Sinkkuuden olemus - yksin tekeminen
Sinkkuuden olemus - yksin tekeminen
Kysymys kuuluu, mitä jätät tekemättä ollessasi sinkku? Monet jututhan on mukavinta tehdä kumppanin kanssa. Käytkö silti elokuvissa yksinkin? Entäpä ulkona syömässä yksin? Mites baariinmeno ilman tukijoukkoja?
Mä käyn aika usein ulkona syömässä yksin ja silloin tällöin yksin elokuvissa. Tein kesäkuussa Turkin reissunkin ihan yksin. Rannalle menen usein yksin. Videoitakin tuijotan useimmiten yksin. Miten olet itse toiminut sinkkuna vaikkapa juuri näiden asioiden suhteen?
Teetkö asioita mieluimmin yksin vai kavereittesi kanssa. Onko yksin tekeminen kovin tylsää?
Tarkoittaako sinkkuus asioiden tekemistä enemmän yksin kuin suhteessa vai korvaavatko kaverit kaiken?
Kysyn asioita siksi, koska itse olen viimeisen vuoden aikana oppinut tekemään paljon sellaisia asioita yksin, mitä en olisi ennen yksin suostunut tekemään.
Mä käyn aika usein ulkona syömässä yksin ja silloin tällöin yksin elokuvissa. Tein kesäkuussa Turkin reissunkin ihan yksin. Rannalle menen usein yksin. Videoitakin tuijotan useimmiten yksin. Miten olet itse toiminut sinkkuna vaikkapa juuri näiden asioiden suhteen?
Teetkö asioita mieluimmin yksin vai kavereittesi kanssa. Onko yksin tekeminen kovin tylsää?
Tarkoittaako sinkkuus asioiden tekemistä enemmän yksin kuin suhteessa vai korvaavatko kaverit kaiken?
Kysyn asioita siksi, koska itse olen viimeisen vuoden aikana oppinut tekemään paljon sellaisia asioita yksin, mitä en olisi ennen yksin suostunut tekemään.
Re: Sinkkuuden olemus - yksin tekeminen
Justiin olin vajaan 2 viikkoa yksin reissussa. Leffassa käyn tosi harvoin, mutta tuskin siihen sinkkuus kovinkaan paljoa vaikuttaa. DVD-leffoja tulee kyllä katsottua senkin edestä. Baarissa tulee lorvittua turhankin paljon yksin, mutta ulkona syömässä käymiseen sinkkuus varmaan vaikuttaa. Lähinnä niin, että kumppanin kanssa todennäköisesti panostaisi laatuun enemmän vaikka se sitten pikkasen enemmän maksaisikin. Yksin ei paljon jotain lähipitseriaa kummempaan tule mentyä.
Yksin tekeminen ja oleminen on tietenkin välillä aika tylsää ja yksinäistä, mutta ei kait sitä voi neljän seinän sisään lukkiutua tuijottamaan seinää vaan sen takia, että on yksin. Se se vasta tylsää ja yksinäistä onkin eli mieluummin johonkin ihmisten ilmoille, jossa on edes mahdollisuus törmätä muihin ihmisiin. Tosin sillon se vasta pistääkin vituttamaan, kun ei siitä huolimatta löydä mitään juttuseuraa mikä kuitenkin usein johtuu suurelta osin omasta ujoudesta.
Olen paraskin sanoja, kun viimeisen 24 aikana käynyt kaksi kertaa kaupassa ja muun ajan nukkunut/selannut nettiä.
Yksin tekeminen ja oleminen on tietenkin välillä aika tylsää ja yksinäistä, mutta ei kait sitä voi neljän seinän sisään lukkiutua tuijottamaan seinää vaan sen takia, että on yksin. Se se vasta tylsää ja yksinäistä onkin eli mieluummin johonkin ihmisten ilmoille, jossa on edes mahdollisuus törmätä muihin ihmisiin. Tosin sillon se vasta pistääkin vituttamaan, kun ei siitä huolimatta löydä mitään juttuseuraa mikä kuitenkin usein johtuu suurelta osin omasta ujoudesta.
Olen paraskin sanoja, kun viimeisen 24 aikana käynyt kaksi kertaa kaupassa ja muun ajan nukkunut/selannut nettiä.
