Ninniiiiininnithequeen kirjoitti:Tarjoo Snoukalle sieNiä
![Nyt lähti! :kele:](./images/smilies/club.gif)
![turpaan :axe:](./images/smilies/axe.gif)
Niin jos ne matalalla on niin agressiivisuutta kyllä ilmenee.hermine kirjoitti:Ei verensokerit paljoa heittele, jos ei syö ikinä mitään...mutta ilmeisesti just tän takia kukaan ei tykkää "ikuisista laihduttajista".Lilo kirjoitti:Voidaanko kaikista edelläolevistä "muista ruokkia säännöllisesti"-kommenteista päätellä että anorektikot ovat järjestään hirvittävän pahalla tuulella?
13 minuuttia! Kuulehan, jos 13 minuuttia on pisin aika (tai edes keskimääräisin aika) mitä joudut naista odottamaan, kiittäisin sinuna omaa hare krishnaani. Minä olen odottanut naisia talvipakkasessa n kertaa useita TUNTEJAKIN autossa lämmitellen. Nimittäin se, että nainen on automaattisesti puoli tuntia myöhässä on kerrottavissa noin kolmella silloin, kun nainen on myös kännissä.AarneAnkka kirjoitti:Puhkuin autossa tukahdutettua raivoa kun olin soittanut neidille hyvissä ajoin että olen tulossa hakemaan. Ja ei, silti joudun istumaan autossa 13 minuuttia joko tyhjäkäynnillä (saastuttaa) tai moottori sammutettuna (paleltaa pakkasella), kun neiti vaan meikkaa ja irkkaa. Voimasanoja.
Oliko se turha asia suuttua? En näyttänyt sitä hänelle.
Joo, helpolla on päässyt. Jos mulla menee kauemmin, sanon suoraan että "istu alas, mä meikkaan ja täs menee vielä jonkin aikaa." olen kuitenkin suhteellisen nopea meikkaaja, ja selviän perusmeikistä parissa minuutissa.Herra Manala kirjoitti:13 minuuttia! Kuulehan, jos 13 minuuttia on pisin aika (tai edes keskimääräisin aika) mitä joudut naista odottamaan, kiittäisin sinuna omaa hare krishnaani.AarneAnkka kirjoitti:Puhkuin autossa tukahdutettua raivoa kun olin soittanut neidille hyvissä ajoin että olen tulossa hakemaan. Ja ei, silti joudun istumaan autossa 13 minuuttia joko tyhjäkäynnillä (saastuttaa) tai moottori sammutettuna (paleltaa pakkasella), kun neiti vaan meikkaa ja irkkaa. Voimasanoja.
Oliko se turha asia suuttua? En näyttänyt sitä hänelle.
Niin. Ja naisiin tottumattomille selvitettäköön tässä nyt, että tämä naisen "pari minuuttia" on vähintään se miehen 13 minuuttia.Noriyumi kirjoitti:Joo, helpolla on päässyt. Jos mulla menee kauemmin, sanon suoraan että "istu alas, mä meikkaan ja täs menee vielä jonkin aikaa." olen kuitenkin suhteellisen nopea meikkaaja, ja selviän perusmeikistä parissa minuutissa.Herra Manala kirjoitti: 13 minuuttia! Kuulehan, jos 13 minuuttia on pisin aika (tai edes keskimääräisin aika) mitä joudut naista odottamaan, kiittäisin sinuna omaa hare krishnaani.
No tietääpä mies sitten että saa odottaa jonkin aikaa, olkoon sitten kaksi tai 13 minuuttiaHerra Manala kirjoitti:Niin. Ja naisiin tottumattomille selvitettäköön tässä nyt, että tämä naisen "pari minuuttia" on vähintään se miehen 13 minuuttia.Noriyumi kirjoitti:Joo, helpolla on päässyt. Jos mulla menee kauemmin, sanon suoraan että "istu alas, mä meikkaan ja täs menee vielä jonkin aikaa." olen kuitenkin suhteellisen nopea meikkaaja, ja selviän perusmeikistä parissa minuutissa.Herra Manala kirjoitti: 13 minuuttia! Kuulehan, jos 13 minuuttia on pisin aika (tai edes keskimääräisin aika) mitä joudut naista odottamaan, kiittäisin sinuna omaa hare krishnaani.
