Vähän niin kuin persepano, mutta toisinpäin... ... kuulemmaKreitsu kirjoitti:Sehän tuntuu hyvältä kun kakka tulee. Sitä voisi verrata orgasmiin. Kannattaa mennä heti vessaan vapauttamaan se.
Kerro vaivasta
Onkohan mulla anoreksia tai jokin, kun ei ruoka yksinkertaisesti maistu? Kesäkuun alusta painoa on tippunut 8 kg ja painon putoaminen jatkuu. Toisaalta "pienellä" massakaudella ylimääräistä kertymään n. 10 kg, joten ei se pahasta ole.
Saan pakotettua itseni syömään kerran päivässä, kun alkaa heikottaa niin paljon, että on pakko jotain syödä. Huomasin juuri, että alan kärsiä jo vitamiinen puutteesta, joten oli pakko ostaa monivitamiineja, että edes jotenkin saisi tyydytettyä niiden tarpeen.
Kaupassa käydessä kaikki ruokatarpeet yksinkertaisesti oksettavat eikä edes vanhat hyväksi havaitut herkut kiinnosta pätkääkään. Onhan se hyvä, että samalla tulee vieroitettua sokerista, valkoisesta vehnästä ja muusta paskasta ja vuosia sitten kadonnut six-back alkaa pikku hiljaan näkymään, mutta ei näin voi kauaa enään jatkua.
Kävin kesäkuussa tästä aiheesta lääkärissä ja hän epäili ärtynyttä paksusuolta. Sain jotain nappeja, mutta nyt on kuuri napsittu loppuun ja sama vaiva jatkuu (vatsa löysällä vähän väliä). Pitäisikö sitä taas käydä lääkärille avautumassa? Tai psykiatrille?
Saan pakotettua itseni syömään kerran päivässä, kun alkaa heikottaa niin paljon, että on pakko jotain syödä. Huomasin juuri, että alan kärsiä jo vitamiinen puutteesta, joten oli pakko ostaa monivitamiineja, että edes jotenkin saisi tyydytettyä niiden tarpeen.
Kaupassa käydessä kaikki ruokatarpeet yksinkertaisesti oksettavat eikä edes vanhat hyväksi havaitut herkut kiinnosta pätkääkään. Onhan se hyvä, että samalla tulee vieroitettua sokerista, valkoisesta vehnästä ja muusta paskasta ja vuosia sitten kadonnut six-back alkaa pikku hiljaan näkymään, mutta ei näin voi kauaa enään jatkua.
Kävin kesäkuussa tästä aiheesta lääkärissä ja hän epäili ärtynyttä paksusuolta. Sain jotain nappeja, mutta nyt on kuuri napsittu loppuun ja sama vaiva jatkuu (vatsa löysällä vähän väliä). Pitäisikö sitä taas käydä lääkärille avautumassa? Tai psykiatrille?
Noniin, tulin lääkäristä. Lääkäri oli kovasti ymmällään vaivani kanssa. Sain uusia ihovoiteita ja minusta otettiin pala ihoa patologille tutkittavaksi. Nyt olen tikkipotilas ja kolme viikkoa kielletty hikoilemasta ja uimasta ja sen sellaista. Vituttaa (ette varmaan arvanneet?).Edith kirjoitti:Mä mene tänäänkin lääkärille. Tämä on mennyt silmien ympäriltä vaan hirveämmäksi ja kainaloaluekin on levinnyt. Eilisiltani vietin lähinnä kuvittelemalla, millaiseksi tulevaisuuteni muodostuukaan, jos tämä ei parane koskaan ja peittää minut tulevaisuudessa kokonaan.