Tein noita kaikkia yksinkin silloin kun olin sinkku. Tai no baarissa en kyllä käynyt yksin, en muista koska oisin viimeksi niin tehnyt.silsakenraali™ kirjoitti:Käytkö silti elokuvissa yksinkin? Entäpä ulkona syömässä yksin? Mites baariinmeno ilman tukijoukkoja? Onko yksin tekeminen kovin tylsää?
Itse en ole kokenut yksinään tekemistä tylsäksi. Yhtälailla tein noita myös ystävien seurassa.
Asia, mitä en varmaan yksin tekisi on ulkomaanmatka. En ehkä uskaltaisi lähteä täysin yksin ulkomaille varsinkin, kun en ole kamalasti ehtinyt vielä matkustella. Sinne tarttisi kyllä kaverin mukaan.
Katsos kun on ollut pitkässä suhteessa, mitä varmasti täälläkin moni on ollut, niin vieläpä jos ei sitä ennen juurikaan ole sinkkuna aikaa viettänyt, ovat nämä kysymykset jossain muodossa edessä.RolloTomasi kirjoitti:minusta tuntuu, että olet kärsinyt läheisriippuvaisuudesta.
Se on alussa opettelua, siinä missä mikä tahansa asia.
Mutta esim. moni sinkku on sanonut mulle, että ei olisi yksin etelään mennyt. Eikä se ravinteeliin yksin syömäänmeno nyt kaikkein mutkattomampia juttuja ole - ja vielä tehdä siitä kiva juttu.
etelään yksin meno - kaipa se riippuu siitä kuinka kauan siellä aikoo olla... tai ravintolassa syöminen: ravintola on ruokapaikka, jossa käydään syömässä - kai sitä yksinkin syö?silsakenraali™ kirjoitti: Mutta esim. moni sinkku on sanonut mulle, että ei olisi yksin etelään mennyt. Eikä se ravinteeliin yksin syömäänmeno nyt kaikkein mutkattomampia juttuja ole - ja vielä tehdä siitä kiva juttu.
Yksin oleminen muuttaa monia normaalisti yhdessä tehtäviä asioita vähemmän nautittaviksi, koska ainakin itselleni kokemuksen jakaminen yleensä parantaa sitä. Hyvä ruoka + hyvä seura = parempi mieli. Tosin henkilö, joka ei saa seuraa elokuviin tai syömään tai keilahalliin tai baariin ei välttämättä ole seurustelusuhteen vaan omien sosiaalisten taitojen ja aktiivisuuden tarkastelun ja kohtentamisen tarpeessa. Ystävien ja kaverien unohtaminen seurustelusuhteen alkamisen, jatkumisen, päättymisen tai puuttumisen vuoksi on takuuvarma tapa tehdä itsensä onnettomaksi.
Ugh.
Ugh.
Viimeksi muokannut Uusiopehmis, 22.07.2006 18:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vastailen taas gallupiin, hyi minua...
Sinkkuna käyn elokuvissa ainoastaan jos tulee oikeasti joku niin mahtava(?) ja kauan odotettu elokuva että haluaa ehdottomasti nähdä sen teatterissa. Joko menen yksin tai yritän saada jonkun samasta elokuvasta kiinnostuneen kaverin tai jopa veljen mukaan. Puhutaan siis sen tason tapauksista kuten Matrix, Taru Sormusten Herrasta ja SW Episodi I (kaikki nörttielokuvia, mites sattuikaan?).
Jos tapailen jotain naista, silloin elokuvat ovat eräs yhteinen ajanviettotapa ja seurustelumuoto, joten silloin lähtee herkästi katsomaan teatteriin jopa sellaisia elokuvia joita ei välttämättä katsoisi edes telkkarista ilmaiseksi.
Juottoloissa käyn yleensä ainoastaan sinkkuna etsiessäni seuraa, tai jos tosi hyvät ystävät pyytävät pitkästä aikaa mukaan. Ainakaan vähän pidempään seurusteltuani en tunne juuri mitään mielenkiintoa lähteä juottolaravintoloihin, edes kumppanini kanssa.
Ruokaravintolat puolestaan: muutaman kerran olen sellaiseen tainnut lähteä yksin, ihan vaan syömään hyvää pihviä. Tämäkin on minulle lähinnä treffailu- tai hyvien ystävien tapaamismuoto.
