos puret kättä joka sinua ruokkii, älä helvetissä tule vaatimaan lisää.

Täysin samaa mieltä.

[McJanne]

Jos puret kättä joka sinua ruokkii, älä helvetissä tule vaatimaan lisää.

Täysin samaa mieltä.

Ettei: "Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt"

[Uusiopehmis]

1. Henkirikosten määrän lasku johtuu ennen muuta alkoholin kokonaiskulutuksen laskemisesta, hälytysvalmiuden nousemisesta, lääketieteen keinojen kehittymisestä ja siitä eilen tv-uutisissa esiintyneenkin krimiminaalipolitiikan johtavan tutkijan Aromaan esittämästä faktasta että "pääsosin henkirikosten tekijät joko istuvat linnassa tai ovat tappaneet toisensa."

Ahaa. No, miten sitten selität sen, että henkirikoksia tehdään edelleen?

Alkoholin kokonaiskulutus on päin vastoin noussut. Lue statistiikkasi paremmin.

Taitaa olla maailman tyhmin kysymys. Henkirikoksia tehdään samoista syistä kuin ennenkin. Ne vain onnistuvat harvemmin. Suomalainen tyyppirikos on vain vähentynyt.

Oikeampi kuva väkivaltarikollisuudesta saadaan koko väkivaltarikollisuudesta, mukaan lukien törkeät pahoinpitelyt, tapon yritykset yms. ei tuijottamalla sitä, kuinka monta kertaa ambulanssit ovat ehtineet ajoissa paikalle.

Lue itse statistiikkasi paremmin, kun alat puhumaan alkoholin tilastoidusta kokonaiskulutuksesta ja sen vaikutuksesta väkivaltarikollisuuteen. Se nimittäin laski tasaisesti alkaen 80-luvun lopulta, joka oli mittarisi alkupää, aina 90-luvun puoliväliin, jolloin EU-jäsenyys muutti salatuonnin avoimeksi, kevyempien juomien kulutus alkoi kasvaa ja eurooppalaiset juomatottumukset, kuten ruokaviinien nauttiminen yms. ovat yleistyneet. Oheisesta tilastosta näet väkivaltarikollisuuden muutokset ja huomannet korrelaation alkoholin kokonaiskulutuksessa tapahtuneisiin muutoksiin.



Kaikki OPTULAN tutkimukset mitä olen lukenut ovat päätyneet samaan lopputulemaan - alkoholin kokonaiskulutuksen muutokset ovat selittäneet valtaosin väkivaltarikollisuuden (ei henki-) muutokset. Vuonna 2004 kun alkoholin hintoja laskettiin, myös henkirikoksissa tapahtui piikki ylöspäin. Jos kiinnostaa tietää lisää suomalaisen henkirikollisuuden kuvasta, lue vaikka tuo kolumni:

http://www.yle.fi/poliisitv/kolumnit.php

Suuri osa niistä mitkä vuonna 88 olivat tappoja, ovat tänä päivänä törkeitä pahoinpitelyjä tai tapon yrityksiä aiemmin mainitsemistani syistä.

[Elukka]

Kyllä tuo Uusis osaa! Just kun totesin, etten pysty kirjoitetussa keskustelussa tuomaan kaikkia mielipiteitäni ja ajatuksiani esiin ja löin hanskat tiskiin, Uusis sanoo suuren osan ajatuksistani ääneen ja paremmin. Ja enemmän. Nyt pohdin opettelenko lisää ja parempaa kirjallista ilmaisua vai ostanko komppikitaran ja unohdan omat ajatukset.

Ostan komppikitaran, jotta pääsisin tähän

*liittyy komppisektioon*

[Elukka]

Mitä EY-oikeuteen tulee, komissio on nostanut kanteen Suomea vastaan 23 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Voi tietysti miettiä, onko tämä paljon vai vähän; sanoisin, että melko paljon, ottaen huomioon kuinka pitkämielinen komissio näissä asioissa on.