Noraaminenhan on loistava keino! Niin koirien, muksujen kuin miestenkin kanssa. Mii laik it.Bliss kirjoitti:Mä en suutu, lakkaan vaan huomioimasta mahdollisen suuttumisen "ansainnutta" kaikilla mahdollisislla tavoilla. Varsin turhaa sekin
Heh. Ainahan sitä. Monestihan kyse on vielä siitä, että kun naisella on niin kaikkea tärkeätä, niin aikataulukin sitten laaditaan pitkälti naisen juoksujen mukaan. Eli jos nainen sanoo että hän haluaa hänet haettavan kello 20:00, nainen pääsee ehkä ulos asunnostaan keskimäärin 20:13.AarneAnkka kirjoitti:Tässä tapauksessa tosin kekäleisiin puhkui se tosiseikka, että olimme jo hyvissä ajoin etukäteen sopineet milloin tulen hakemaan. Hänellä oli hyvin aikaa aloittaa meikkaus niin että hän olisi ollut valmiina siihen mennessä kuin tulen, mutta kuitenkin kävi sitten noin.
Ei, vaan tuo odottaminen oli tarpeetonta. Olisit painanut kaasua ja poistunut paikalta. Kylläpä tuo olisi perään soittanut, jos sinua olisi kaivannut. Ei saa olla lapanen. Ei aitaa kuitenkaan (no 'fence tho)AarneAnkka kirjoitti:Oliko se turha asia suuttua? En näyttänyt sitä hänelle
Joo. Minäkin suosittelen lämpimästi, että ihmiset olettaisivat ettei heidän kumppaninsa arvosta heitä ja lukisivat kaikki ongelmatilanteet tuon arvostuksen puuttumisen syyksi. Suosittelen lisäksi, että konfliktia aiheuttavista asioista ei keskusteltaisi ollenkaan - kumppaniaan arvostava henkilö kyllä osaa toimia toisen haluamalla tavalla ilman sanaisen arkun avaamistakin. Edelleen on hyvä muistaa, että aina kun toisen toiminta vaikuttaa oikukkaalta hyppyyttämiseltä, se myös on sitä. On aivan turha asettua sen toisen asemaan ja miettiä tilannetta hänen näkökulmastaan, koska oma näkökulmahan vastaa aina objektiivista totuutta. Jos kaikki ymmärtäisivät kohdella kumppaniaan pahantahtoisena, ainoastaan omaan pussiinsa pelaavana kieroilijana, avioerotilastot kaunistuisivat silmissä.killkill kirjoitti:Ei, vaan tuo odottaminen oli tarpeetonta. Olisit painanut kaasua ja poistunut paikalta. Kylläpä tuo olisi perään soittanut, jos sinua olisi kaivannut. Ei saa olla lapanen. Ei aitaa kuitenkaan (no 'fence tho)
Tässä kylmässä maailmassa on runsaasti naisia, jotka hyppyyttävät miestä oikukkaan mielensä mukaan, jos mies on niin kiltti/hölmö, että antaa siihen tilaisuuden. Jos et itse arvosta itseäsi niin paljon, että kieltäydyt kynnysmaton roolista aina ja ehdottomasti, ei sitä arvostusta tipu kyllä vastakkaiselta sukupuoleltakaan.
No Niba antoi mun odottaa sitä tunnin verran kun hänen piti hakea mut keskiyön illalliselle Manalaan Kityläisten kanssa. Suutuinko? Vähäsen joo, mutta kyl se siitä. Tosin oli hilkulla etten olisi vaihtanut yökkäriä päälle ja unohtamaan koko jutun. Naisilla nyt VAIN MENEE joskus kauemmin kuin mitä luulisi, ja voi olla että nainen laittautui JUURI MIESTÄ varten, ja huomasi että oli vielä paranneltavaa. Mutta sitten voisi sanoa miehelle että "tulepas sisään niin saat lasin mehua kun mulla menee vielä vähän aikaa".killkill kirjoitti:Ei, vaan tuo odottaminen oli tarpeetonta. Olisit painanut kaasua ja poistunut paikalta.AarneAnkka kirjoitti:Oliko se turha asia suuttua? En näyttänyt sitä hänelle
Kyllä, mutta hyppyyttäjiä on sekä miehissä että naisissa. Tahaton myöhästely ei ole hyppyyttämistä, ja tässäkin, kuten monessa asiassa, auttaisi avoin viestintäkillkill kirjoitti:Tässä kylmässä maailmassa on runsaasti naisia, jotka hyppyyttävät miestä oikukkaan mielensä mukaan, jos mies on niin kiltti/hölmö, että antaa siihen tilaisuuden. Jos et itse arvosta itseäsi niin paljon, että kieltäydyt kynnysmaton roolista aina ja ehdottomasti, ei sitä arvostusta tipu kyllä vastakkaiselta sukupuoleltakaan.
