Katsoin leffan
Niin siis Hottis-beibe, jos siltikin menisit katsomaan ja kiinnittäisit erityisesti huomiota leffan viimeiseen lauseeseen, kun sen aika tulee. Voin laittaa sulle sen privana jos et kaikesta huolimatta mene katsomaan. Toki koko asetelma on hieman kyseenalainen, mutta jos jonkun joskus osoittama ystävyys saa mimmin näkemään elämän elämisen arvoisena, ei se imho voi ihan huonokaan asia olla. Ei tässä maailmassa.
Mulla on aika vahvat etukäteisfiilikset tästä leffasta, olen rasistisovinistinen..Nowaysis kirjoitti:Niin siis Hottis-beibe, jos siltikin menisit katsomaan ja kiinnittäisit erityisesti huomiota leffan viimeiseen lauseeseen, kun sen aika tulee. Voin laittaa sulle sen privana jos et kaikesta huolimatta mene katsomaan. Toki koko asetelma on hieman kyseenalainen, mutta jos jonkun joskus osoittama ystävyys saa mimmin näkemään elämän elämisen arvoisena, ei se imho voi ihan huonokaan asia olla. Ei tässä maailmassa.
Harkitsen asiaa. Kiitos jos viitsit lähettää sen viimeisen lauseen. :)
Siltikin, vaikka siinä olisi joku hätkähdyttävä viimeinen statementti, niin.. leffalla koitetaan kombata kyseenalaisesti kauneutta ja kauneutta.
Sitten vähän ängetään mukaan raadollisuutta ja sitten taas kauneutta, kauneutta, kauneutta. Rumaa se touhu oli ja oikea fiilis mikä sille geishalle olisi pitänyt jutusta tulla olisi ollut pahat vibat.
Sitten leffa oliskin voinut vaihtua action-filmiksi. Geisha olis pistänyt poksuen roksuen siinä lutkailulaitoksessa. Sitten meikkis olis taputtanu.
Happy end.
<3
Voi olla, mutta minulle tuli kuva että elokuva oli vain näennäisesti ja ajoittain objektiivinen. Johtui varmasti ihan siitä että vain israelilaisten elämää seurattiin joten heihin oli helpompi samaistua. Myös se kohtaus missä PLO-terroristi ja päähenkilö juttelivat tupakilla, terroristin puhe kuulosti hataralta selittelyltä mielettömyydelle, ja vahvisti kuvaa että he ovat väärällä asialla Israelin-vastaisuudessaan.AarneAnkka kirjoitti:Elokuva on jotenkin onnistunut saamaan sekä israelilaisten että palestiinalaisten vihat ylleen, joten voi hyvin olla että tuo ylläoleva päätelmäsi on syntynyt omien korviesi välissä itse elokuvan pyrkiessä olemaan objektiivinen. Mutta eihän sitä voi tietää.
Se että elokuva on saanut israelilaistenkin vihat niskoilleen kertoo mielestäni ehkä enemmän siitä kuinka he (israelin äärijuutalaiset) katsovat olevansa kaiken vähäisenkään arvostelun ja kyseenalaistamisen yläpuolella. Herkässähän tilanteessa he toki ovat, ehkä silloin ei halua kuulla minkäänlaista kyseenalaistamista tai "vähättelyä" tilanteestaan.
Mutta kaikesta huolimatta, hyvä elokuva. Raadollisuudessa ei kyllä säästelty.
Toisaalta monet Mossadin tappokohteista esiteltiin humaaneina, hyvätapaisina ihmisinä. Luennoitsija, perheenisä, huomaavainen herrasmies.hebuli kirjoitti:Myös se kohtaus missä PLO-terroristi ja päähenkilö juttelivat tupakilla, terroristin puhe kuulosti hataralta selittelyltä mielettömyydelle, ja vahvisti kuvaa että he ovat väärällä asialla Israelin-vastaisuudessaan.
Israelilaistenkin riveistä löytyi sekä humaaneja yksilöitä että kylmäkiskoisia tekopyhäilijöitä. Vaikka israelilaisia seurattiinkin, heitä ei näytetty yksiselitteisen myönteisessä valossa.
Elokuvasta jäi sellainen olo että jokaisen on tehtävä aiheesta omat johtopäätöksensä.