Hmm. Itsellä ruokahaluttomuutta esiintyy ja on esiintynyt stressistä, ahdistuksesta, masennuksesta, keskittymislääkkeestä, masennuslääkkeestä, helteestä, menkoista, rakastumisesta ja rankasta liikunnasta johtuen. Joo, ja on ollut ainakin yksi muukin lääkekuuri, joka myös aiheutti pientä pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Kun sinulla on kuitenkin noita vatsavaivojakin, niin ehkä kannattaa käydä lääkärillä vielä.RuNkkuTonttu kirjoitti:Onkohan mulla anoreksia tai jokin, kun ei ruoka yksinkertaisesti maistu? Kesäkuun alusta painoa on tippunut 8 kg ja painon putoaminen jatkuu. Toisaalta "pienellä" massakaudella ylimääräistä kertymään n. 10 kg, joten ei se pahasta ole.
Saan pakotettua itseni syömään kerran päivässä, kun alkaa heikottaa niin paljon, että on pakko jotain syödä. Huomasin juuri, että alan kärsiä jo vitamiinen puutteesta, joten oli pakko ostaa monivitamiineja, että edes jotenkin saisi tyydytettyä niiden tarpeen.
Kaupassa käydessä kaikki ruokatarpeet yksinkertaisesti oksettavat eikä edes vanhat hyväksi havaitut herkut kiinnosta pätkääkään. Onhan se hyvä, että samalla tulee vieroitettua sokerista, valkoisesta vehnästä ja muusta paskasta ja vuosia sitten kadonnut six-back alkaa pikku hiljaan näkymään, mutta ei näin voi kauaa enään jatkua.
Kävin kesäkuussa tästä aiheesta lääkärissä ja hän epäili ärtynyttä paksusuolta. Sain jotain nappeja, mutta nyt on kuuri napsittu loppuun ja sama vaiva jatkuu (vatsa löysällä vähän väliä). Pitäisikö sitä taas käydä lääkärille avautumassa? Tai psykiatrille?
Kikkelis kokkelis.
No voihan sentään. Kai olit ihotautilääkärillä? Jollain kokeneella ja hyvällä sellaisella? Mites se propolis-voide, kokeilitko jo?Edith kirjoitti:Noniin, tulin lääkäristä. Lääkäri oli kovasti ymmällään vaivani kanssa. Sain uusia ihovoiteita ja minusta otettiin pala ihoa patologille tutkittavaksi. Nyt olen tikkipotilas ja kolme viikkoa kielletty hikoilemasta ja uimasta ja sen sellaista. Vituttaa (ette varmaan arvanneet?).Edith kirjoitti:Mä mene tänäänkin lääkärille. Tämä on mennyt silmien ympäriltä vaan hirveämmäksi ja kainaloaluekin on levinnyt. Eilisiltani vietin lähinnä kuvittelemalla, millaiseksi tulevaisuuteni muodostuukaan, jos tämä ei parane koskaan ja peittää minut tulevaisuudessa kokonaan.
En suosittele itsensä diagnosointia, mutta katselin kuvahaulla näiden, tosin harvinaisten, autoimmuunisairauksien ihokuvia. Googlettamalla skin disorders tai skin diseases pääsee myös sivuille, joissa on myös valokuvia eri taudeista. Että voi sitten lääkärille ehdotella...
Pemphigus
Bullous pemphigoid
Dermatitis Herpetiformis
Kikkelis kokkelis.
Voihan nyt vattu. Kummallista tehottomuutta terveydenhuollossa. Toivotaan, että patologi osaa sanoa, mikä täplät aiheuttaa ja ihottuma rupeaisi vähitellen häviämään.Edith kirjoitti:Noniin, tulin lääkäristä. Lääkäri oli kovasti ymmällään vaivani kanssa. Sain uusia ihovoiteita ja minusta otettiin pala ihoa patologille tutkittavaksi. Nyt olen tikkipotilas ja kolme viikkoa kielletty hikoilemasta ja uimasta ja sen sellaista. Vituttaa (ette varmaan arvanneet?).