Huh, siinäpä sitä sarkasmia.EveryWoman kirjoitti:Juuri näin rakennetaan onnellinen ja tasapainoinen parisuhde.
Jes! Joku tajusi mun sarkasmin oikein!killkill kirjoitti:Huh, siinäpä sitä sarkasmia.
Olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että "puolien pitäminen" ilman keskustelua on epärakentavaa ja siksi kannattamatonta.Tuo hiominen ja rajojen kokeileminen kuuluu satunnaisten säätöjen lisäksi jokaisen parisuhteen alkutaipaleelle. Jos ei jo siinä vaiheessa opettele pitämään puoliaan, voi päätyä kynnysmatoksi... eikä tämä varmastikaan edesauta "onnellisen ja tasapainoisen parisuhteen" syntyä, vai mitä mieltä olet?
Syy mielipiteeni jyrkkyyteen tässä(kin) asiassa on omat kokemukset. Niistä viisastuneena olen päättänyt, että mieluummin olen yksin kuin hyppyytettävänä/kusetettavana/manipuloitavana.
Ei välttämättä. Siihen voi olla vaikka minkälaisia syitä, joita tuntematta moisen oletuksen tekeminen on ensinnäkin itsekeskeistä, ja lisäksi vahingollista molemmille osapuolille.Se "tahaton myöhästely" on vain toisen osapuolen kunnioituksen puutetta itseä kohtaan.
Usein kuitenkaan mitään erityisiä syitä ei ole. Jos ei näe tarvetta järjestää asioitaan siten, että (ilman ulkoisten tekijöiden tuomia yllätyksiä) ei tuhlaa toisen aikaa odotuttamiseen, niin ei pidä sitä toisen aikaa kovin kalliina eikä ainakaan yhtä arvokkaana kuin omaansa. Yksi kerta on vahinko, ehkä vielä toinenkin, mutta kolmas on jo tapa.EveryWoman kirjoitti:Ei välttämättä. Siihen voi olla vaikka minkälaisia syitä, joita tuntematta moisen oletuksen tekeminen on ensinnäkin itsekeskeistä, ja lisäksi vahingollista molemmille osapuolille.
Sanoo Jumala?Pehmovanukas kirjoitti:Usein kuitenkaan mitään erityisiä syitä ei ole.EveryWoman kirjoitti:Ei välttämättä. Siihen voi olla vaikka minkälaisia syitä, joita tuntematta moisen oletuksen tekeminen on ensinnäkin itsekeskeistä, ja lisäksi vahingollista molemmille osapuolille.
Noinhan se täysin logiikan näkökulmasta tarkasteltuna onkin. Kuitenkin ihmissuhteissa vaikuttaa myös tämä tunnepuoli. Ainakin allekiroilleen tarvitsee päästä tuulettamaan mahdollisesti loukattuja tuntosiaan, ennen kuin kykenen järkevään ja analyyttiseen keskusteluun. Ajoittainen riiteleminen ja raivoaminen on erittäin terapeuttista ja tärkeä osa persoonaani.EveryWoman kirjoitti:Olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että "puolien pitäminen" ilman keskustelua on epärakentavaa ja siksi kannattamatonta.
Umm. Me edelleen tarkastelemme tätä juttua edelleenkin vähän erilaisista lähtökohdista. Listaamasi ratkaisumallit ovat kypsempiä ja käyttökelpoisia, mutta kuten yllä yritin esittää, olen henkilökohtaisesti kykenemätön niitä täysin noudattamaan.EW kirjoitti:Esimerkkitapauksessa paikalta pois karauttaminen vain vaikeuttaa tällaisen ymmärryksen syntymistä. Jos sen sijaan jää odottamaan myöhässä olevaa osapuolta, ja hänen saavuttuaan paikalle: kysyy syitä myöhästymiseen...
