Sudenhenki kirjoitti:Onneksi tämä ei sentään ole niin hirveä kuin se Maynardin toinen bändi.
Pöh. Myös A Perfect Circle on maanmainiota musiikkia. Suen arvostelija tuosta 10,000 Daysista hyvin totesi: antoi ysin ja tuumasi, että tämä on hyvä levy, mutta Lateralus vetää silti luokseen. Ja että eräs vuoden parhaista levyistä on ilmestynyt.
Sudenhenki kirjoitti:Tuli tuota Toolin uutta kuunneltua kun se on saanut niin monet kitisijät sekoamaan. Ja! Sehän on tylsä kuin mikä. En saa tästä juuri mitään irti, ei tämä varsinaisesti huonoa musakkia ole, mutta levy "unohtuu" taustalle.
Ei ole minullekaan uusi levy täysin auennut neljällä kuuntelulla, mutta odotan sen kuitenkin vielä tapahtuvan, varsinkin kunhan saan sanoitukset eteeni. Lateralus parani n. jokaisella 50 kuuntelukerralla aina vain hienommaksi kokonaisuudeksi ja nosti Toolin tunnelmallisen metallin / progressiivisen rokin / minkälie kevyeksi ykköseksi. Kenties jopa hienoin kuulemani metallilevy koskaan.
Uutukaisen tekee arvokkaaksi levyksi jo pelkkä nimikappale. Instant klassikko. Toolin levyt eivät ainakaan minulle todellakaan ole mitään tiskauksen taustamusiikkia. Ne täytyy jauhaa keskittyen läpi korvakuulokkeilla kerta toisensa jälkeen sanoituksia seuraten.
Metallisesta ulkokuorestaan huolimatta kaksi uusinta levyä ovat huomattavasti progempaa tavaraa kuin vaikkapa Rushit tai Yesit. Kappaleet rakentuvat orgaanisiksi kokonaisuuksiksi suvantojen ja kliimaksien avulla perinteisten tarttuvien riffien ja kertosäkeiden sijaan. Näiden kliimaksien iskevyys monesti vaatiikin sen, että muistaa jo valmiiksi mitä on seuraavaksi tulossa. Ja että kuuntelee lyriikoita. Informaatiotahan levyillä on niin paljon, että parilla kuuntelulla ei voikaan saada kunnollista tarttumapintaa.
1108 kirjoitti:
Se platta on paska, siittä ei nyt vaan pääse minnekään.
1108 kirjoitti:
Se platta on paska, siittä ei nyt vaan pääse minnekään.
Jossain vaiheessahan kehuskelit tuota kovastikin.
Niin tosiaan tein, levy oli alkuunsa ihan mukava tuttavuus. Parin kuuntelun jälkeen se muuttui puuroksi jonka pariin en jaksa palata enään uudestaan. En pidä puurosta. Samanlaisia piiiiitkäksi venytettyjä innottomia virsuja peräjälkeen, ei nappaa. Mutta levy kuuluu niiden monien joukkoon jotka on ensikuuntelemalta "Ok" ja loppupeleissä "Vitun paskaa". Makunsa kullakin, mutta minä pidättäydyn Toolin vanhenmassa tuotannossa. Bändi on tehnyt huomattavasti parempiakin levyjä kuin tämä uusi, huomattavasti parempia.
Tool - 10.000 - mielenkiintoista matskua, jossain vaiheessa tulee pink floyd mieleen In Flames - come clearly - HELVETIN kova! Sopiva annos hevinälkään. RHCP - uusin - gmm, kuunneltavaa. En ole vielä sulattanut kokonaan, mutta minusta tuntuu että tämä bändi menee enemmänkin radiollisempaan suuntaan American Head Charge - The Feeding (2005) hyvää matskua, kaveri suositteli. Hieman Machine Head style God Forbit - oli pakko hommata, kun se oli lämppärinä Machine Headin keikalla.
Sudenhenki kirjoitti:Onneksi tämä ei sentään ole niin hirveä kuin se Maynardin toinen bändi.
Pöh. Myös A Perfect Circle on maanmainiota musiikkia. Suen arvostelija tuosta 10,000 Daysista hyvin totesi: antoi ysin ja tuumasi, että tämä on hyvä levy, mutta Lateralus vetää silti luokseen. Ja että eräs vuoden parhaista levyistä on ilmestynyt.
Tuostapa pitää muuten olla kovasti samaa mieltä. Lateralus on kaikin puolin niin vahva paketti, että siitä on vaikea enää parantaa. Tuo 10,000 Days ei ole mulle aivan täysin vielä auennut, mutta vaikuttaa kyllä vähän hengettömämmältä verrattuna Lateralukseen, jonkun verran olen ollut jopa huomaavinani paluuta sinne jonnekin juurille päin. Mutta en kumminkaan paskaksi menisi sanomaan, hyvältä se kuulostaa!
EDIT: Ja APC on myös omasta mielestäni oikein loistava bändi, erityisesti Mer de Noms mutta myös nämä uudemmat! Kaukana Toolista, mutta kaunista musiikkia
Juuri tuo Mer De Noms levy se oli! Aiheuttaa yökötystä vieläkin, hyi saatana että osasikin olla kaameaa kuunneltavaa.
Eipä tuosta Toolista oikein tunnu mitään saavan irti vaikka kuunteluita on takana jo yli kymmenen. Sanoisin että "pretentious pseudo-experimental wankery" sopii tähän.
En tiedä, onko bändi lähtenyt tietoisesti Third eyen tapaiseen biisinrakenteluun, mutta olen kuulevinani Lost keys/Rosetta Stoned ja Wings for Marie/10,000 days -biiseissä hieman samaa tunnelmaa.
Keikkaraporttien mukaan Rosetta Stoned on aloittanut viimeiset keikat, mikä innolla tiedostettakoon.
bedlam kirjoitti:Uutukaisen tekee arvokkaaksi levyksi jo pelkkä nimikappale. Instant klassikko.
ElanorRaven kirjoitti:EDIT: Ja APC on myös omasta mielestäni oikein loistava bändi, erityisesti Mer de Noms mutta myös nämä uudemmat! Kaukana Toolista, mutta kaunista musiikkia
Kaunista, joo. 99.9%:lle Kitisijöistä kappale The Outsider sopisi hyvin elämäänsä kuvaamaan.
Tämä vuosi on ollut villiä aikaa levynostomielessä. Kun normaalisti OSTAN vuodessa keskimäärin 0 levyä, olen tänä keväänä ostanut jo kaksi plattaa: Mokoman ja Toolin uusimmat. Mokoma oli ihan jees, mutta pettymys edeltäjäänsä verrattuna. Tooliin en ole vielä ehtinyt paneutua, yhden kuuntelun perusteella en lähde tuumaamaan juuta eller jaata.
Oliskohan viimeisin levyostokseni ollut pari Pink Floydin lättyä Ranskan-matkalla 90-luvulla. Kuka nyt musiikista viitsii maksaa, sitähän tulee radiosta koko ajan ihan ilmaiseksi, ja useimpiin nykyisin tehtäviin kappaleisiin kyllästyy joka tapauksessa ennen viidennettä kuuntelukertaa. Kuka esim. kuuntelee jotain vitun System of a Down-määkimistä enää, vaikka puoli vuotta sitten se oli niin kova juttu?
Isobel Campbell & Mark Lanegan: Ballad of The Broken Seas. Parin kuuntelun jälkeen sanon, että aivan ihana levy. Laneganilla on aivan uskomaton ääni - minkä vuoksi tämän levyn ostinkin - ja Campbellin hento ääni tuo sille jännää vastapainoa. Lovin' it