The constant gardener
Koskettava tarina.. blaa blaa.. lääkeyhtiöt.. blaa blaa.. vaimo murhataan..blaa blaa..Afrikassa.. blaa blaa
Ralph Fiennes teki ihan hyvän roolin ja kantoi leffan harteillaan aika pitkälti, ja muutama sivuosagubbe. Vähän siinä oli simppelit kuviot, mutta se olikin enemmän tunnepuoleen vetoava. Oon tänään antelias ja annan **½ tähteä.
(_¤_) (_¤_) (_¤
Koskettava tarina.. blaa blaa.. lääkeyhtiöt.. blaa blaa.. vaimo murhataan..blaa blaa..Afrikassa.. blaa blaa
Ralph Fiennes teki ihan hyvän roolin ja kantoi leffan harteillaan aika pitkälti, ja muutama sivuosagubbe. Vähän siinä oli simppelit kuviot, mutta se olikin enemmän tunnepuoleen vetoava. Oon tänään antelias ja annan **½ tähteä.
(_¤_) (_¤_) (_¤
Nyt penikseni on fantastinen!
For Your Eyes Only
Överiksi lässähtäneen Moonrakerin jälkeen sarja palaa tunnelmissaan ja juonessaan lähemmäs alkupuolen osia, eikä typerästä pelleilystä ole mukana hitustakaan. Silti hauskuudesta ja viihdyttävyydestä ei tingitä (ja ne korostuvat ehkäpä juuri tiukan käsikirjoituksen ja mahtipontisuutta välttävän vakoojatarinan vuoksi), toimintakohtausten määrä ei häiritse juonenkuljetusta ja ainoaksi vastaansanomiseksi jääkin Moore, joka on ehkä vähän liian mukavan oloinen heppu osaan, vaikka hän selviääkin osasta paremmin kuin koskaan aikaisemmin eikä hänkään häiritse. Conneryssä olisi ollut enemmän tappajan särmää, mistä tämä leffa olisi hyötynyt. Koska tässä Bond vihdoinkin saa kostonsa, ja hänen hahmonsa on mielenkiintoisin ja inhimillisin sitten On Her Majesty's Secret Servicen. Blofeldin tapettuaan Bond tajuaa, ettei koston tie sittenkään ole oikea ja yrittää estää vanhempiensa tappajalle kostoa vannovaa naista (suosikkini Bond-tytöistä, Carole Bouquet, jolla on yhtä paljon munaa kuin Tracylla ja joka on jopa häiritsevän kaunis) eksymästä samalle tielle. Parhaita Bond-leffoja ja toistaiseksi Mooren paras.
Överiksi lässähtäneen Moonrakerin jälkeen sarja palaa tunnelmissaan ja juonessaan lähemmäs alkupuolen osia, eikä typerästä pelleilystä ole mukana hitustakaan. Silti hauskuudesta ja viihdyttävyydestä ei tingitä (ja ne korostuvat ehkäpä juuri tiukan käsikirjoituksen ja mahtipontisuutta välttävän vakoojatarinan vuoksi), toimintakohtausten määrä ei häiritse juonenkuljetusta ja ainoaksi vastaansanomiseksi jääkin Moore, joka on ehkä vähän liian mukavan oloinen heppu osaan, vaikka hän selviääkin osasta paremmin kuin koskaan aikaisemmin eikä hänkään häiritse. Conneryssä olisi ollut enemmän tappajan särmää, mistä tämä leffa olisi hyötynyt. Koska tässä Bond vihdoinkin saa kostonsa, ja hänen hahmonsa on mielenkiintoisin ja inhimillisin sitten On Her Majesty's Secret Servicen. Blofeldin tapettuaan Bond tajuaa, ettei koston tie sittenkään ole oikea ja yrittää estää vanhempiensa tappajalle kostoa vannovaa naista (suosikkini Bond-tytöistä, Carole Bouquet, jolla on yhtä paljon munaa kuin Tracylla ja joka on jopa häiritsevän kaunis) eksymästä samalle tielle. Parhaita Bond-leffoja ja toistaiseksi Mooren paras.
The Libertine
Mitä tuosta nyt sanois. Tykkäsin. Minun makuuni ja herätti ajatuksia, mikä ei varmaan kyllä ole sen tarkoitus sinänsä.