Kynnys on myös suuri lähteä yksin matkaan kauemmaksi, ihan jo korkeamman hinnan takia jos joutuu maksamaan koko hotellihuoneen yksinään, ja ihmettelee paikallisia nähtävyyksiä ilman että on ketään kenen kanssa vaihtaisi ajatuksia.
Olipas mielenkiintoista, ajatukseni näistä asioista olivat varmaan tosi mielenkiintoisia sekä omaperäisiä. Ei muut vaan näin.
Sinkkuna käyn elokuvissa ainoastaan jos tulee oikeasti joku niin mahtava(?) ja kauan odotettu elokuva että haluaa ehdottomasti nähdä sen teatterissa. Joko menen yksin tai yritän saada jonkun samasta elokuvasta kiinnostuneen kaverin tai jopa veljen mukaan. Puhutaan siis sen tason tapauksista kuten Matrix, Taru Sormusten Herrasta ja SW Episodi I (kaikki nörttielokuvia, mites sattuikaan?).
Jos tapailen jotain naista, silloin elokuvat ovat eräs yhteinen ajanviettotapa ja seurustelumuoto, joten silloin lähtee herkästi katsomaan teatteriin jopa sellaisia elokuvia joita ei välttämättä katsoisi edes telkkarista ilmaiseksi.
Juottoloissa käyn yleensä ainoastaan sinkkuna etsiessäni seuraa, tai jos tosi hyvät ystävät pyytävät pitkästä aikaa mukaan. Ainakaan vähän pidempään seurusteltuani en tunne juuri mitään mielenkiintoa lähteä juottolaravintoloihin, edes kumppanini kanssa.
Ruokaravintolat puolestaan: muutaman kerran olen sellaiseen tainnut lähteä yksin, ihan vaan syömään hyvää pihviä. Tämäkin on minulle lähinnä treffailu- tai hyvien ystävien tapaamismuoto.
Kynnys on myös suuri lähteä yksin matkaan kauemmaksi, ihan jo korkeamman hinnan takia jos joutuu maksamaan koko hotellihuoneen yksinään, ja ihmettelee paikallisia nähtävyyksiä ilman että on ketään kenen kanssa vaihtaisi ajatuksia.
Olipas mielenkiintoista, ajatukseni näistä asioista olivat varmaan tosi mielenkiintoisia sekä omaperäisiä. Ei muut vaan näin.
Vaikka kirjoitit yleisessä muodossa, niin puolestani en moiseen ole syyllistynyt, vaan päinvastoin, minulle on suhteessa monesti sanottu, että vietät liikaa aikaa kavereittesi kanssa. Sen myönnän, että juuri nyt on kaverit jakautuneet suloisen ympäriinsä, ja perheitä perustellaan. Siksi tämäkin kysymys on minulle aktuelli ja erityisen konkreettinen. Eihän sitä aina viitsi kolmanneksi tai viidenneksi ängetä.Uusiopehmis kirjoitti:Ystävien ja kaverien unohtaminen seurustelusuhteen alkamisen, jatkumisen, päättymisen tai puuttumisen vuoksi on takuuvarma tapa tehdä itsensä onnettomaksi.
EDIT: baariin mä en muista koskaan menneeni yksin
Hostelleissa jaetuissa huoneissa oleminen ei tule niin kalliiksi, mutta tietenkin useimmiten paikan taso laskee verrattuna hotelliin. Plussapuolella on kuitenkin se, että siellä on oletettavasti aika monta muutakin yksinäistä matkalaista joista saa seuraa. Myös niitä yksinäisiä hetkiä tai päiviä tulee tietty välillä.mustakikkeli kirjoitti:Kynnys on myös suuri lähteä yksin matkaan kauemmaksi, ihan jo korkeamman hinnan takia jos joutuu maksamaan koko hotellihuoneen yksinään, ja ihmettelee paikallisia nähtävyyksiä ilman että on ketään kenen kanssa vaihtaisi ajatuksia.
Iltaisin tuli reissussa joo yksinäisiä fiiliksiä, mutta silloin aloitin tekstiviestien pommittamisen.ak kirjoitti:Myös niitä yksinäisiä hetkiä tai päiviä tulee tietty välillä.
