Miksi naiset syövät enemmän hemuja kuin miehet?
Miksi naiset syövät enemmän hemuja kuin miehet?
Kaverini (joo, joskus oli hetken yksi "kaveri", kun opettaja muodosti parijonon ala-asteella) kutsui namuja joskus hemuiksi, ennenkuin kysytte, urpot!
Onko se hemujen syönti joku seksin, miehen, huomion vai minkävitun korvike? Miksi niitä hemuja on syötävä mieluiten joka päivä, vaikka varmasti tiedätte, että reidet turpoaa ja berbeeri leviää. Sitten äijälle itketään, että taas mulla on huono omatunto, kun popsin niitä hemuja.
No, kertokaa jo!!!
Onko se hemujen syönti joku seksin, miehen, huomion vai minkävitun korvike? Miksi niitä hemuja on syötävä mieluiten joka päivä, vaikka varmasti tiedätte, että reidet turpoaa ja berbeeri leviää. Sitten äijälle itketään, että taas mulla on huono omatunto, kun popsin niitä hemuja.
No, kertokaa jo!!!
Kyllä mä selitän ainakin sen yhden viikon kerran kuukaudessa, jolloin voisin syödä ylipäänsä ihan mitä vaan hyvää tonnikaupalla hormoneilla. Muutenkin nainen syö usein palkitakseen itseään. Moni nainen on ns. fiilissyöjä. Suklaan syönnillä helpotetaan ikävää, masennusta, kurjuutta, sillä onhan sokeriilla ja etenkin suklaalla mielihyvä keskusta aktivoiva vaikutus.
Suklaa on parempaa kuin seksi!
Suklaa on parempaa kuin seksi!
En syö hemuja enää kovin paljoa, kuukaudessa kumminkin on se yksi viikko, kun pari suklaapatukkaa kyllä menee. Mulla on paremmat nipsut napsittavana. Vieneet makeanhimonkin aika lailla. Mutta rasvanhimoa eivät. I
rasva ja Herttoniemen Valintatalon munariisipasteijat.

Viimeksi muokannut Edith, 30.05.2006 21:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ääh...mun mielestä seksiä on kaikkialla _niin_paljon että noin niinkuin keskivertoseksin suklaa voittaa 6-0. Seksistä on mennyt kaikki jännitys ja kiinnostavuus noin niinkuin yleiseltä tasolta, kun oikeastaan kaiken voi saada...kuvottavuuksin asti...ElanorRaven kirjoitti:Sannnu kirjoitti:Suklaa on parempaa kuin seksi!Siinä on jo aika hurja väite!
(Juu...odottelen jo niitä "sä et varmaan ole saanut hyvää seksiä koskaan veistejä...

BuhahahSannnu kirjoitti: Suklaa on parempaa kuin seksi!



Totta on, että ruualla voi palkita itseään. Pitäisi varmaan tehdä jotain palkitsemisen arvoista että voisi syödä jotain hyvää. Kuten opetella lentämään tai valloittaa maailma

Prepare for the worstest.
"Jokusen"nowaysis kirjoitti: Muitten ihmisten karkkeja(erityisesti vaimon hienoja suklaita) saatan (paino sanalla jokusen) suruuni napsia jos tilanne on todella huono. Kerran oli, toista ei


Mulle on sitten vissiin sattunut vastaan tosi herkkuheikkoja miehiä, mutta kyllä ne on mässänneet vielä muakin enemmän. Itseasiassa oma karkinhimo on koko ajan vähentynyt, pitäsköhän huolestua?
Enemmän olen huomioinut mies/naisjakaumaa karkkien laadun suhteen. Miehet syö sellasia ällölöllökarkkeja, naiset kovia ja kirpeitä.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Turbohaltija kirjoitti:Naiset hemuttelee, mies juo raikasta olutta. Näin on evoluutio meidät kasvattanut - turha on taistella tutkainta vastaan.
Ei, ei ja ei! Meidän ruokakunnassa minä juon oluet ja mies mussuttaa karkit ja suklaat.
Ollaanko me säännön vahvistava poikkeus vai?

"I just had a near-life experience."
Äh... mun ruokakunnassa mä hoidan molemman velvoitteethoaxie kirjoitti:Turbohaltija kirjoitti:Naiset hemuttelee, mies juo raikasta olutta. Näin on evoluutio meidät kasvattanut - turha on taistella tutkainta vastaan.
Ei, ei ja ei! Meidän ruokakunnassa minä juon oluet ja mies mussuttaa karkit ja suklaat.
Ollaanko me säännön vahvistava poikkeus vai?

Mahdollisessa, toivottavassa, tulevassa ruokakunnassa nuo asiat taas, minun visioiden mukaan, hoidettaisiin tasapuolisesti.
Tää on semmonen iso projekti johon tuotannollisista syistä yleensä tarvii sekä uros- että naarastehtaan
Kuulostaa ihan mun exältä...Suvinen kirjoitti:No voi vittu. Meidän perheessä se on mies joka itkee "lihavuuttaan" ja samalla tunkee kuonoon amatsoonin eläimiä.

