Aiotko perustaa perheen?
Mä haluaisin äidiksi, paljon enemmän kuin kenenkään (avo)vaimoksi, virallisestihan kai lapseton avoliittokin lasketaan perheeksi. Väärä järjestys, olen moraaliton ihminen, blaablaablaa, tiedän. Ellen haluaisi lapsia, olisin varmasti asennoitunut viettämään elämäni onnellisesti vanhanapiikana ja huomattavasti kunnianhimoisempi ammatillisten tavoitteiden kanssa (ellen fyysisiä lapsia tuottaisi, niin henkisesti ainakin jättäisin sitten työni kautta jälkeni maailmaan). Sen tiedän, että minusta ei olisi miksikään pikkuvaimoksi joka lasten puutteessa paapoo aikuista miestään. Tottakai hyvä parisuhde voi tehdä elämästä ja etenkin äitiydestä onnellisempaa, mutta en oikein silti osaa jostain syystä määritellä itseäni ja elämäni onnistuneisuutta ensisijaisesti sen kautta.
Joo, haluan miehen ja 2 - 3 lasta, ja pidän melko todennäköisenä sellaiset saavanikin, joten aion.
Toisaalta taas tänään työkavereiden juttuja kuunnellessa - kyllä sitä vauvaa hoitaessa väsytti ja omaa aikaa ei ollut ollenkaan ja raskasta on ja blaablaablaaaaa - kuunnellessa mietin, kuinka kiva on, ettei minulla vielä mitään perhettä ole. Ehanaa viettää ensin huoletonta ja itseriittoista sinkkuelämää.
Toisaalta taas tänään työkavereiden juttuja kuunnellessa - kyllä sitä vauvaa hoitaessa väsytti ja omaa aikaa ei ollut ollenkaan ja raskasta on ja blaablaablaaaaa - kuunnellessa mietin, kuinka kiva on, ettei minulla vielä mitään perhettä ole. Ehanaa viettää ensin huoletonta ja itseriittoista sinkkuelämää.
Perhe olisi hyva juttu, se tuo stabiilisuutta elamaan, joten mielellani sen perustaisin.
Se kuuluko siihen lapsia vai ei riippuu hyvinpitkalti puolisoni halusta. Ei kai niista haittaakaan olisi (paitsi lisaduunia alkuaikoina, mutta toisaalta niista on siten apua kun kasvavat vahan) mutta ei kylla varsinaisesti hyotyakaan. Valmispakettiin voisi olla vahan vaikea suhtautua.
Se kuuluko siihen lapsia vai ei riippuu hyvinpitkalti puolisoni halusta. Ei kai niista haittaakaan olisi (paitsi lisaduunia alkuaikoina, mutta toisaalta niista on siten apua kun kasvavat vahan) mutta ei kylla varsinaisesti hyotyakaan. Valmispakettiin voisi olla vahan vaikea suhtautua.
En nyt muista äänestinkö aiemmin kohtaa "haluan" vai kohtaa "en ole muodostanut käsitystä"; kumpikaan vaihtoehto ei suoraan vastaa ajatuksiani aiheesta.
Olen miettinyt asiaa lähinnä sen kautta että mistä asioista pidän tai mistä mahdollisesti saattaisin tuntea mielihyvää: elämästä ympärillä, asioiden ja ilmiöiden seuraamisesta ja kehittämisestä - miksei siis ihmistaimenkin kasvattamisesta. Asioiden tekemisestä kun tekemisellä on jotain merkitystä (minulle, läheisille, laajemminkin). Siitä että tekemisestä saa jollain tapaa palkinnon. Ylpeyttä siitä että on saattanut fiksun ja filmaattisen (muihinhan en sekaannu) naisen kanssa jälkeläisen maailmaan. Ja ties mitä muita tuntemuksia mitä juuri nyt ei tule mieleen - oikeastihan niitä on niin paljon että ainoa järkevä tapa lienee mennä vain intuitionsa varassa.
Voi olla että perinteinen käsitys perheestä sopivan ihmisen kanssa sopii varsin mainiosti näihin ajatuksiin, mutta toisaalta ne eivät millään lailla sulje pois jotain hyvin epäortodoksistakaan elämäntapaa.