"Musta se on aika paljon"?
Kaivapa mutu-tuntumasi tueksi esiin vertailulukuja noin aluksi vaikka muista Euroopan maista. Ensi hätään riittää keskiarvokin.

[Uusiopehmis]

Selkis. Voimme aloittaa esim. tapauksesta N. vastaan Suomi, (no. 38885/02), annettu Strasbourgissa 26. päivänä heinäkuuta 2005, jossa armas kotimaamme tuomittiin käännytyspäätöksen tiimoilta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan rikkomisesta.

Löysit yhden moitepäätöksen, joka ei muuten koske YK:n pakolaissopimusta. Miksi se on relevantti tälle asialle? Kysymyshän ei ole käännytyspäätöksestä vaan karkotuksista. Tiedätkö jonkin sopimusosapuolen, jolla ei ole yhtään tuomittua rikkomusta ko. artiklaa vastaan? Ainakin Ruotsilla on, Tanskalla on, Iso-Britannialla on valtavia määriä. Tämä yksi päätöskö nyt on romuttanut Suomen kansainvälisoikeudellisen maineen?

Mitä EY-oikeuteen tulee, komissio on nostanut kanteen Suomea vastaan 23 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Voi tietysti miettiä, onko tämä paljon vai vähän; sanoisin, että melko paljon, ottaen huomioon kuinka pitkämielinen komissio näissä asioissa on.

Eihän tuo kerro Suomen maineesta mitään, kun ei ole verokkia? On myös melko sattumanvaraista (tarkoitushakuista?) ottaa tarkastelujaksoksi viimeiset 5 vuotta, jolle kaikki natura- ja autoverokiistat esimerkiksi sopivasti sattuvat.

Otetaanta tarkastelujaksoksi vaikka koko jäsenyysaika, ja verrataan samalla aikavälillä kaikkia eri jäsenvaltiota - miten Suomi sijoittuu tässä tilastossa? En kelpuuta myöskänä nostettujen kanteiden määrää sellaisenaan mittariksi, vaan päätökset joissa Suomen (ja muiden jäsenvaltioiden) on todettu rikkoneen velvoitteitaan ovat mielestäni parempi mittari kuin komission nostamat kanteet.

[Uusiopehmis]

1 - Toistan pyyntöni - osoita minulle mitä sitovaa normia rikotaan. Se ei liene alan asiantuntijalle suurikaan ongelma.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 (oikeus elämään), 3 (kidutuksen kielto), 5 (oikeus vapauteen ja turvallisuuteen) ja 8 artiklaa (perhe-elämän suoja); Geneven pakolaissopimuksen 33 artiklaa. Muitakin varmaan löytyy.

Minä en ymmärrä miten karkotuspäätöksellä rikotaan näitä. Selitä tarkemmin.

Artikla 33
Karkoituksen ja palauttamisen kieltäminen
1) Sopimusvaltio ei tavalla tai toisella saa karkoittaa tai palauttaa pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
2) Ensimmäisessä kohdassa olevan määräykseen ei kuitenkaan voi vedota pakolainen, johon nähden on perusteltua aihetta olettaa, että hän on vaaraksi oleskelumaansa turvallisuudelle tai joka on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta ja on yhteiskunnalle vaarallinen sanotussa maassa.

Artiklan 33 2-kohta soveltuu mielestäni oikein mainiosti tapaukseen. Ei mitään tulkinnanvaraa siitä, etteikö 2-kohdan edellytykset täyttyisi. Mielestäni olet täydellisen väärässä. Edelleen tulkintani mukaan somalin palauttaminen Somaliaan ei uhkaa hänen henkeään tai vapauttaan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Se, että Somaliassa yleensä on vaarallisempaa kuin täällä ei tarkoita mitään noista asioista.

[Riemumieli]

Iso-Britannialla...

Isolla-Britannialla. Kielimiliisi iskee taas.

[McJanne]

Iso-Britannialla...

Isolla-Britannialla. Kielimiliisi iskee taas.

Ja kiveen vielä.

[Niba]

Iso-Britannialla...

Isolla-Britannialla. Kielimiliisi iskee taas.