Edit: Nyt tiedän miltä Lordin ja Marilyn Mansonin lapsi näyttäisi.
Mitä tuosta nyt sanois. Tykkäsin. Minun makuuni ja herätti ajatuksia, mikä ei varmaan kyllä ole sen tarkoitus sinänsä.
Edit: Nyt tiedän miltä Lordin ja Marilyn Mansonin lapsi näyttäisi.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Kala Nimeltä Wanda
Tästä ei vieläkään keksi mitään pahaa sanottavaa. Uskomattoman hyvä näyttelijäkaarti, jonka kemiat toimivat. Hauska, mutta persoonallinen variaatio perinteisestä heist-tarinasta. Hauska huomata, miten ajan kuluessa sitä samaistuu eri hahmoon. Ensimmäisellä katsomiskerralla Kevin Klinen Otto oli "the äijä". 15 vuotta myöhemmin on erittäin helppo samaistua John Cleesen esittämän, pystyynkuolleessa lähiöliitossa kituvaan asianajajaan. Tony Curtisin kupeiden hedelmä scream-queen Jamie Lee on edelleen yhtä syötävä - eikä ollenkaan pöllömpi komedienne. Hyvä ettei jämähtänyt slasher-leffoihin.
Tästä ei vieläkään keksi mitään pahaa sanottavaa. Uskomattoman hyvä näyttelijäkaarti, jonka kemiat toimivat. Hauska, mutta persoonallinen variaatio perinteisestä heist-tarinasta. Hauska huomata, miten ajan kuluessa sitä samaistuu eri hahmoon. Ensimmäisellä katsomiskerralla Kevin Klinen Otto oli "the äijä". 15 vuotta myöhemmin on erittäin helppo samaistua John Cleesen esittämän, pystyynkuolleessa lähiöliitossa kituvaan asianajajaan. Tony Curtisin kupeiden hedelmä scream-queen Jamie Lee on edelleen yhtä syötävä - eikä ollenkaan pöllömpi komedienne. Hyvä ettei jämähtänyt slasher-leffoihin.
Sori Roll, mutta miun mielestäin kutakuinkin paskoin Bondi eva.RolloTomasi kirjoitti:For Your Eyes Only
Friday the 13th part......VI!!
Ostin muun läjän mukana kalsarikännileffaksi ja toimi täysillä siinä tarkoituksessa. Nämä on hauskoja siinä mielessä, että ihan sama minkä osan katsoo, sama juoni aina. Osa paskoja ja osa tosi paskoja. Ekat pari jatko-osaa tosin muistaakseni jännittivätkin pikkasen. Ja tässä ei näkynyt tissejä, joka minusta on aika suuri moka tämän genren leffalle. Irtopäitä sentään riitti.
Ostin muun läjän mukana kalsarikännileffaksi ja toimi täysillä siinä tarkoituksessa. Nämä on hauskoja siinä mielessä, että ihan sama minkä osan katsoo, sama juoni aina. Osa paskoja ja osa tosi paskoja. Ekat pari jatko-osaa tosin muistaakseni jännittivätkin pikkasen. Ja tässä ei näkynyt tissejä, joka minusta on aika suuri moka tämän genren leffalle. Irtopäitä sentään riitti.
Tämä menee nyt vahvasti makuasioihin, mutta:
- Roger on heikoin Bond Lazembyn jälkeen
- FYEO:ta vaivaa mielestäni eniten keskinkertaisuus. Se ei millään osa-alueella saavuta mitä merkittävää - ei ikimuistoista juonta, uhkaa, arkkivihollista, pimua. Koko raina on kuin väljähtynyttä kaljaa. Tämä jos mikä on perisynti Bond-leffalle.
Oma top-kolmonen olisi kutakuinkin seuraava. Näistä löytyvät unohtumattomimmat konnat [Charles Gray Blofeldina], upeimmat mimmit sekä parhaat toimintakohtaukset:
- Pallosalama
- Timantit ovat Ikuisia
- Elät Vain Kahdesti/Kultasormi
- Roger on heikoin Bond Lazembyn jälkeen
- FYEO:ta vaivaa mielestäni eniten keskinkertaisuus. Se ei millään osa-alueella saavuta mitä merkittävää - ei ikimuistoista juonta, uhkaa, arkkivihollista, pimua. Koko raina on kuin väljähtynyttä kaljaa. Tämä jos mikä on perisynti Bond-leffalle.
