tonttu kirjoitti:Olen aina ollut sitä mieltä, että haluan omia lapsia "joskus isona". Samaa mieltä olen edelleenkin ja toivottavasti jossain elämänvaiheessa siunaantuisi lapsi/a.
Täytyy vielä selvittää itselleen, että koska olen sitten se "iso".
Sit ku sulla alkaa parta kasvaa!
-Eihän tuolla naamalla voi muuta tehdä, kuin kusta muuntajaan-
En halua olla sidottu kotiin ja kiittämättömiin kakaroihin.
Tarpeeksi luonnetta omaavan vastapuolen löydettyäni voin kyllä harrastaa yhteisasumista, mutta naimisiin en mene.
Parhaita pentuja on eläimet.
Jos kollektiivinen vastuu maailman ylikansoittumisesta alkaa painaa, saatan äärimmäisenä ratkaisuna silti adoptoida venäläisen katulapsen.
Ei muuta.
I raise my hands to heaven of curiosity, I don't know what to ask for, What has it got for me?