Tähänkö kaatui OJ:n syytteetkin? Lakimiesten huonoon kielitaitoon, enkä väitä nyt paremmin osaavani, koska minun ei tarvitse.

Harvinaista kyllä olen nyt pehmenneen puolella, vaikka perustankin mielipiteeni ihan reilusti rasismiin enkä lakitekstaihin tai päätöksiin, mutta kiellän samalla kiihottavani ketään toista vastaan js pesaisen nopeasti käteni.

[nexie]

Iso-Britannialla...

Isolla-Britannialla. Kielimiliisi iskee taas.

Ja kiveen vielä.

Ja miten niin kiveen? Ulkomaisten paikannimien oikeinkirjoituksesta ks. esim. Kielenhuollon käsikirja s. 194.

[Vadim]

Taitaa olla maailman tyhmin kysymys. Henkirikoksia tehdään samoista syistä kuin ennenkin. Ne vain onnistuvat harvemmin. Suomalainen tyyppirikos on vain vähentynyt.

En oikein tiedä, mistä tässä riidellään. Ensin kritisoit näiden "vasemmistoradikaalien" luomaa kriminaalipolitiikkaa liiasta pehmeydestä (muistutettakoon taas, että Suomen Pohjoismaisittain hyvin korkea vankimäärä väheni kolmasosaan ja on noussut vasta viime aikoina erityisesti siksi, että huumausainerikoksista langetetaan kohtuuttomia tuomioita) - ja sitten olet sitä mieltä, etteivät rangaistukset edes vaikuta rikollisuuteen, vaan viinan saatavuus. Hyvä että olemme edes jostain samaa mieltä!

Luin uteliaisuuttani lähettämäsi linkin, joka ei erityisemmin tue väitteitäsi. Luetaanpa, mitä Poliisi-TV:n kolumnisti tietää sanoa:

"Jotain näyttäisi kuitenkin olevan muuttumassa. Henkirikosten määrä, joka oli vakaa kolmisenkymmentä vuotta 1970-luvun alusta alkaen, on nimittäin laskenut selvästi jo useamman vuoden. Myöskään vuoden 2004 alkoholin hinnanalennuksen vaikutukset eivät olleet ennakko-odotusten mukaiset. Rikosten määrä kyllä lisääntyi toissa vuonna, mutta odotuksia vähemmän ja lisäys jäi myös lyhytkestoiseksi. Vuonna 2005 palattiin jälleen lasku-uralle. Lievempänä laskeva kehityssuunta on ollut havaittavissa 1990-luvun lamavuosista lähtien. Kyse on siten suhteellisen pitkään jatkuneesta kehityksestä, jota ei voine selittää enää pelkällä satunnaisvaihtelulla."

Kuten näkyy, viinan parempi saatavuus ja alhaisempi hinta eivät ole vaikuttaneet odotetulla tavoin rikollisuuteen, vaan liberalisoituva alkoholipolitiikka 90-luvun alusta alkaen on osunut samaan aikakauteen kuin henkirikosten laskeva trendikin. Voi tietysti ajatella, että sairaanhoito on tosiaan parantunut, ja uhrit selviävät hengissä entistä paremmin, mutta ainakaan siteeraamasi tutkija ei ole sitä mieltä. Mitä taas tulee siteeraamaasi tilastoon, joka koskee poliisin tietoon tulleita rikoksia, olet unohtanut lähdekritiikin, sillä varsinkin lievien pahoinpitelyjen kohdalla, joita näistä rikoksista on epäilemättä valtaosa, ilmoitusalttiudella on ratkaiseva merkitys. Luotettavamman kuvan antavat uhritutkimukset, joiden mukaan (jos muistini ei petä) suomalaiset kokevat väkivaltaa yhtä usein tai harvoin kuin aina ennenkin.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että lievien ja törkeiden pahoinpitelyjen kohdalla olisi ehkä syytä miettiä uusia keinoja. Nykyäänhän nämä tuppaavat kasautumaan varsin pienelle ja tavallisesti aika nuorelle, miespuoliselle väestönosalle. Ehdollisten langettaminen kerta toisensa perään ei tunnu järkevältä, eivätkä ehdottomat vankeustuomiot taas varsinaisesti saa nuorisoa kaidalle polulle. Jotain uutta pitäisi ehkä keksiä.