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Juu, olin ihotautilääkärillä ja tämä kyllä otti pontevasti asian hoidettavakseen. Luultavasti minä sain jonkin allergisen reaktion tuosta edellisestä lääkkeestä ja voi olla, että sekin väärä, ensin määrätty lääkätty on vain sekoittanut ihoni asioita.Keikaus kirjoitti: No voihan sentään. Kai olit ihotautilääkärillä? Jollain kokeneella ja hyvällä sellaisella? Mites se propolis-voide, kokeilitko jo?
Kolmen viikon päästä tapaan tämän tämänpäiväisen lääkärin uudelleen ja silloin koepalan tutkimustuloksetkin ovat valmiit. Tämä lääkäri tosin epäili jo nyt kuitenkin jonkin verran - monia vaihtoehtoja pohdittuaan - että kyseessä voisi sittenkin olla hyvin epätyypillinen psoriasistapaus. Ei vaan huvittaisi mitään kroonista, lopunikää kestävää sairautta alkaa elättämään itsessään. Mutta kyllähän sekin hoidettuna pysyy aika hyvin kuosissa. Psoriasiksessakin tosin vain se ehkä vähän kumma seikka, että kuinka se nyt juuri kesällä olisi alkanut, mutta tuntemattomia ovat psoriasistenkin tiet, ainakin osin.
Nyt vaan vituttaa tuo tikkiasia. Baletti, venyttely ja kaikki liikunta kävelyä ja ihan kevyttä, ei-hiostuttavaa pyöräilyä lukuun ottamatta on kielletty.
Niin, propolis-voidetta en tosiaan ole vielä kokeillut, mutta tuntuu, että rahaa (ei pelkästään omaa, vaan myös äidin) on tähän kaikkeen mennyt jo enemmän kuin ihan vähän, kun noita lääkäreitä olen tavannut ei-yths:llä, kun siellä ei pääsisi lääkäriin niin nopeasti (ja lähinnä äiti on kärsimätön, että hänen lapsensa on hoidettava nyt eikä ensi viikolla).
Periaatteessa kuitenkin ihan toiveikas olo. Kiitokset huomiosta ja sympatiasta kaikille niitä jakaneille.
Molemmat sisarukset ja äiti myöskin stressatessaan reagoivat vatsallaan. Minä taidan olla jokseenkin poikkeava, kun stressi ilmenee helvetillisinä päänsärkyinä.Kreitsu kirjoitti:
Minun kohdallani kyseessä taisi vain olla jokin jännitystila. Reagoin vatsalla lähes kaikkeen (kipuiluna ja vatsan sekoiluna), joten ihmekös tuo. Vaiva helpotti sitten muutaman päivän kuluttua, kun matkaan oli lähdetty. Sen verran matkalilu kuitenkin hoikisti, että pitää ostaa uusia vaatteita tai lihottaa muutama kilo. Taidan ostaa uusia vaatteita
Ei ammattilainen, mutta nenän sisäpuolta paikkailtu paikallispuudutuksella, ja olen toimenpidekammoinen. Vitisin etukäteen sen verran paljon, että kun puudutusta oli höystetty rauhoittavilla, oli taju käytännössä lähes yhtä kankaalla kuin aiemmassa nukutusleikkauksessakin. Vitise, niin ei tarvitse jännittää.Saz kirjoitti:Akillesjänne korjataan tiistaina sittenkin leikkauksella. Paikallispuudutuksella!
Nyt kaikki sairaanhoidon ammattilaiset tänne kertomaan, että ei tarvitse jännittää, pliis.
Mä haluan olla sekaisin. Haluaisin olla jo nyt. Määräsin itselleni siiderin alkushokkia hoitamaan, mutta en taida ihan tiistaille asti sentään ryypiskellä.prosessi kirjoitti:Vitise, niin ei tarvitse jännittää.
Tuossa on kyllä hyvä se, että mä olen peräpää lääkäriä päin. Eipähän tule kiusausta kurkkia mitä tekevät.