Mä mätän karkkia ja pullaa suuhuni ihan vaan siinä toivossa, jos tuo perse kasvaisi ja reidet leviäisi edes vähän. Pakko jotain syödä niin syö sitten mahdollisimman hyvää ja lihottavaa. Hampaatkaan kun ei ole reikiintyvää laatua.
Mun äiti syö vähintään pussin karkkia joka päivä. Joskus olen kokeeksi vienyt sille makeistukusta oikein perhepakkauksia. Puoli kiloa katoaa ihan huomaamatta eikä sille tule edes huono olo. Jäätelön se hotkaisee ennenkuin muut ovat ehtineet saada edes papereita auki. Ja harvalla päälle viiskymppisellä olen nähnyt niin hyvää vartaloa kuin sillä.
Tuskin tarkoituksenasi oli asialla kehuskella, mutta...jos tietää ja ymmärtää ravintoasioiden perusjutut, niin en millään muotoa tukisi karkkien yms. edes vähäistä ja säännönmukaista syöntiä.hermine kirjoitti: Mun äiti syö vähintään pussin karkkia joka päivä. Joskus olen kokeeksi vienyt sille makeistukusta oikein perhepakkauksia. Puoli kiloa katoaa ihan huomaamatta eikä sille tule edes huono olo. Jäätelön se hotkaisee ennenkuin muut ovat ehtineet saada edes papereita auki. Ja harvalla päälle viiskymppisellä olen nähnyt niin hyvää vartaloa kuin sillä.
Jo pelkästään terveydelliset syyt ja erityisesti kakkostyypin diapetes riittävät minulle. Itse en pidä ollenkaan sahanterän lailla vaihtelevasta verensokeriarvosta.
Vastasin silsis on ilkee. Kuten jo vkonpväketjussa kerroin, syön herkkuja oikeestaan vaan viikonloppusin. Jätskiä saatan satunnaisesti nauttia pallon arkenakin.
nimim. laitan niin pirun hyvää ruokaa, ettei muulle jää tilaa
nimim. laitan niin pirun hyvää ruokaa, ettei muulle jää tilaa

"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
Viime lauantaina söin muutaman karkin pahimpaan nälkään kun possun ulkofile tirisi nuotiolla. Tänä vuonna on mennyt kyllä epämääräisen paljon karkkia, kohta jo varmaan pieni pussillinen. Täytyy rajoittaa ettei käy hassusti. Jouluna taisin maistaa suklaan ja joskun kaffeen kanssa toisen, ei enää.
No ei tarvitsekkaan. Palkka tuli ja nyt on mandariineja ja happamia omenia mitä saan onnessani mussuttaa. Kohta saa kirsikoita kohtuu hintaan, happy happy joy joy.
No ei tarvitsekkaan. Palkka tuli ja nyt on mandariineja ja happamia omenia mitä saan onnessani mussuttaa. Kohta saa kirsikoita kohtuu hintaan, happy happy joy joy.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Niin no onhan sun kavereissa sellaisia ....Lilo kirjoitti: Mulle on sitten vissiin sattunut vastaan tosi herkkuheikkoja miehiä

Mutta puolustuksen puheenvuoro. Minä pidän ihmisistä jotka ovat tyytyväisiä omaan itseensä, elämäänsä ja maailmaan -- ja voivat ilman natsismia tai hirveitä ripittäytymisiä nauttia pienistä hyvistä asioista elämässä.
Karkit ovat sellainen plus miinus juttu minulle. Niiden tuoma mielihyvä on hyvin lyhytaikainen - joten on turhauttavaa kun karkkia joutuu sitten lappamaan nopeastikin vaikka koko pussillisen turpaan, jos sitä käyttää jonain mielihyvän lähteenä.
Mieluummin palkitsee itsensä hyvällä belgialaisella suklaalla, punaviinillä, hyvillä juustoilla tai jollain muulla joka tarjoaa täyteläisemmän ja pitkäkestoisemman mielihyvän kuin nopea sokeripiikki.
Samat täällä. Toinen jota menee askikaupalla on Lidlin Bentol-pastillit (vihreä aski). Namnamnamnamnamnam.ninnithequeen kirjoitti:Hyvin harvoin syön karkkia. Joskus kyllä iskee kauhia himo, mutta tosiaan harvoin. Sisu-pastilleihin jää muuten koukkuun. Kun saa yhren, on saatava koko askillinen
Suklaapatukoiden sijaan olen kokeillut vedellä proteiinipatukoita välipaloiksi. Siitä kivoja etteivät ole ällömakeita, ja siinä on nälän terävimmän kärjen vievä täysipainoinen välipala helposti ja nopeasti nautittavassa muodossa. Jääkaapissa pidettyinä niistä tulee sitkeitä, saavat hampaatkin töitä (oikeesti, niitä on kiva pureskellä).
Saavuta Nirvana ja Sisäinen Onni niin ei tarvi natkuttaa enää mitään nameja, source of endless kicks. Toinen hyvä vaihtoehto olisi semmoinen sähköelektrodi aivoihin, että saisi mielihyvää nappia painamalla. Hyvä dieetti, Olds & Milnerin klassisessa rottakokeessa rotat mieluummin painelivat orkkunappia kuin söivät, ja kuolivat lopulta nälkään. Jos orkkunapin yhdistäisi vielä kuntopyörään niin että polkiessa tulee kicksejä niin a vot, jopas se qnto kohoaisi.huima kirjoitti:Mieluummin palkitsee itsensä hyvällä belgialaisella suklaalla, punaviinillä, hyvillä juustoilla tai jollain muulla joka tarjoaa täyteläisemmän ja pitkäkestoisemman mielihyvän kuin nopea sokeripiikki.
Miehen iltalenkit on kummasti viime aikoina vieny sen tonne makuunin namihyllylle. Tuo aina jonkun pussin täynnä herkkuja, irttikset on ihan parhautta. Ja mahdollisimman limaset ja värikkäät! Pehmot. Kyllä meillä molemmat mussuttaa suht usein namia, mulla se taitaa näkyä hampaissa (ei vielä reikiä mut vihloo välillä niin pirusti) ja miehellä kuulema mahassa. Me syödään joskus karkkia paneskellessakin.