Patsy heitti haasteen jo aikaisemmin, mutta asiasta ei ole kuulunut mitään vähään aikaan.
Keillä riittää vielä kunto ja tarmo lähteä juoksemaan puolimaratoni lauantaina? Parikymppiä on suhteellisen pala kakkua ilman treenaamistakin ja reitti näyttää mitä kauneimmat osat Helsinkiä.
Just meni kymppi taas 45 minuuttiin, joten jos tuonne tulee lähdettyä - tavoiteaika olisi siinä sadassa minuutissa.
Lauantaina Helsinki City Run
Kukaan muu ei ilmeisesti ole puolentoista tunnin päästä starttaamassa?
Nyt jo vähän jänskättää, vaikka edessä on vaan normaalia hieman pidempi lenkki. Hyvää treeniä HCM:ää varten kun pitää totuttautua myös tuohon juoksemaan lähtemiseen ihme hälinässä isossa ryysiksessä, ja näihin jännäkakka-fiilareihin ennen liikkeellelähtöä.
Nyt jo vähän jänskättää, vaikka edessä on vaan normaalia hieman pidempi lenkki. Hyvää treeniä HCM:ää varten kun pitää totuttautua myös tuohon juoksemaan lähtemiseen ihme hälinässä isossa ryysiksessä, ja näihin jännäkakka-fiilareihin ennen liikkeellelähtöä.
Kiits. Tankkailen juuri iPodiin juoksufiiliksiä tuovaa musiikkia.Saz kirjoitti: Onnea juoksuun, ja hyvää fiilistä!
Tämäkin on tarkkaa puuhaa, kun väärä musiikki pistää juoksemaan liian hiljaa tai kovaa. Kotiteollisuus on esimerkiksi tosi pahaa lenkkimusiikkia, koska se pistää hakkaamaan itsensä ihan puhki.
Erykah Badun ja Lauryn Hillin tahtiin tulee jammailtua niin pitkään, että juoksisi vielä ensi viikollakin - ja juoksu olisi enemmän tanssia kuin juoksua.
Tänään listalle nousee junkkaa, hardhousea, housea ja psytä. Hämiksen joskus suosittelema Dj Psykerön My precious miksi menee ainakin iPodiin.
Ei mennyt ihan putkeen.
Jäin sadan minuutin tavoitteestani, lopputuloksena tunti 51 minuttia. Keskimääräinen kilometrinopeus siis vähän päälle viisi minuuttia.
Juostessa yritin pitää sitä viiden minuutin kilometrinopeutta yllä - synkaten siis kelloaikaa ja reitillä olevia kilometrikyltteja ja tsiigaillen paljonko olin sillä kilometrillä yli tavoitteesta / kilometri ja kokonaismatkassa.
Lopputuloksessa hieman helpottaa se tieto, että ensimmäiset kilometrit olivat selkeästi hitaampia kuin normaalivauhti lähtöruuhkan takia. Ensimmäinen kilometri meni kuuteen ja puoleen minuuttiin ja siitä kilometrinopeus laski epätasaisesti kohti sitä viittä minuuttia.
Hyvä fiilis kuitenkin loppujen lopuksi ja antoi uskoa siihen, että HCM:stä voi suoriutua järkevässä ajassa. Tärkeämpää kuitenkin vielä on se, että tuli koettua mitä on juoksu tuollaisessa tapahtumassa ja huomattua mitä kaikkia asioita pitää ottaa huomioon ennen suoritusta ja suorituksen aikana. Oppimismielessä siis erittäin arvokas kokemus - varsinkin kun tiedostaa että ne 17 kilometrin kohdalla koetut vitutuksen tunteet ovat varmasti maratonilla isommat, kun tietää että matkaa tulee olemaan vielä paljon jäljellä. Nyt on helpompaa kun muistaa että puolimaratonin jälkeen oli ihan samanlainen olo kuin normaalin lenkin jälkeen, tietää että hommasta selviää hyvin kun juoksee omalla kuntotasollaan ( tai sen alle ) ja on valmistautunut hyvin.
Tänään en itseasiassa herätessä ollut lainkaan varma juoksisinko - ja alkuperäinen suunnitelma olikin käydä vain juoksemassa kymppi ja tehdä töitä. Kun aamupäivä venähti erilaisia juttuja lukiessa, päädyinkin sitten jälki-ilmoittautumaan ja juosta tuon puolikkaan. Hyviä puolia tässä aamussa oli että olin nukkunut hyvin, heräsin riittävän aikasin ja sain tankattua nestettä koko aamun, sekä tietysti hiilihydraatteja banaanien muodossa. Ja mikä tärkeintä, suoli tyhjeni jo aamulla. Jos olisin päättänyt oikeasti jo aiemmin juosta tänään, olisin eilen ja toissapäivänä syönyt eri tavalla ja pitänyt huolta että tänään olisi ollut hieman paremmin ladattuna lihakset energian puolesta.
Nesteiden nauttimista tulee kuitenkin harjoitella ennen maratonia ja oppia käyttämään mukana kuljetettavia energialisiä, esimerkiksi niitä geelejä. Juomapisteillä vedetyn gatoraden vaikutus oli nimittäin järkyttävän selkeä - ja kateellisena katselinkin muutamia hyvin juoksevia tyyppejä, jotka saivat geeleistä selkeästi potkua omaan suoritukseensa.