Hyvin sanottu. Olen sitä mieltä, että riitely ei ole kenenkään persoonallisuudessa staattinen ja ikuinen osa - mutta ymmärrän kokemuksesi siitä, että se kuuluu sinun tämänhetkiseen persoonallisuuteesi kiinteästi. Ja kun kerran koet näin, on hienoa että myös sanot sen niin (eikä esimerkiksi: kuka tahansa ihminen riitelisi tässä tilanteessa). Siis otat itsestäsi henkilökohtaisen vastuun.killkill kirjoitti:Noinhan se täysin logiikan näkökulmasta tarkasteltuna onkin. Kuitenkin ihmissuhteissa vaikuttaa myös tämä tunnepuoli. Ainakin allekiroilleen tarvitsee päästä tuulettamaan mahdollisesti loukattuja tuntosiaan, ennen kuin kykenen järkevään ja analyyttiseen keskusteluun. Ajoittainen riiteleminen ja raivoaminen on erittäin terapeuttista ja tärkeä osa persoonaani.EveryWoman kirjoitti:Olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että "puolien pitäminen" ilman keskustelua on epärakentavaa ja siksi kannattamatonta.
Itse asiassa usein sekin vie jo pitkälle, jos konfliktitilanteessa saa tämän ylläolevan verran sanottua sille toiselle osapuolelle. Ainakin minuun moinen tepsii kuin häkä. Kun se on tiedostettu, konflikti muuttuu vähemmän vahingolliseen eli siedettävämpään muotoon.Listaamasi ratkaisumallit ovat kypsempiä ja käyttökelpoisia, mutta kuten yllä yritin esittää, olen henkilökohtaisesti kykenemätön niitä täysin noudattamaan.
Jaa?Loppukevennyksenä: olen aika ylpeä itsestäni, että uskalsin heittäytyä sanailemaan kanssasi
No minulla on tapana huomauttaa myöhästelyistä ensin ystävällisesti. Jos toinen on niin rajoitteinen ettei osaa ottaa itselleen riittävästi varoaikaa jos sitä erityisesti pyytää, että anna sellainen ajankohta että varmasti ehdit, niin silloin kyse on kunnioituksen puutteesta. (tai tyhmyydestä, jos yksinkertaisesti kykene ennustamaan todennäköistä ajankohtaa, jolloin on valmis.)EveryWoman kirjoitti:Sanoo Jumala?
Se, että sinä et tiedä syistä tai et pidä niitä erityisinä, ei merkitse ettei niitä voisi olla. Lisäksi: vaikka olisit oikeassa, ehdottamani rakentava toimitatapa on kuitenkin käytännössä kummankin osapuolen onnellisuuden kannalta kytkimen nostamista parempi (olettaen että esimerkkihenkilö ylipäätään haluaa viihtyä myöhästyjän kanssa muissakin kuin kopulaatiotilanteissa).
Nimimerkillä: Useammin myöhässä kuin ajoissa, ja tämän tavan tietoisesti valinneena (utilitaristisista, ei muiden kunnoittamattomuuteen liittyvistä syistä)
Mulle tuo ainakin tuottaa uskomattoman suuria vaikeuksia. En tiedä miksi. Yleisesti ottaen kukaan tuntemani ihminen ei kuitenkaan pidä minua tyhmänä, päinvastoin. Useammin kuin tulen ajoissa, myöhästyn kaikista sovituista tapaamisista, luennoilta ja töistä (silloin kun vielä oli säännölliset työajat, luojan kiitos että nykyään ei enää ole). Lapsena sain jälki-istuntoja toistuvien myöhästelyjen vuoksi, mutta eihän siitä mitään apua ollut kun osaltaan ne johtuivat vanhempieni ajanhallintaongelmista. Usein minua hävettää myöhässä tuleminen niin paljon että jään kokonaan pois, välillä jää näiden poissaolojen vuoksi sitten kokonaan suorittamatta sellaisiakin kursseja, joista muuten olisin voinut saada hyvän arvosanan.Pehmovanukas kirjoitti:(tai tyhmyydestä, jos yksinkertaisesti kykene ennustamaan todennäköistä ajankohtaa, jolloin on valmis.)
Hajamielisiä stressaajia varten on keksitty sellainen nerokas keksintö, kuin kännykän kalenteri, jonka voi laittaa hälyyttämään haluttuna ajankohtana, notta varmasti ehtii. Silloin voi mieli askarrella muualla.hermine kirjoitti:Mulle tuo ainakin tuottaa uskomattoman suuria vaikeuksia. En tiedä miksi. Yleisesti ottaen kukaan tuntemani ihminen ei kuitenkaan pidä minua tyhmänä, päinvastoin.