Uteliaisuuskysymys

[Gattaca]

... summassa avasin siivouskaappinsa oven. Misu näki ja tuli hieman noottia eikä antanut pillua

No siitähän se toki varmasti johtuikin...

Niin koetan selittää itselleni, älä särje haurasta illuusiotani, egoni viimeistä suojaa..

[saira]

Kyllä mä oletan voivani luottaa ystäviini sen verran, ettei mun tarvitse piilottaa joka ikistä paperin palaa heidän kahville tullessaan.

Minä taas oikeasti luotan ystäviini sen verran, että minun ei tarvitse piilottaa papereita heidän kahville tullessaan. Luottamus ilmenee siten, että minua ei häiritse vaikka jokin tiedonjyvänen elämästäni heidän silmiinsä vierailun aikana osuisikin.

Niinhän minä nykyisiin ystäviini luotankin. Eikä kyse ole siitä ettenkö voisi asioitani ja tavaroitani heille paljastaa, minusta on myös jo normaalia huomioon ottamista kysyä lupa jos jotain haluaa katsella tai lukea sen suuremmin. Ei minun tarvitse piilotella tavaroita heiltä.

Ja tässä mennään myös aiheeseen levitänkö salaisuuksia eteenpäin. En itse levitä, mutta jos joku penkoo tavaroitani, hän myöskin saattaa löytää tietoja, jotka minulle on uskottu. Ei välttämättä papereita, koska aiemmin kertomani jälkeen en niitä ole uskaltanut paperille laittaa. Hassua sinänsä, omasta kodistanihan on kuitenkin kysymys. Paikasta, jossa minulla pitäisi olla turvallinen olo. Ja jossa voin uskoa pystyväni pitämään ne asiat, joista en välttämättä halua kaikkien tietävän.

[Hellu]

Tuossakin on tietty suhteellisuus. Onhan jokaisella se oma alue, josta toiset eivät tiedä eikä tarvitsekaan tietää, osin siksi ettei se ole itsellekään kokonaan tietoinen. En vain näe mitä iloa on läheisessä suhteessa ihmisestä, joka ei halua paljastaa itsestään juurikaan mitään vaan keskustelu liikkuu aina "turvallisella alueella" puhtaasti aiheissa, jotka eivät kosketa mitenkään kummankaan keskustelijan elämää. Voiko siinä oikeasti oppia koskaan tuntemaan toista, ja jos tiedot hänestä ovat hyvänpäiväntuttutasolla (mahdollisesti satunnaisia ja hyvin harvinaisia känniavautumisia lukuunottamatta), niin mitä hänessä voi rakastaa ja miten häntä voi oikeasti ymmärtää?

Mä en ainakaan tällä hetkellä keksi yhtään arkaluontoista asiaa, mitä mun tavaroistani voisi löytää.

Se että sinulla ei ole salaisuuksia ei tarkoita sitä etteikö muilla voisi olla.
Salaisuudet eivät automaattisesti ole "pahoja".

Suhde voi olla läheinen vaikkei siihen kuulu toisten tavaroiden tonkiminen.
Itseasiassa olen sitä mieltä että läheisempi jos kumpikin kunnioittaa toisen yksityisyyttä ja omaa tilaa.
Entä jos jollakin ystävälläsi jonka tavaroita olet tottunut tutkimaan olisikin yht´äkkiä joku asia jota ei halua sinun tietävän?

En käsitä että liität keskustelemisen ja tavaroiden tutkimisen toisiinsa, nehän ovat kaksi täysin eri asiaa.
Itse olen hyvin avoin ja puhelias ihminen, välillä liiankin avoin, mutta en hyväksy sitä että tavaroitani tutkitaan.
Ystäväni kyllä tuntevat minut ilmankin.

[Pehmovanukas]

Kiva ettet yhtään liioittele tai ota asioita henkilökohtaisesti. Meillä on sinusta niin paljon opittavaa!

Tekopyhää on hyökkäilysi Hermineä vastaan, kuten jo mainitsin. Tekopyhää myös siksi, etten jaksa uskoa että olisit niin puhtoinen ja nuhteeton tuossa uteliaisuuskysymyksessä. Tietenkään en sinua tunne henkilökohtaisesti, mutta jotenkin tunnut sellaiselta tyypiltä, joka tykkää saarnata sormi pystyssä muille

Minä otan sen henkilökohtaisesti jos sanot minua henkilökohtaisesti tekopyhäksi ruikuttajaksi. Vai miten se olisi pitänyt ottaa? Koko maailmaan kohdistuvana? Ongelma taitaa pikemminkin olla siinä, että se porsas älähti johon sorkka kolahti... ts. sinä otit kirjoittamani henkilökohtaisesti, vaikka se ei ollut edes sinulle osoitettu.