Sellaisen huomasin, että sinkkuna on jotenkin vaivalloisempaa tutustua pariskuntiin kuin aikaisemmin pariskuntana lomaillessa. Sitä helposti varastaa isännän kokonaan itselleen ja emännälle nyt ei uskalla edes jutella, jottei tule mustisjudansseja
Mä muistan. Itse asiassa olen elämäni aikana takuulla lähtenyt baariin paljon useammin yksin kuin keidenkään muiden (=ystävien tai kumppani) kanssa yhdessä, varsinkin nyt vanhempana kun lähes kaikki ystävät ovat parisuhteissa ja lähtevät ulos enintään kerran vuodessa. Se yksikin hyvä naisystäväni meni kihloihin toukokuussa, ja hiljaista on ollut sen jälkeen. Aikaisemmin tuli lähdettyä sen seurassa ulos vähän väliä.silsakenraali™ kirjoitti:EDIT: baariin mä en muista koskaan menneeni yksin
Varsinkin alkuaikoina tuntui tosi oudolta lähteä yksin baariin ja monesti mietti mitä helvettiä siellä oikein tekee, mutta vähitellen on huomannut että on siellä monia kohtalotovereitakin, ja harjaantuu tutustumaan uusiin ihmisiin yksinäänkin. Oikeastaan lopettaa kokonaan miettimästä mitä jotkut muut mahtavat ajatella että istut ja liikuskelet siellä yksinäsi kun muut pulisevat kaveriporukoissaan.
Joo, jos tuossa kohta vaikka lähtisi jonnekin ulos, yksinään? En viitsi kutsua sitä tämänpäiväistä treffattua naista mukaan ettei se luule minun yrittävän sitä mitä kuitenkin yrittäisin hänen seurassaan.
Musta tuntuu, että paljon enemmän oon jättänyt tekemättä asioita suhteen kuin sinkkuilun takia. En vaan voi enää mennä ja tulla samalla tavalla yksin tai miespuolisten kavereitten kanssa kun ennen, kun en halua turhaa aiheuttaa huolta. Sitä vaan odottelee kotona, että onkohan tuolla miehellä ikinä rahaa (tai aikaa tai kiinnostusta) lähteä mun kaa mihinkään (samaan aikaan siis kuin mullakin olisi rahaa ja vapaata) vai homehdunkohan tässä vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. Naispuolisista kavereista ei oo paljon menoseuraa, koska nekin tahtoo tehdä asiat mielummin poikaystäviensä kanssa.
Aika iso osa nuorten ihmisten sosiaalisista menemisistä myös perustuu toiveisiin tavata siellä joku jännä tyyppi. Nyt kun se joku on kalastettu jo tuohon kotisohvalle ja jännien tyyppien tapaamisestakin saa vaan huonon omantunnon, niin jotenkin hyvin isolta osalta ennen tosikivoja asioita on mennyt kaikki hohto ja jännitys. Toki sitten tilalle on tullut paljon uusia ehkä vähän kypsemmän ihmisen elämäniloja. En vaan oikein näe mitään ideaa lähteä poikaystävän kanssa esim. baariin, voidaanhan me ihan hyvin jutella kahdestaan kotonakin, kun tuskin sen seurassa tulee keneenkään uusiinkaan ihmisiin tutustuttua. Kymmenen vuoden ikäero tekee sen, ettei oikein viihdytä toistemme kavereittenkaan seurassa, toisen kaveriporukkaan kun ei ole niitä samoja ikäeron yli yhdistäviä juttuja kuin omaan kumppaniin.
Aika iso osa nuorten ihmisten sosiaalisista menemisistä myös perustuu toiveisiin tavata siellä joku jännä tyyppi. Nyt kun se joku on kalastettu jo tuohon kotisohvalle ja jännien tyyppien tapaamisestakin saa vaan huonon omantunnon, niin jotenkin hyvin isolta osalta ennen tosikivoja asioita on mennyt kaikki hohto ja jännitys. Toki sitten tilalle on tullut paljon uusia ehkä vähän kypsemmän ihmisen elämäniloja. En vaan oikein näe mitään ideaa lähteä poikaystävän kanssa esim. baariin, voidaanhan me ihan hyvin jutella kahdestaan kotonakin, kun tuskin sen seurassa tulee keneenkään uusiinkaan ihmisiin tutustuttua. Kymmenen vuoden ikäero tekee sen, ettei oikein viihdytä toistemme kavereittenkaan seurassa, toisen kaveriporukkaan kun ei ole niitä samoja ikäeron yli yhdistäviä juttuja kuin omaan kumppaniin.