[Lilo]

Ja miten niin kiveen? Ulkomaisten paikannimien oikeinkirjoituksesta ks. esim. Kielenhuollon käsikirja s. 194.

Nii-in, tämän saman pulman eteen jouduin itse viime keväänä runoillessani seminaarityötä Charles de Gaullesta. Päädyin taivuttamaan sekä Isoa että Britanniaa, mutta kyllä käsittääkseni molemmat muodot ovat oikeita.

[nexie]

Päädyin taivuttamaan sekä Isoa että Britanniaa, mutta kyllä käsittääkseni molemmat muodot ovat oikeita.

Auktorisoidun kielenhuolto-opuksen mukaan näin ei ole, vaan paikannimen adjektiivinen alkuosa taipuu aina.

[Uusiopehmis]

En oikein tiedä, mistä tässä riidellään. Ensin kritisoit näiden "vasemmistoradikaalien" luomaa kriminaalipolitiikkaa liiasta pehmeydestä (muistutettakoon taas, että Suomen Pohjoismaisittain hyvin korkea vankimäärä väheni kolmasosaan ja on noussut vasta viime aikoina erityisesti siksi, että huumausainerikoksista langetetaan kohtuuttomia tuomioita) - ja sitten olet sitä mieltä, etteivät rangaistukset edes vaikuta rikollisuuteen, vaan viinan saatavuus. Hyvä että olemme edes jostain samaa mieltä!

Vankimäärä laski sen myötä kun omaisuusrikosten ja rattijuoppuksien rangaistuksia tarkistettiin suhteessa muuhun. Henkirikostilaston vetäminen esiin sen todistamiseksi että väkivaltarikollisuuden suhteen kriminaalipolitiikka olisi jotenkin onnistunutta, menee kuitenkin metsään.

Mitä tulee väitteisiini henkirikollisuuden laskun syistä, voin koettaa kaivella sinulle joskus lukemani tutkimuksen, jonka mukaan juuri suurissa kaupungeissa noussut hälytysvalmiuden kasvu ja lääketieteen keinot niissä tilanteissa joissa uhrit saadaan nopeasti hoitoon. Tuo kolumnistin teksti antaa tukea tuolle käsitykselle sivuhuomiossa - syrjäseuduilla tilastot eivät ole juuri parantuneet. Siellä ambulanssi tulee edelleen yhä liian myöhään.

Onhan se selvää, että yhteiskunnassa, jossa jokaisella on kännykkä, jolla apua voi kutsua mihin vain ja hälytysvalmius on jatkuvasti korkea, puukotuksen seuraus on niillä seuduilla joilla ihmisiä on paljon ja sairaanhoito lähellä ihan toista kun aikana jolloin rikoksen toteamisesta avun pyyntöön tuli aina viive. Marginaalit sen välillä kuoleeko valtimon katkeamisen johdosta verenhukan aiheuttamaan sydänpysähdykseen ovat valtavan pieniä.

Se lukemani tieteellinen artikkeli muuten taisi koskea sitä, että onko oikein, että tapon yrityksestä rangaistaan vähemmän kuin onnistuneesta taposta, jos tekijän motiivipohja ja teko ovat vakavuudeltaan olleet samat mutta on aluellisesti erittäin sattumanvaraista, pelastuuko uhri vaiko ei.

En ole missään sanonut, että rangaistukset eivät vaikuttaisi rikollisuuteen. Päinvastoin. Uusintarikollisen eristäminen on erityisestävyysefektiltään liki 100%. Tavallisen lainkuuliaisen kansalaisen harkintaan rangaistuksilla on mittava vaikutus. Paatuneen taparikollisen harkintaan pikkukakuilla, ehdollisilla ja sakoilla joita ei tarvitse maksaa ei ole minkään sortin vaikutusta. Eihän tästä ole kauankaan kun joku alkoholisoitunut koditon henkilö puukotti naista motiivinaan päästä talveksi lämpimään vankilaan. Valitettavasti uhri vain kuoli.

