safi kirjoitti:Ai nyt ollaan päästy jo tilanteeseen, jossa kalastellaan säälipisteitä. Sorry ei tipu.
En kalastele pisteitä, vastasin vain kun sairauksiani ihmeteltiin. Ei minun tilanteessani ole mitään säälittävää, onpahan vain minun elämäni.
Sinä itse olet täysin syypää omaan sairastumiseesi. Ihan melkein nauratti, kun luin listaa sinulta löytyvistä sairauksista. Sehän on melkein suoraan oppikirjan esimerkki, siitä mitä ihmiselle tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, kun hän ei huolehdi riittävästi omasta hyvinvoinnistaan. Sano nyt vielä, että sinulla on aikuistyypin diabetes.
Yllätys, ei ole aikuistyypin, ja diabeetikko olen ollut viimeiset 28 vuotta. Järjestys seuraava: 1. diabetes 2. astma 3. unihäiriöt 4. masennus 5. ylipaino. Ei taida olla ihan se sinun oppikirjan esimerkkisi...
Ihan mielenkiinnosta kysyisin:
-Kuinka kauan olet syönyt lääkkeitä masennuksen hoitoon?
4 vuotta.
-Olisko sinulla mielestäsi tarvetta muuttaa elintapojasi johonkin suuntaan vai oletko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen?
Elintavoissani ei varsinaisesti ole mitään suurta vikaa, ylipaino tuli kolmen kuukauden sisällä kaksi vuotta sitten, masennuslääkkeen vaihdon yhteydessä. Koska olen diabeetikko, olen jopa ollut sairaalassa laihdutettavana lähes kokonaan ilman ruokaa, yllättäen painoni nousi sielläkin.
- Mitä/miten syöt?
Normaalisti. Ruoat ovat laadultaan ok, ravitsemusterapeutti osallistuu suunnitteluun ja diabeteksen takia melko säännölliset ateriat, määrät kyllä kasvoivat jonkin verran nykyisen masennuslääkkeen aloituksen jälkeen, sillä sen sivuvaikutuksiin kuuluu erittäin voimakas ruokahalun lisääntyminen, mutta suuri osa kiloistani on nesteen kertymistä elimistöön, painoni voi vaihdella parissa päivässä yli viisi kiloa. Kyseinen ravitsemusterapeutti onkin todennut, että koska lääke vaikutti niin nopeasti ja voimakkaasti, ei painolleni ole ihmeitä tehtävissä niin kauan kuin tuota lääkettä on pakko syödä. Onneksi sen annostus on jo tippunut puoleen alkuperäisestä, eikä masennus silti oireile pahemmin.
- Harrastatko hyötyliikuntaa?
Maalla hyötyliikunnan harrastamattomuus on mahdotonta, jos noita eläimiä löytyy, joten kyllä harrastan.
- Mihin toimenpiteisiin olet ryhtynyt painoa pudottaaksesi vai onko se mielestäsi ihan merkityksetön seikka terveytesi kannalta?
Etenkin hyötyliikuntaa tietenkin tulee väkisinkin harrastettua, enemmän nyt kun selkäni ei ole oireillut. Olen ollut sairaalassa ylipainon takia, tiuhat käynnit ravitsemusterapeutilla, väkisin syömättömyyttä vaikka elimistö voi huutaa nälkää jopa tuhdin aterian jälkeen, eli nälkä ei liity mitenkään ravinnonsaantiini. Esim. kun olen ostanut suuria määriä vihanneksia, olen voinut ahtaa itseni täyteen niitä, eikä nälkä lopu vaikka vatsaan sattuisi. Ravitsemusterapeutti kun väitti, että jos syö paljon energianiukkaa ravintoa, ei vatsaan mahdu liikaa muunlaista. Ei mahdukaan onneksi, mutta kylläisyyden tunnetta en ole kokenut vuosiin.
Painoni on erittäin merkityksellinen seikka terveyteni kannalta, jos se ei lähde tippumaan, ei minusta tule kovin pitkäikäistä. Sairauksista unohdinkin neuropatian, joka ainakin minun tapauksessani on alkanut oireilla kilojen takia. Jalkojen verenkierto on puutteellista jo nyt, onneksi ei kuitenkaan vielä vaarallisessa mittakaavassa. Jumalan kiitos verenpaineeni on kuitenkin normaali, todennäköisesti siitä syystä, että lihaskuntoni on läskin alla jopa hyvä, ja se nesteen kertyminenkin tarkoittaa sitä, että varsinaista läskiä minulla on vähemmän kuin mitä kilojen perusteella voisi olettaa. Joten, painoni ei todellakaan ole terveyteni kannalta merkityksetön vaan hengenvaarallinen, mutta ainakaan kovin nopeasti sille ei ole ihmeitä tehtävissä.
Kaksi vastaustani safille kirjoitin, koska hänestä oli hupaisaa että ihmiset ottavat nokkiinsa, joten käytin häneen omaa lääkettään.
Ketä sinä tässä yrität vakuuttaa? Itseäsi. Älä nyt kuitenkaan kompastu omaan näppäryyteesi.
Vakuuttaa mistä?