Olen miettinyt asiaa lähinnä sen kautta että mistä asioista pidän tai mistä mahdollisesti saattaisin tuntea mielihyvää: elämästä ympärillä, asioiden ja ilmiöiden seuraamisesta ja kehittämisestä - miksei siis ihmistaimenkin kasvattamisesta. Asioiden tekemisestä kun tekemisellä on jotain merkitystä (minulle, läheisille, laajemminkin). Siitä että tekemisestä saa jollain tapaa palkinnon. Ylpeyttä siitä että on saattanut fiksun ja filmaattisen (muihinhan en sekaannu) naisen kanssa jälkeläisen maailmaan. Ja ties mitä muita tuntemuksia mitä juuri nyt ei tule mieleen - oikeastihan niitä on niin paljon että ainoa järkevä tapa lienee mennä vain intuitionsa varassa.
Voi olla että perinteinen käsitys perheestä sopivan ihmisen kanssa sopii varsin mainiosti näihin ajatuksiin, mutta toisaalta ne eivät millään lailla sulje pois jotain hyvin epäortodoksistakaan elämäntapaa.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
Vastasin "en ole muodostanut käsitystä". Joskus ajattelinkin asiaa, mutta nykyään se on vielä enemmän auki. Mitään pakottavaa tarvetta en tunne jälkikasvun hankkimiseen enkä edes tule luonnostaan toimeen lasten kanssa.
Jo perheen perustamisen mahdollisuuskin riippuu monestakin asiasta. Paljon se ainakin riippuu siitä, miten suhdeasiat muuten sattuvat menemään.
Jo perheen perustamisen mahdollisuuskin riippuu monestakin asiasta. Paljon se ainakin riippuu siitä, miten suhdeasiat muuten sattuvat menemään.
Et ole ensimmäinen nainen, joka yrittää minua mieskunnalle parittaa - toivottavasti olet silti viimeinen - edeltäjäsikin ovat epäonnistuneet surkeasti.Aito_Johanna kirjoitti:Tällaisia tapauksia varten laki miesparien adoptio-oikeudesta pitäisi saada vireille.Clay kirjoitti:Vaavit on ihania, mutta naiset ei ole - joten kait tässä pitää tyytyä perheettömyyteen.
En ole yksinäinen, mutta kiitos huolenpidosta. Ja minulla on jo rajaton käyttöoikeus yhteen vauvaan.Lolita kirjoitti:Myös yksinäinen ihminen voi adoptoida!
Katsopa vaan peiliin, tinttitukka.Dumari kirjoitti:something GAY
P.s. juon sut pöydän alle.
Nyt penikseni on fantastinen!
- KisSandra
- Kitisijä
- Viestit: 1126
- Liittynyt: 14.08.2005 21:43
- Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan
Vastasin En ole vielä muodostanut käsitystä asiasta ja nyt on sellainen aika elämässä meneillään, että kuumeisesti yritän tuota käsitystä itselleni selvittää.. Kolmekymppiä pukkaa kesällä päällensä ja miksikään 4-kymppiseksi ensisynnyttäjäksi en halua. Jos ei kuitenkaan oivallista miestä ja isää lapsilleni ala piakkoin elämääni kävelemään niin vaikeutuu päätöksen tekeminen entisestään. Kun nyt saisi edes tuon oman mielipuolensa selvitettyä niin oltais jo huomattavasti lähempänä totuutta, oli se sitten millainen olikaan. Yhtenä päivänä olen satavarma, että haluan lapsen, ehkä useammankin ja toisena ajattelen, että itseellinen elämä kumppanin kanssa kera elikkolauman tyydyttäisi hyvinkin tarpeeni perheestä. Perkele kun tänkin nyt piti olla näin vaikeaa!!
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
Kyllä vaan, haluan perheen ja aion sen perustaa. On jo hyvin pullat uunissa (mutta ei "pullaa uunissa"), kun oikeanlainen mieskin on löytyny. Lapsia haluaisin sellasen perinteisen 2kpl, mielummin ehkä tyttöjä kun taas mies haluaa poikia
Samapa tuo, kunhan olisivat terveitä. Omakotitaloa en tarvitse, mutta rivitalo olis kyllä kerrostaloa paljon mukavampi. Perheeseen tulee varmasti kuulumaan myös karvaisia otuksia, lajista pitää vielä hiukan "neuvotella". Omat lapset ei kyllä vielä alkuunkaan kiinnosta, mutta jossain vaiheessa niitä haluan. En kuitenkaan ihan vielä, eikä onneks ole kiire iänkään puolesta.

Save a horse, ride a cowboy