[Lilo]

Päädyin taivuttamaan sekä Isoa että Britanniaa, mutta kyllä käsittääkseni molemmat muodot ovat oikeita.

Auktorisoidun kielenhuolto-opuksen mukaan näin ei ole, vaan paikannimen adjektiivinen alkuosa taipuu aina.

No sä olet epäilemättä näissä parempi pilkunnusuttelija kuin minä.

[Sinkkumatti]

Auktorisoidun kielenhuolto-opuksen mukaan näin ei ole, vaan paikannimen adjektiivinen alkuosa taipuu aina.

*kiihottuu*

Kai olet pukeutunut beessiin polvipituseen hameeseen, sukkanauhoihin, korkokenkiin, valkoiseen avonaiseen kauluspaitaan, silmälaseihin ja karttakeppi on kädessäsi?

[Vadim]

Löysit yhden moitepäätöksen, joka ei muuten koske YK:n pakolaissopimusta. Miksi se on relevantti tälle asialle? Kysymyshän ei ole käännytyspäätöksestä vaan karkotuksista. Tiedätkö jonkin sopimusosapuolen, jolla ei ole yhtään tuomittua rikkomusta ko. artiklaa vastaan? Ainakin Ruotsilla on, Tanskalla on, Iso-Britannialla on valtavia määriä. Tämä yksi päätöskö nyt on romuttanut Suomen kansainvälisoikeudellisen maineen?

Sinulla on kiusallinen tapa siirtyä seuraavaan aiheeseen heti, kun olen osoittanut edelliset argumenttisi vääriksi. Mutta no, ehkä sitten jatketaan tällä linjalla.

Valitusten määrän ratkaisee valitusalttius, eikös juu. Turvapaikkaa, oleskelulupaa ja käännytystä koskevista päätöksistä on vaikea valittaa, etenkin silloin, kun käännytettävä palautetaan saman tien sinne, mistä hän on tullutkin. Tällöin oikeuskeinoja ei yksinkertaisesti ole mahdollista käyttää.

Itse asian kannalta on samantekevää, mitä kv. normia rikotaan. Euroopan ihmisoikeussopimus on valitusjärjestelmineen paljon vahvempi instrumentti kuin vaikkapa Geneven pakolaissopimus, joka tosiaan sallii karkottamisen silloin, kun kyse on törkeistä rikoksista. Euroopan ihmisoikeussopimus taas ei salli karkottamista silloinkaan, jos tällöin rikottaisiin sen määräyksiä, joista muutamia luettelin edellä ja joista on annettu lukuisia langettavia päätöksiä eri maille. Se, että joku muukin rikkoo sopimusta, ei minusta ole juristille oikein hyvä argumentti, enkä tiedä kuinka hyvin moinen väite menestyisi tuomioistuimessa (en tiedä oletko kokeillut). Tosiasia kuitenkin on, että Suomen pakolais- ja siirtolaispolitiikka on ollut huomattavasti restriktiivisempää kuin naapurimailla, ja tämä on heijastunut myös viranomaiskäytäntöihin, jotka ovat pitkään olleet oikeudellisesti epäilyttäviä.

Kysymys ei myöskään ole siitä, mitä Suomen maineelle tapahtuu tai ei tapahdu. Ilmeistä on, että muut EU-maat pitävät Suomea tässä suhteessa vastuun pakoilijana ja vapaamatkustajana, mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä oikeuskysymysten kanssa. Kyse on siitä, että Suomi on oikeusvaltio, ja sellaisena sen pitää noudattaa niitä oikeusnormeja, jotka maassa ovat voimassa. Ulkomaalaisia koskevat päätökset ja menettelytavat, jotka ovat heijastelleet kielteistä asennetta maahanmuuttoon, ovat usein olleet vähintäänkin ongelmallisia ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kannalta.