Oma top-kolmonen olisi kutakuinkin seuraava. Näistä löytyvät unohtumattomimmat konnat [Charles Gray Blofeldina], upeimmat mimmit sekä parhaat toimintakohtaukset:
- Pallosalama
- Timantit ovat Ikuisia
- Elät Vain Kahdesti/Kultasormi
Niin näyttää menevän.killkill kirjoitti:Tämä menee nyt vahvasti makuasioihin
Niistä neljästä, jotka parhaiten muistan, on. Mutta tällä kertaa hän ei häiritse, vaikka Connery ja Lazenby (hän on aliarvostettu ja hänellä on oikeasti hyviä hetkiä) olisivatkin tehneet paremmat suoritukset.killkill kirjoitti: - Roger on heikoin Bond Lazembyn jälkeen
Minusta juoni oli parhaita. Uhkaakin siinä oli: ei suuruudenhulluja roistoja tuhoamassa maailmaa, vaan ydinaseet joutumassa venäläisten näppeihin. Pääroisto ei kyllä ollut yhtä ikimuistoinen ja elämää suurempi kuin Auric Goldfinger ja Oddjob, mutta hänen pienuutensa sopi leffan yleiseen tunnelmaan ja näyttelijä oli hyvä. Toimintakohtaukset keskittyivät laitteiden ja tehosteiden sijasta tyyppeihin, joka oli piristävää pitkästä aikaa. Pidin myös siitä tavasta, jolla leffassa käsiteltiin kostoa ja tehtiin Bondin hahmosta kiinnostava. Leffassa on myös yksi niistä harvoista hetkistä, jolloin Bond näyttää sen täysin kylmän tappajan puolen, joka hänessä on, potkaistessaan auton alas rinteeltä. Pimu puolestaan oli suosikkini tähän astisista, tosin siihen saattaa vaikuttaa Tämä intohimon hämärä kohde.killkill kirjoitti: - FYEO:ta vaivaa mielestäni eniten keskinkertaisuus. Se ei millään osa-alueella saavuta mitä merkittävää - ei ikimuistoista juonta, uhkaa, arkkivihollista, pimua. Koko raina on kuin väljähtynyttä kaljaa. Tämä jos mikä on perisynti Bond-leffalle.
Omat suosikkini Bondeista:
- Thunderball
- Goldfinger
- On Her Majesty's Secret Service
- From Russia with Love
- For Your Eyes Only
Tätä samaa nähtiin myös "Timanttien" alkukohtauksessa, tuoreen rouva Bondin tapattanut arkkikonna pääsi savikylpyyn. Kirjapuolella tuo sama kostaminen sijoittui "Elät Vain Kahdesti" -teokseen, jossa Jaska jäljitti arkkivihollisensa Japanista ja kuristi tämän omin käsin. Kirja-Bond on todellakin huomattavasti koleampi kaveri, paikoitellen jopa hieman psykopaattinen. Elokuva-Jaskasta on suuren yleisön huomattavasti helpompi pitää.RolloTomasi kirjoitti:Leffassa on myös yksi niistä harvoista hetkistä, jolloin Bond näyttää sen täysin kylmän tappajan puolen, joka hänessä on
Conneryssä on aina ollut sellaista aitoa vaaran tuntua, joka mielestäni siloitellusta, piilokoroissaan pikkunokkeluuksia laukovasta Rooge-sedästä on aina puuttunut.
Tai oikeammin hänen kaksoisolentonsa, jos oikein ymmärsin.killkill kirjoitti:Tätä samaa nähtiin myös "Timanttien" alkukohtauksessa, tuoreen rouva Bondin tapattanut arkkikonna pääsi savikylpyyn.
On niitä hetkiä muuallakin, mutta harvassa. Dr. Nossa on myös yksi, jossa Bond ampuu aseettoman miehen. Ja vielä selkään, jos muistan oikein.
Connerystä olen ehdottomasti samaa mieltä.
Diamonds Are Foreverin alkujakso kuuluu sarjan parhaimpiin hetkiin, mutta koko elokuvan viimeinen puolituntinen ei vain yllä sen tasolle.
Kirjoja muistan lapsena lukeneeni, mutta niistä en juuri mitään enää muista. Pitäisi lukea uudestaan.