En toki suuttunut, mutta vastaan samalla mitalla, rakas vainoharhainen kerrostalokyttääjä. Ja olen juuri niin puhtoinen kuin itse saarnaankin. En muista kurkistaneeni yhteenkään vieraaseen peilikaappiin eläessäni, ellen ole etsinyt sieltä jotain, esim. hammastahnaa kun olen yökylässä.

Edelleenkään, kommenttini ei koskenut peilikaappeja vaan päiväkirjoja ja laukkujen tonkimisia. Se, että sinä haluat perustella omaa käytöstapojesi puutetta ja epäluotettavuuttasi sillä, että toisenlainen käytös olisi tekopyhää, on suorastaan säälittävää. Sinun "luontainen uteliaisuutesi" on nimittäin meilläpäin "itsekurin puuteesta johtuvaa huonoa käytöstä."

Ja ei, en ole koskaan saarnannut tästäkään asiasta kenellekään muulle. Miksikö? Koska ei ole tarvinnut. En muista saarnanneeni oikeastaan mistään asiasta kenellekään. Tapanani on luottaa ihmisten omaan arvostelukykyyn ja käytöstapoihin.

[Pehmovanukas]

Ja savun hälvettyä tarkastamme kytkennät.

Hassua, minä luulin ( topikin aiheesta johtuen ehkä ) että kyse oli nimenomaan peilikaappeihin kurkistelusta.
Missään vaiheessa en ole puolustellut laukkujen tai päiväkirjojen tonkimista. Hermine mainitsi avoimen päiväkirjan esille jättämisen kiusaamisena,
laittoipa perään hymiönkin että tosikot nyt varmasti ymmärtäisivät että kyse oli heitosta.

Jaa, mutta tämä tästä aiheesta. Olit näköjään avannut kiintoisan topikin kaapihomoudesta, joten sinulla taitaa vielä olla jotain hampaankolossa kuitenkin.

Lue ensi kerralla lainaus. Ei mielestäni ihmisen pitäisi tarvita piilotta laukkuaan ja päiväkirjaansa lukolliseen laatikkoon kun ystävä tulee käymään. Ei mulla ole mitään haNpaankolossa. Huomasin vain kirjoituksestasi, että kaapissani saattaa olla jotain, ja päätin kysyä täältä varmistuksen asialle.

Peilikaappeihin kurkkiminen on aika harmitonta, mutta se kyllä pistää vituttamaan kun huomaa että joku käyttää omaa dödöä tai hammasharjaa. Siitä on piru irti.

Terv. entinen 130%.

[hermine]

Mun mielestä on kyllä aivan sairaan huvittavaa, että joku vartioi mustasukkaisesti kaappiensa sisältöä / tietoa siskonsa nimestä / muuta triviaalia (ilman poikkeuksellisen hyvää syytä). Moinen huolehtiminen on myös aika itsekeskeistä. Kuvitellaan, että ollaan maailman napa, jonka tekemiset ja tavarat ovat muiden mielestä überkiinnostavia muussa kuin puhtaassa kuriositeettimielessä (= tavalla, joka liittyy lähinnä kiinnostuneen henkilön omaan elämään, ei niinkään kiinnostuksen kohteen).

Musta tuntuu, että just tuon vuoksi moinen ärsyttää, varsinkin jos siitä aiheutuu käytännön ongelmia. Lisäksi kaikki tuntemani yksityisyydensuojastaan ylitarkat henkilöt ovat sattuneet olemaan muilla(kin?) elämänalueilla tärkeileviä nipottajia (paitsi entinen poikaystäväni, joka nyt vaan oli tosi outo melkein kaikissa jutuissa). Älkää nyt kuitenkaan lukeko tuota niin, että jokainen keskustelija joka ei paljasta peilikaappiaan kaikille on mielestäni tärkeilevä nipottaja, tuo vaan on omakohtainen havainto todellisuudesta ja voi tietysti olla sattumaakin.

Totta kai on ihan ymmärrettävää ja hyväksyn, ettei joku ihminen tahdo että huutelen kovaan ääneen esim. hänen sukupuolitaudeistaan koulun ruokalassa tai luen yksityisiä kirjeitään. Joillain tuo yksityisyyden suojelu vaan menee ihan vainoharhaisiin mittoihin. Esim. eräs nainen valitti, kuinka ei ikinä anna ihan tavallisten japanilaisten turistien valokuvata itseään kanssaan, tiedä vaikka liittäisivät hänen kasvonsa johonkin pornokuvaan! Tai sit virastossa asioidessaan ei voi antaa asian käsittelyyn tarvittavia tietojaan, kun niitä voi käyttää joku väärin. Kas kummaa kun eivät verhoudu säkkiin ulkona liikkuessaan ettei kukaan tunnistaisi.

Onko tässä ketjussa muuten kukaan sanonut tutkivansa ystäviensä laukkuja tai päiväkirjoja ilman lupaa tai toisen näkemättä? Mun mielestäni ei.