[Vadim]

En ole missään sanonut, että rangaistukset eivät vaikuttaisi rikollisuuteen. Päinvastoin. Uusintarikollisen eristäminen on erityisestävyysefektiltään liki 100%. Tavallisen lainkuuliaisen kansalaisen harkintaan rangaistuksilla on mittava vaikutus. Paatuneen taparikollisen harkintaan pikkukakuilla, ehdollisilla ja sakoilla joita ei tarvitse maksaa ei ole minkään sortin vaikutusta. Eihän tästä ole kauankaan kun joku alkoholisoitunut koditon henkilö puukotti naista motiivinaan päästä talveksi lämpimään vankilaan. Valitettavasti uhri vain kuoli.

Ajattelusi näköjään perustuu siihen, että ihmisiä on kahdenlaisia: rikollisia ja sitten lainkuuliaisia kansalaisia. Minusta tämä jaottelu on karkea, eikä kuvaa sitä olosuhteiden kirjoa, jossa rikoksia tehdään. Käytät muutenkin retorisia tehokeinoja, kuten tätä "paatunutta taparikollista", tavalla, joka tekee vaikeaksi rationaalisen argumentoinnin.

Vaikka erityisestävyydellä eristämistapauksissa on epäilemättä miltei 100 prosentin vaikutus eristettävän rötöstelyyn, huumerikoksia tietysti lukuunottamatta, joita vankilassa tehdään hurumykky. Kuolemanrangaistuksen vaikutusta on tutkittu paljon, jolloin on todettu, ettei sillä ole tilastollisesti merkittävää vaikutusta esimerkiksi murhien esiintyvyyteen. Rangaistuksen ankaruudella ei ole siis juurikaan merkitystä, mutta kiinnijäämisriskillä sellainen näyttäisi joidenkin tutkimusten mukaan olevan. Kannatankin siis panostamista jälkimmäiseen, en edelliseen.

[Uusiopehmis]

Kysymys ei myöskään ole siitä, mitä Suomen maineelle tapahtuu tai ei tapahdu. Ilmeistä on, että muut EU-maat pitävät Suomea tässä suhteessa vastuun pakoilijana ja vapaamatkustajana, mutta sillä ei ole paljoakaan tekemistä oikeuskysymysten kanssa. Kyse on siitä, että Suomi on oikeusvaltio, ja sellaisena sen pitää noudattaa niitä oikeusnormeja, jotka maassa ovat voimassa. Ulkomaalaisia koskevat päätökset ja menettelytavat, jotka ovat heijastelleet kielteistä asennetta maahanmuuttoon, ovat usein olleet vähintäänkin ongelmallisia ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kannalta.

Miksi se on ilmeistä? Onko jokin EU-maa tuominnut Suomen toimet? Ymmärtääkseni koko debatti on käyty ihan kotimaisissa viestimissä. En ole kuullut myöskään yhdenkään kv-oikeuden oikeusoppineen ottaneen sellaista kantaa, että Suomi olisi jotenkin ongelmamaa tässä suhteessa.

Jos karkotuslainsäädäntömme on ristiriidassa jonkin kv-sopimuksen kanssa, silloinhan kyse on lainsäädännöllisestä ongelmasta, ei oikeusvaltio-ongelmasta. Itse en sellaista ristiriitaa näe. Oikeusvaltion tehtävänä on kohdella kaikkia tasaveroisesti ja voimassa olevien normien mukaisesti. Et ole edelleenkään vastannut kysymykseeni koskien turkkilaisen kurdin karkottamista. Ei minusta ole millään muotoa selvää tai automaattista, että Somalia karkotusmaana tarkoittaa hengenvaaraa tai kidutusta. Siinä on kyse normien tulkinnasta, tulkintaa harjoittavat viranomaiset ovat sen tulkinnan olemassaolevien tietojen perusteella tehneet ja oikeusvaltiona päätöksestä tarjotaan vielä valitusmahdollisuuskin. Jos viranomaisten ratkaisu sitten jossain kohden todetaan vääräksi, niin silloin lainsäädäntöä tai tulkintalinjaa varmasti muutetaan.