Juu, yhden niistä. IMHO tässä filkassa oli ehdottomasti paras Blofeld. Muutenhan tämän Spectre-mesun esittäjät vaihtuivat filmeittäin. Toinen vakihahmo, joka vaihtaa naamaa koko ajan on CIA-kontakti Felix Leiter. Jossain filmissä hän oli jopa musta - varsin pätevää naamioitumista, sanoisinRolloTomasi kirjoitti:Tai oikeammin hänen kaksoisolentonsa, jos oikein ymmärsin.
Minusta Telly Savalas teki myös hyvän suorituksen.killkill kirjoitti: IMHO tässä filkassa oli ehdottomasti paras Blofeld.
Ei ainakaan vielä ole musta ollut tähän astisissa, mutta tuo on ehdottomasti odottamisen arvoinen juttukillkill kirjoitti: Toinen vakihahmo, joka vaihtaa naamaa koko ajan on CIA-kontakti Felix Leiter. Jossain filmissä hän oli jopa musta - varsin pätevää naamioitumista, sanoisin
Kyyyllä olen melko varma, että on ollut. En muista missä filmissä, mutta olen 95% varma asiastani. Tutkitaanpa..RolloTomasi kirjoitti:Ei ainakaan vielä ole musta ollut tähän astisissa, mutta tuo on ehdottomasti odottamisen arvoinen juttu
EDIT: en pysty löytämään mitään todistusaineistoa väitteen tueksi, siispä sulkeudun suosioonne. Kuukkeli tuntui kyllä kovasti esittävän, että tulevassa "Casino Royalessa" olisi tummahipiäinen Leiter...
Runsaasti Bond-nippelitietoa
"Between 1971 and 1987 the only sighting of Leiter was in Kevin McClory's Thunderball remake, Never Say Never Again. It has often been quoted that those behind this film had observed that no-one remembered Felix Leiter and in an attempt to rectify this they cast Bernie Casey as the black Leiter. They failed."
- http://www.mjnewton.demon.co.uk/bond/felix.htm
- http://www.mjnewton.demon.co.uk/bond/felix.htm
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
V For Vendetta
Olisipa minullakin ollut tuollainen setä. Tuollainen Joel-setä. Tuollainen Joel Silver -setä, joka olisi antanut lempiveljenpojalleen rajattomat resurssit. Kilopaperille kosmoskynällä piirtelyn sijasta olisin voinut toteuttaa itseäni elokuvaamalla.
Äh, ketä luulen kusettavani.
Alan Mooren samannimiseen sarjakuvaan kirjoittama tarina on niin moniulotteinen kudelma, etten olisi saanut aikaan moista tuhannessa vuodessakaan. Siinä missä Tarantino kierrättää lahjakkaasti pop-kulttuuria, Anarkisti-Alan ottaa raaka-aineensa taruista, kaunokirjallisuudesta ja historiasta.
Tulevaisuuden maailma on kaaoksessa kulkutautien takia. USA on taantunut leprasiirtolaksi ja Englanti on liukunut totalitaariseksi valtioksi. Ulkonaliikkumiskielto on voimassa joka ilta, rautakansleri raivoaa televisiossa ja toisinajattelijat on kiidätetty pussi päässä jo aikojan sitten "yöhön ja usvaan". Jostain ilmestyy Guy Fawkes-naamariin pukeutunut salaperäinen hahmo V, joka pelastaa naispääosa-Eveyn Ison Veljen kätyreiden raiskausyritykseltä. Sama heppu on päättänyt saattaa päätökseen sen minkä ruutitynnyri-Fawkes aloitti, eli parlamentti paskaksi, kanslerille kenkää ja uusi vallankumous alulle.
Wachowski-veljekset ovat istuneet tämän projektin ajan tuottajan palleilla (omillaan), ja se paistaa monesta kohtaa läpi. Matrixmaista hyperefektitykitystä odottavat joutuvat kuitenkin pettymään. Elokuvan poljento on hyvinkin rauhallista - ei kuitenkaan pitkästyttävää, jopa niin rauhallista että tämä tarina olisi erittäin helppo sovittaa teatteriversioksi. Näyttelijät saavat oikeasti tilaa näytellä, sen sijaan että ryntäilisivät efektisirkuksesta toiseen. Toki parissa kohtaa mennään railakkaasti, onpa bullet-time yritetty keksiä loppurymistelyssä uudestaan (knife-time).
