20 vuotta sitten olisivat halunneet Millenium Falconin, mutta nyt en tiedä.Suvinen kirjoitti:Mitä 10- vuotias poika haluaa synttärilahjaksi, jotain jota minulla on varaa ostaa? Korjaan: 10- vuotiaat kaksospojat.
Olen ihan tippunut kärryiltä niiden jutuista.. olisko joku leffa?
Keskari vittu.
- LillyMunster
- Kitisijä
- Viestit: 2007
- Liittynyt: 15.08.2005 12:55
Tukossa Oy. *tursk*
Taidan vaan lössöttää tässä ja kohta käydä tiskaamassa ihan pikkuisen, sitten keitän kahvit ja aloitan päivän toimintasuunnitelman totetuttamisen:
En tee yhtään mitään.
Ihanaa!!
Taidan vaan lössöttää tässä ja kohta käydä tiskaamassa ihan pikkuisen, sitten keitän kahvit ja aloitan päivän toimintasuunnitelman totetuttamisen:
En tee yhtään mitään.
Ihanaa!!
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Video-tai tietsikkapeli, mut ne voi olla tosi kalliita, joten jos sulla iskee panic situation päälle, niin osta vaan esimerks TOSI paljon karkkia niille kummallekin - kyllä kelpaa.Suvinen kirjoitti:Mitä 10- vuotias poika haluaa synttärilahjaksi, jotain jota minulla on varaa ostaa? Korjaan: 10- vuotiaat kaksospojat.
Olen ihan tippunut kärryiltä niiden jutuista.. olisko joku leffa?
Ja jos teet ton viimesimmän mukaan, ni kandee sitten katsoa että molemmille tulee suht. samat stärät mellit. Tulee muuten fightti.
Meikkis tietää.
<3
Juuri niin. Sitähän mäkin meinasin.Suvinen kirjoitti: ..
No niin. Ainoa mikä varmasti ilahduttaisi olisi kaikenmaailman konsolipelit; X-Box niillä taitaa olla sekä pleikka2.
Vaan eihän mulla varaa sellasiin ole, kuten ei polupyörään, rullaluistimiin tai muihinkaan pikkupoikien harrastetavaroihin.
:P
Mutta.. Karkki pelastaa jos panic iskee. ;-)
<3
Heh. Muistan myös vastaavan tapauksen.. Toivoin itse asiassa n. 3 vuoden ajan joka joulu (ilmoitin myös toiveesta joka kerran) elektroniikkapeliä lahjaksi, mutta en koskaan saanut sitä. Sen sijaan sain jotain lempoa, josta en en nyt edes muista että mitä.Suvinen kirjoitti:.. Itse muistan saaneeni 10- vuotiaana isältäni joululahjaksi Rölli- kasetin.
Siis voiko enempää pihalla olla? Olin kuunnellut listapoppia isosiskon kaseteilta silloin jo pitkään. Mutta pakko oli änkyttää kiitokset,
kun ei se isiraukka tajunnut etten ole enää mikään vauva
3 vuodessa olin tosin sitten jo kerännyt jotain taskurahaa jotta lopulta kykenin itse ostamaan itselleni elektroniikkapelin.
On se tapaus silti jäänyt vähän kummastuttamaan.. noin niinkuin logiikan puolesta. Lapsi toivoo jotain kohtuullista lahjaa joka helskutan joulu ja näppi syyhyää innosta joka kerran..
Oma apu paras apu?
Mä en saanu koskaan minisuksia koska ne oli liian vaaralliset. Enkä myöskään käyräsarvista pyörää. No, naapurin poikien minareilla laskettiin sit vuoronperään, helvetillisen liukkaat ne olikin. Pyörästäkin olen päässyt yli, ja nykyään siis hyvin sinut lapsuuteni kanssa 
ZEppi: Tuu hakeen, meillä on legoja melkoiset legioonat!

ZEppi: Tuu hakeen, meillä on legoja melkoiset legioonat!
Ja saa sellaisen kuin haluaa, jepulis.Zeb kirjoitti:Minulla taas on trauma kun en saanut koskaan legoja ! Tai oli mulla muutama ihan tavallinen, mutten koskaan saanut toivomiani hienoja, monimutkaisia zydeemejä... Joku päivä vielä ostan sellaisen itselleni...
Yhtä vaivaista My Little Ponya änkkäsin vain vuoden verran ja sain sen sitten.. loppuvuotta kohden näet kiihdytin sen puolesta jänkytystä sellaisiin miitakaavoihin, ettei kukaan enää jaksanut semmottia.