Sepä minua tuossa omassa operaatiossa eniten hirvittikin. Käytännössä kuitenkin muistikuvat ovat vain sellaista sumuista liikettä näkökenttäni edessä, katseen kohdistaminen mihinkään oli täysin mahdotonta.Saz kirjoitti:Mä haluan olla sekaisin. Haluaisin olla jo nyt. Määräsin itselleni siiderin alkushokkia hoitamaan, mutta en taida ihan tiistaille asti sentään ryypiskellä.prosessi kirjoitti:Vitise, niin ei tarvitse jännittää.
Tuossa on kyllä hyvä se, että mä olen peräpää lääkäriä päin. Eipähän tule kiusausta kurkkia mitä tekevät.
Niin, sain siis eilen tikkejä tuonne typerään paikkaan oikean käsivarren alle, ei ihan kainaloon, mutta melkein. Tänään minulla olisi ollut lupa poistaa siitä semmoinen sideharsolaastari, jonka alla on ilmeisesti melko tavallinen laastari. Sen alemman pitäisi jäädä paikoilleen, mutta kun yritin poistaa tuota isompaa ja ylempää, joka peittää sen alemman kokonaan, niin se alempihan irtosi reunoistaan tietenkin myös. Nyt minulla on tikkien päällä siis yhden ehjä sijasta (kuten tässä vaiheessa kuuluisi olla) nuo molemmat, kaksi repsottavaa laastaria. Tuollaisesta paikasta en pelkällä vasemmalla kädellä mitenkään pysty poistamaan siististi vain yhtä laastaria. Pihkura.
Jos Kitinä sairaanhoitajaosasto lukee tätä, niin kuulisin mielelläni mielipiteen, annanko asian olla näin vai menenkö maanantaina tapaamaan terveydenhoitajaa, jolle kerron totuudenmukaisesti olevani niin avuton, etten osaa siis yhtä laastaria poistaa?
Jos Kitinä sairaanhoitajaosasto lukee tätä, niin kuulisin mielelläni mielipiteen, annanko asian olla näin vai menenkö maanantaina tapaamaan terveydenhoitajaa, jolle kerron totuudenmukaisesti olevani niin avuton, etten osaa siis yhtä laastaria poistaa?
Hmm. Mun paikallispuudutus vaihdettiin aikanaan nilkkaoperaatiossa nukutukseen viime hetkellä. Ehkä suakin onnistaa, jos sanot että jänskäät...? Tsemppiä!Saz kirjoitti:
Mä haluan olla sekaisin. Haluaisin olla jo nyt. Määräsin itselleni siiderin alkushokkia hoitamaan, mutta en taida ihan tiistaille asti sentään ryypiskellä.
Tuossa on kyllä hyvä se, että mä olen peräpää lääkäriä päin. Eipähän tule kiusausta kurkkia mitä tekevät.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Tämä viikko sairaslomaa (again) ja varmaan vielä ensi vuosikin
Nyt sain hiton kalliit täsmälääkkeet, jotka todennäköisesti eivät edelleenkään auta ja lisäksi saan vielä näköhäiriöitä niistä (no olisivat edes sitten mielenkiintoisia).
Diagnoositkin näyttää tylsissä sairauksissa latinaksi oikein mahtavilta olen huomannut. Latinaksi pitkittynyt kuume ja poskionteloiden joku en tiedä mikä näyttää lähinnä kuningaalisilta arvonimiltä.
Nyt sain hiton kalliit täsmälääkkeet, jotka todennäköisesti eivät edelleenkään auta ja lisäksi saan vielä näköhäiriöitä niistä (no olisivat edes sitten mielenkiintoisia).
Diagnoositkin näyttää tylsissä sairauksissa latinaksi oikein mahtavilta olen huomannut. Latinaksi pitkittynyt kuume ja poskionteloiden joku en tiedä mikä näyttää lähinnä kuningaalisilta arvonimiltä.