Casting on kohdallaan. Hugo Weavingin ääninäyttely pääosassa hivelee korvia, Stephen Rea on onnistunut lurppa-pollarihahmo. John Hurtin raivoava rautakansleri Suttler muistuttaa kovasti erästäkin böömiläistä korpraalia, joka pisti maailmankiertueellaan 1939-1945 kovasti vipinää koko sivistyneeseen maailmaan. Nat Portman on myös pulipääosassaan oikein uskottava - ja ohjaaja itkettää häntä koko rahan edestä.
Lopputulos on harvinaisen uskollinen alkuperäistarinalla - ja se on erittäin ajankohtainen. Katsokaapa ympärillenne.
En voi muuta kuin toivoa, että Mooren toinen mestariteos "Watchmen" jonain päivänä siirtyisi valkokankaalle. Siinä olisi supersankarileffa, joka tekee kaikki muut supersankarileffat tarpeettomiksi.
Olisipa minullakin ollut tuollainen setä. Tuollainen Joel-setä. Tuollainen Joel Silver -setä, joka olisi antanut lempiveljenpojalleen rajattomat resurssit. Kilopaperille kosmoskynällä piirtelyn sijasta olisin voinut toteuttaa itseäni elokuvaamalla.
Äh, ketä luulen kusettavani.
Alan Mooren samannimiseen sarjakuvaan kirjoittama tarina on niin moniulotteinen kudelma, etten olisi saanut aikaan moista tuhannessa vuodessakaan. Siinä missä Tarantino kierrättää lahjakkaasti pop-kulttuuria, Anarkisti-Alan ottaa raaka-aineensa taruista, kaunokirjallisuudesta ja historiasta.
Tulevaisuuden maailma on kaaoksessa kulkutautien takia. USA on taantunut leprasiirtolaksi ja Englanti on liukunut totalitaariseksi valtioksi. Ulkonaliikkumiskielto on voimassa joka ilta, rautakansleri raivoaa televisiossa ja toisinajattelijat on kiidätetty pussi päässä jo aikojan sitten "yöhön ja usvaan". Jostain ilmestyy Guy Fawkes-naamariin pukeutunut salaperäinen hahmo V, joka pelastaa naispääosa-Eveyn Ison Veljen kätyreiden raiskausyritykseltä. Sama heppu on päättänyt saattaa päätökseen sen minkä ruutitynnyri-Fawkes aloitti, eli parlamentti paskaksi, kanslerille kenkää ja uusi vallankumous alulle.
Wachowski-veljekset ovat istuneet tämän projektin ajan tuottajan palleilla (omillaan), ja se paistaa monesta kohtaa läpi. Matrixmaista hyperefektitykitystä odottavat joutuvat kuitenkin pettymään. Elokuvan poljento on hyvinkin rauhallista - ei kuitenkaan pitkästyttävää, jopa niin rauhallista että tämä tarina olisi erittäin helppo sovittaa teatteriversioksi. Näyttelijät saavat oikeasti tilaa näytellä, sen sijaan että ryntäilisivät efektisirkuksesta toiseen. Toki parissa kohtaa mennään railakkaasti, onpa bullet-time yritetty keksiä loppurymistelyssä uudestaan (knife-time).
Casting on kohdallaan. Hugo Weavingin ääninäyttely pääosassa hivelee korvia, Stephen Rea on onnistunut lurppa-pollarihahmo. John Hurtin raivoava rautakansleri Suttler muistuttaa kovasti erästäkin böömiläistä korpraalia, joka pisti maailmankiertueellaan 1939-1945 kovasti vipinää koko sivistyneeseen maailmaan. Nat Portman on myös pulipääosassaan oikein uskottava - ja ohjaaja itkettää häntä koko rahan edestä.
Lopputulos on harvinaisen uskollinen alkuperäistarinalla - ja se on erittäin ajankohtainen. Katsokaapa ympärillenne.
En voi muuta kuin toivoa, että Mooren toinen mestariteos "Watchmen" jonain päivänä siirtyisi valkokankaalle. Siinä olisi supersankarileffa, joka tekee kaikki muut supersankarileffat tarpeettomiksi.