Juoksemisen suhteen kuitenkin kaikkein paras taktiikka oli selkeästi valita juoksijoista sen näköinen nainen jonka kanssa haluaisi tulla samaan aikaan ja beesata perässä. Hieman alle parissa tunnissa ehtii tekemään monta hyvää hypoteesia pakaroista.
Uh, ja varusteista vielä sen verran että sellaiset juoksutrikoot on muuten oikeasti hyvät. Hemmetin paljon kevyemmät ja viileämmät kuin verryttelyhousut, ja toisaalta tuossa tuulessa pitävät paikat lämpimänä paremmin kuin shortsit. Toki onhan ne rumat kuin mitkä kun kaikki lihakset pullistuvat tarkasti läpi ja paketti on kuin tarjottimella, mutta toisaalta ei kai ole häpeä näyttää sitä mitä luoja on antanut.
Jälkitankkaus hoidettu nyt Club-aterialla, nyt kylpyyn liottamaan näitä läskejä.
Jäin sadan minuutin tavoitteestani, lopputuloksena tunti 51 minuttia. Keskimääräinen kilometrinopeus siis vähän päälle viisi minuuttia.
Juostessa yritin pitää sitä viiden minuutin kilometrinopeutta yllä - synkaten siis kelloaikaa ja reitillä olevia kilometrikyltteja ja tsiigaillen paljonko olin sillä kilometrillä yli tavoitteesta / kilometri ja kokonaismatkassa.
Lopputuloksessa hieman helpottaa se tieto, että ensimmäiset kilometrit olivat selkeästi hitaampia kuin normaalivauhti lähtöruuhkan takia. Ensimmäinen kilometri meni kuuteen ja puoleen minuuttiin ja siitä kilometrinopeus laski epätasaisesti kohti sitä viittä minuuttia.
Hyvä fiilis kuitenkin loppujen lopuksi ja antoi uskoa siihen, että HCM:stä voi suoriutua järkevässä ajassa. Tärkeämpää kuitenkin vielä on se, että tuli koettua mitä on juoksu tuollaisessa tapahtumassa ja huomattua mitä kaikkia asioita pitää ottaa huomioon ennen suoritusta ja suorituksen aikana. Oppimismielessä siis erittäin arvokas kokemus - varsinkin kun tiedostaa että ne 17 kilometrin kohdalla koetut vitutuksen tunteet ovat varmasti maratonilla isommat, kun tietää että matkaa tulee olemaan vielä paljon jäljellä. Nyt on helpompaa kun muistaa että puolimaratonin jälkeen oli ihan samanlainen olo kuin normaalin lenkin jälkeen, tietää että hommasta selviää hyvin kun juoksee omalla kuntotasollaan ( tai sen alle ) ja on valmistautunut hyvin.
Tänään en itseasiassa herätessä ollut lainkaan varma juoksisinko - ja alkuperäinen suunnitelma olikin käydä vain juoksemassa kymppi ja tehdä töitä. Kun aamupäivä venähti erilaisia juttuja lukiessa, päädyinkin sitten jälki-ilmoittautumaan ja juosta tuon puolikkaan. Hyviä puolia tässä aamussa oli että olin nukkunut hyvin, heräsin riittävän aikasin ja sain tankattua nestettä koko aamun, sekä tietysti hiilihydraatteja banaanien muodossa. Ja mikä tärkeintä, suoli tyhjeni jo aamulla. Jos olisin päättänyt oikeasti jo aiemmin juosta tänään, olisin eilen ja toissapäivänä syönyt eri tavalla ja pitänyt huolta että tänään olisi ollut hieman paremmin ladattuna lihakset energian puolesta.
Nesteiden nauttimista tulee kuitenkin harjoitella ennen maratonia ja oppia käyttämään mukana kuljetettavia energialisiä, esimerkiksi niitä geelejä. Juomapisteillä vedetyn gatoraden vaikutus oli nimittäin järkyttävän selkeä - ja kateellisena katselinkin muutamia hyvin juoksevia tyyppejä, jotka saivat geeleistä selkeästi potkua omaan suoritukseensa.
Juoksemisen suhteen kuitenkin kaikkein paras taktiikka oli selkeästi valita juoksijoista sen näköinen nainen jonka kanssa haluaisi tulla samaan aikaan ja beesata perässä. Hieman alle parissa tunnissa ehtii tekemään monta hyvää hypoteesia pakaroista.
Uh, ja varusteista vielä sen verran että sellaiset juoksutrikoot on muuten oikeasti hyvät. Hemmetin paljon kevyemmät ja viileämmät kuin verryttelyhousut, ja toisaalta tuossa tuulessa pitävät paikat lämpimänä paremmin kuin shortsit. Toki onhan ne rumat kuin mitkä kun kaikki lihakset pullistuvat tarkasti läpi ja paketti on kuin tarjottimella, mutta toisaalta ei kai ole häpeä näyttää sitä mitä luoja on antanut.
Jälkitankkaus hoidettu nyt Club-aterialla, nyt kylpyyn liottamaan näitä läskejä.