Viimeksi muokannut hermine, 22.07.2006 19:15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jotensakin näin ajattelen tällä hetkellä. Täällä kotipuolessa toisaalta on baarituttuja aika paljon ja niiden varaan voi laskea jonkin verran, mutta tämä on selkeästi agendallani seuraavaksi.mustakikkeli kirjoitti:Varsinkin alkuaikoina tuntui tosi oudolta lähteä yksin baariin ja monesti mietti mitä helvettiä siellä oikein tekee...
Mä olen aina käynyt yksin baarissa sinkkuna. Uudella paikkakunnalla kestää aina ennen kuin on kavereita joiden kanssa mennä, ja yksinhän baariin pitääkin mennä, jos aikoo sieltä seuraa löytää (tosin jälkeenpäin on käynyt ilmi, että syy baarikäynneille ei ollut seuran etsiminen vaan viinanjuonti).
Suhteessa mentiin tietty yhdessä, mutta baarissa tuli käytyä huomattavasti vähemmän kuin sinkkuna.
Ei minusta tunnu, että jäisin jostain menemisestä paitsi vain koska en ole parisuhteessa. Toisaalta olen vapaampi menemään mihin mieli tekee ja jotain menemisiä varmaan jää menemättä, mutta paitsi en tunnu jäävän. Olen vähän yksinäinen susi, enkä aina tajua pyytää kaveteita seuraksi, vaan menen paikkoihin yksin. Okei, mä olen pääasiassa kotona. En ole kovin meneväinen.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Onko Helsingissä yhtään oikeaa hostellia? Tämä ihanuus kun on jäänyt minulta kokematta, siis sen jälkeen kun yläasteen luokkaretkeltä pääsin.ak kirjoitti:Hostelleissa jaetuissa huoneissa oleminen ei tule niin kalliiksi, mutta tietenkin useimmiten paikan taso laskee verrattuna hotelliin. Plussapuolella on kuitenkin se, että siellä on oletettavasti aika monta muutakin yksinäistä matkalaista joista saa seuraa. Myös niitä yksinäisiä hetkiä tai päiviä tulee tietty välillä.
Tarkoitan siis näitä jaettuja huoneita. Tiedän kyllä pari halpaa hotellia Helsingissä, mutta omissa huoneissa niissäkin nukutaan.
Mistä Löytyy parhaimmat hostellit?
- Riemumieli
- Kitisijä
- Viestit: 5971
- Liittynyt: 20.08.2005 23:12
- Paikkakunta: Vantaa
Teen paljon mieluummin asioita kaverien kanssa. Leffassa käynnit, ravintolaillalliset, baarikierrokset, huvipuisto... en ole tehnyt mitään tuollaisia keskenäni, ja se on yksi syy miksi ylipäätään pääsen käymään niin harvoin leffassa. Yksin lähinnä runkkaan, harrastan pakollista kuntoliikuntaa, pelaan (yksin)pelejä ja katson TV-sarjoja. Ja tietty kodinhoidollisia operaatioita, joissa olen jo aika haka.
Yksin baariin meneminen on minulle jotenkin aika korkea, melkeinpä ylittämätön kynnys parin huonon kokemuksen takia (ei saanut edes juteltua kenenkään kanssa). Siksi niinä perinteisinä perjantai- ja lauantai-iltoina yleensä vaan nörtteilen kotona pelin ääressä, vaikka tiedänkin että jos jatkan tällä tavalla, kuolen lopulta sukupuuttoon Yksinäisenä ja Surullisena™. Pakko... mennä... baariin... pakko... juoda.. pahaa kaljaa... Pakko olla muitakin keinoja.
Yksin baariin meneminen on minulle jotenkin aika korkea, melkeinpä ylittämätön kynnys parin huonon kokemuksen takia (ei saanut edes juteltua kenenkään kanssa). Siksi niinä perinteisinä perjantai- ja lauantai-iltoina yleensä vaan nörtteilen kotona pelin ääressä, vaikka tiedänkin että jos jatkan tällä tavalla, kuolen lopulta sukupuuttoon Yksinäisenä ja Surullisena™. Pakko... mennä... baariin... pakko... juoda.. pahaa kaljaa... Pakko olla muitakin keinoja.