Sinnikkyys palkitaan. (tarinan opetus)
Edit: Olen ihan sinut näitten kanssa, pikkujuttuja. Ja kyllä mä kuitenkin aina välillä sain mitä halusinkin ja oli ihan raksunpoksun kivaa. Permiksenkin otsikseen.
Viimeksi muokannut HellBell, 29.03.2006 12:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Suviselle:
Poikaystäväni on ostanut suunnilleen 10-vuotiaalle pikkuveljelleen lahjoiksi ihan H&M-vaatteita (on veli digannut), ja kerran hän osti Badge it -rintamerkkikoneen (ei ollut kovin kallis). Myös Musta Pekka-pelikortit olivat mieluiset.
Mä suosittelisin tuota rintamerkkikonetta yhteislahjana (vaikka yleensä oonkin ehdottomasti sitä mieltä, ettei yhteislahjoja). Maksaa joku 20-25 euroa muistaakseni. Sillä pystyy näpräilemään kivoja rintamerkkejä, eikä piirustustaitokaan ole niin välttämätön, kun voi vaikka leikellä lehdistä kuvia. Ja sittenhän voivat veljekset laittaa vaikka bisneksen pystyyn!
Poikaystäväni on ostanut suunnilleen 10-vuotiaalle pikkuveljelleen lahjoiksi ihan H&M-vaatteita (on veli digannut), ja kerran hän osti Badge it -rintamerkkikoneen (ei ollut kovin kallis). Myös Musta Pekka-pelikortit olivat mieluiset.
Mä suosittelisin tuota rintamerkkikonetta yhteislahjana (vaikka yleensä oonkin ehdottomasti sitä mieltä, ettei yhteislahjoja). Maksaa joku 20-25 euroa muistaakseni. Sillä pystyy näpräilemään kivoja rintamerkkejä, eikä piirustustaitokaan ole niin välttämätön, kun voi vaikka leikellä lehdistä kuvia. Ja sittenhän voivat veljekset laittaa vaikka bisneksen pystyyn!

Viimeksi muokannut Vaola, 29.03.2006 12:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Never wrestle with a pig. You get dirty and besides the pig likes it. -George Bernard Shaw
- LillyMunster
- Kitisijä
- Viestit: 2007
- Liittynyt: 15.08.2005 12:55
Persus sentään, tuntuu, että tämä olo vain pahenee. Olisikohan niin, että huominen päivä saigonilla ei riitäkään? Pitäisiköhän huomenissa mennä hakemaan kolme päivää lisää?
Widyddää kun vuotaa nokka ja silmät, ja kurkkuun sattuu, ja se taas säteilee korviin ja päähänkin koskee, sättänä.
Mietin, että avaisinko tänään telkkarin. Olisi ehkä via maata olohuoneen sohvalla ja katsoa sitä, laittaa aivot nollavaihteelle. Tässä nettailussa on se huono puoli, että tämä vaatii ainakin jonkinasteista aktivoitumista; pitää kirjoittaa ja pahus- käyttää hiirtäkin!!
Ja voi helvetin kikkare, tajusin juuri, että tänään olisi ollut taloni yhtiökokous, jonne en nyt sitten mennytkään. No, en si vuonna sitten. Ärsyttää, periaatteen vuoksi olisin halunnut osallistua, vaikka en minä siellä varmaan mitään sanottavaa olisi keksinytkään. Tietäisinpä ainakin, että mitä täällä tapahtuu.
Mutta oikeammin, eihän se olisi sopinut päiväohjelmaan, sillä sehän olisi tarkoittanut, että teen jotain.
Widyddää kun vuotaa nokka ja silmät, ja kurkkuun sattuu, ja se taas säteilee korviin ja päähänkin koskee, sättänä.
Mietin, että avaisinko tänään telkkarin. Olisi ehkä via maata olohuoneen sohvalla ja katsoa sitä, laittaa aivot nollavaihteelle. Tässä nettailussa on se huono puoli, että tämä vaatii ainakin jonkinasteista aktivoitumista; pitää kirjoittaa ja pahus- käyttää hiirtäkin!!
Ja voi helvetin kikkare, tajusin juuri, että tänään olisi ollut taloni yhtiökokous, jonne en nyt sitten mennytkään. No, en si vuonna sitten. Ärsyttää, periaatteen vuoksi olisin halunnut osallistua, vaikka en minä siellä varmaan mitään sanottavaa olisi keksinytkään. Tietäisinpä ainakin, että mitä täällä tapahtuu.
Mutta oikeammin, eihän se olisi sopinut päiväohjelmaan, sillä sehän olisi tarkoittanut, että teen jotain.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...