Kuvittelisin että tavallisen suomalaisen asenteita ulkomaalaisia kohtaan muuttaa suopeammaksi tieto siitä, että taparikolliset maahanmuuttajat heitetään ulos. Tällöin ajatukset täällä olevia maahanmuuttajia kohtaan ovat positiivisempia, kun kielteistä leimaa tuovat yksilöt eivät enää kuulu joukkoon. Kuvittelisin myös, että Suomessa asuva somaliyhteisö kokee itsekin asian niin. Ei kenestäkään ole kovin miellyttävää leimautua samaan vähemmistöryhmään jonkin sosiopaattiryhmän kanssa.

[Uusiopehmis]

Ajattelusi näköjään perustuu siihen, että ihmisiä on kahdenlaisia: rikollisia ja sitten lainkuuliaisia kansalaisia. Minusta tämä jaottelu on karkea, eikä kuvaa sitä olosuhteiden kirjoa, jossa rikoksia tehdään. Käytät muutenkin retorisia tehokeinoja, kuten tätä "paatunutta taparikollista", tavalla, joka tekee vaikeaksi rationaalisen argumentoinnin.

Vaikka erityisestävyydellä eristämistapauksissa on epäilemättä miltei 100 prosentin vaikutus eristettävän rötöstelyyn, huumerikoksia tietysti lukuunottamatta, joita vankilassa tehdään hurumykky. Kuolemanrangaistuksen vaikutusta on tutkittu paljon, jolloin on todettu, ettei sillä ole tilastollisesti merkittävää vaikutusta esimerkiksi murhien esiintyvyyteen. Rangaistuksen ankaruudella ei ole siis juurikaan merkitystä, mutta kiinnijäämisriskillä sellainen näyttäisi joidenkin tutkimusten mukaan olevan. Kannatankin siis panostamista jälkimmäiseen, en edelliseen.

Sinulta menee koko pointtini lahjakkaasti ohi, väännän nyt rautalangasta - valtaosaan väestöstä jo pelkkä kiinnijäämisen ja rangaistuksen uhka toimii, riippumatta tosiasiallisesta tasosta.

Sitten on kuitenkin sosiopaattiyksilöitä, jotka ovat täydellisen piittaamattomia niin kiinnijäämisen kuin rangaistuksenkin suhteen, ja päihdeongelmaisia, joilla ei ole harkintaa kummankaan suhteen tekoja tehdessään. Nämä kaksi ryhmää ovat niitä, joiden osalta rangaistusjärjestelmämme on täysin riittämätön. Elinkautinen ei ole elinkautinen, pakkolaitoseristyksestä on pyristelty eroon ja jokainen teko arvioidaan aina erillisenä, ei suhteessa henkilön aiempaan historiaan. Se johtaa juuri sellaisiin tapauksiin, joissa joku voi terrorisoida toisen elämää loputtomiin tai sellaisiin tapauksiin, joissa viikon sisällä taposta istutun tuomion jälkeen vapautunut henkilö tappaa uudestaan.

Alkoholin tai huumeiden saatavuuden vaikeuttaminen ei myöskään vaikuta vaikeasti päihdeongelmaisten rikollisuuteen, he kyllä keksivät päänsä sekaisin saamiseen aina jonkin keinon.

Summa summarum - pelkän yleisestävyysajattelun lisäksi tarvitaan myös erityisestävyysajattelua. Ei pidä unohtaa uhrien oikeutta henkeen ja terveyteen, vapauteen ja perhe-elämään. Pelkkä kiinnijäämiseen panostaminen ei auta niissä tapauksissa joissa rikollinen ei välitä kiinnijäämisen riskistä tai jossa ei päihtymyksensä vuoksi miellä sitä. Kuolemanrangaistuksesta en halua edes keskustella, se on erittäin ongelmallinen rangaistusmuoto monessa suhteessa, vaikka sinänsä näenkin jotkin teot kuolemanrangaistuksen arvoisiksi.